Pikkuveljen isot pisteet
Mikko Koivu voi hyvin mennä urallaan pisteissä isoveljensä ohi. Joka tapauksessa molemmat ovat isoja johtajia
Teksti Marko Leppänen @MarkoLeppnen / toimittaja, NHL.com/FI
CALGARY - Kun joukkue pärjää, yksilötkin pärjäävät. Se on lause, jota Mikko Koivu on todennäköisesti käyttänyt eniten antamissaan jääkiekkohaastatteluissa uransa aikana.
Koivu on aina ollut varovainen puhumaan itsestään, ja hän kääntää keskustelun nopeasti koko joukkueeseen.
No, nyt käännetään huomio häneen. Ja hänen isoveljeensä.
Saku Koivu lopetti jääkiekon Anaheim Ducksissa vuonna 2014. Hän keräsi 18 kauden aikana pelaamissaan 1124 ottelussa 255+577=832 tehopistettä.
Mikko Koivun saldo 774 ottelussa on 163+398=561 pistettä, millä hän on Suomen aktiivipelaajien ykkönen NHL:ssä.
Mikko keksii varmasti iltaisin muuta tekemistä kuin tehopisteiden vertailua, mutta tuskin häntä haittaisi, vaikka hän menisi jonain päivänä isoveljensä ohi pistepörssissä.
Veljesten pistetahti on ollut hämmästyttävän sama, sillä Mikko on kerännyt pisteitä 0,72 pisteen ja Saku 0,74 pisteen keskiarvolla.
Jos Mikko pelaa vielä 350 ottelua - ja yltää samaan pelimäärään Sakun kanssa - hänellä on kasassa tällä tahdilla 809 pistettä.
Mikon, 33, pitäisi siis pelata vähän Sakua enemmän otteluita tai kiristää pistetahtia.
Saku oli lopettaessaan 39-vuotias. Jos Mikko jaksaa pelata samaan ikään asti edes lähes täysiä kausia, hän menee isoveljensä ohi.
Mikko Koivu on säilynyt hyvin terveenä viime vuosina, sillä kahden viime kauden aikana väliin on jäänyt vain kaksi runkosarjan peliä.
Olipa Mikko Koivun lopullinen pistemäärä mikä tahansa, hän voi lopettaa uransa yhtä rauhallisin mielin kuin Saku. Kaukaloon on annettu kaikki mahdollinen - ja vielä vähän päälle.
Yhtäläisyyksiä on paljon. Molemmat ovat keskushyökkääjiä, jotka voidaan panna puhtaasti kategoriaan "isot johtajatyypit".
Saku pelasi Montreal Canadiensissa 14 vuotta, joista hän toimi kapteenina kymmenen. Mikolla on menossa kahdeksas kausi Minnesota Wildin kapteenina, eikä C-kirjainta olla ottamassa hänen rinnastaan ihan lähitulevaisuudessa.
Maalivahti Niklas Bäckström pelasi Koivun joukkuekaverina Minnesotassa kymmenen vuotta. Hän näki läheltä suomalaissentterin kasvun lupaavasta hyökkääjästä organisaation keulakuvaksi.
- Varmaan ulkopuolella ei ihan kokonaan edes ymmärretä, miten arvostettu Mikko on kopissa ja muutenkin. Välillä ajat ovat olleet parempia ja välillä huonompia, mutta aina hän on kantanut vastuunsa, Bäckström kehuu.
Bäckströmin mukaan Koivun asenne ja voitonhalu luovat hyvän pohjan johtajuudelle, mutta myös esiintymisellä joukkueen edessä on merkitystä arvostuksen saamisessa.
- Ei ole helppoa tulla kapteeniksi ja puhua joukkueen edessä muulla kuin omalla äidinkielellään. Hänestä on vuosien varrella tullut kuitenkin koko ajan äänekkäämpi.
- Nuorten pelaajien on helppo tulla sisään, kun he seuraavat Mikon tekemisiä.
Kun Minnesota on minuuttia ennen loppua maalin häviöllä ja Mikko Koivu kyyristyy aloitukseen, katseessa on jotain pysäyttävää. Silmistä paistaa silkka inho tilannetta kohtaan.
Hän ei yksinkertaisesti halua hävitä.
Kaikki NHL-pelaajat ovat luonteeltaan voitontahtoisia, sillä muuten ei huipputasolle voi edes nousta. Sitten on spesiaalikategoria, joka ei siedä tappiota millään tasolla edes yksittäisessä runkosarjan pelissä.
Koivussa on jotain samaa kuin Peter Forsbergissä, joka halusi voittaa jokaisen kaksinkamppailun ja irtokiekon.
- En tiedä johtuuko se lapsuudesta, mutta hän oikeasti inhoaa häviämistä. Ihan sama, mikä laji olisi kyseessä. Välillä on ollut aika hiljaisia kotimatkoja golfkentältä, Bäckström naurahtaa.
- Hänen asenteestaan on monen muun hyvä ottaa mallia. Kun hän itse tekee kaiken voiton eteen, hänen on helpompi vaatia sitä muiltakin.
Koivu inhoaa tappioita ihan yhtä paljon kuin nuorempana, mutta muuten nuoruudesta tuttu perustiukka ilme on rentoutunut vuosien varrella.
- On luonnollista, että ihminen kehittyy, kun elämän aikana kerääntyy uusia kokemuksia. Perhe ja lapset ovat varmasti tuoneet Mikolle uutta sisältöä. On hyvä, että kotona on muuta ajateltavaa kuin kiekkohommia.
Saku Koivu ei koskaan yltänyt Stanley Cupiin asti, eikä sen voittaminen ole Mikollakaan kovin todennäköistä. Saku pelasi urallaan 80 pudotuspeliottelua, kun Mikolla niitä kasassa on 45.
Saku ja Mikko eivät ole olleet kovin innokkaita puhumaan toisistaan, joten vanha pelikaveri Bäckström saa arvioida, voiko Mikko mennä vielä pisteissä Sakun ohi.
- On se mahdollista, jos hän pysyy terveenä ja samanlainen rakkaus lajiin pysyy yllä.
- Veljeksiä on väärin kuitenkaan verrata liikaa. Sakulla on omia hienoja saavutuksia, ja toivon, että Mikko pystyy pelaamaan vielä pitkään.