Pelottavat maskit yhdistetään halloweeniin, kauhuleffoihin ja lätkään

Halloweenin, kauhuelokuvien ja maalivahtien maskien pitkä side kantaa paljon pitemmälle kuin Perjantai 13. -kulttielokuvaan, jossa Jason Voorhees teki pelottavan kiekkomaskin tunnetuksi.

Gerry Cheevers on kuitenkin ensimmäinen maalivahti, jonka tiedetään "tuunanneen" maskiaan. Tämä tapahtui 1960-luvun loppupuolella, kun Boston Bruinsin valmentaja John Forristall alkoi laittaa valkoiseen kasvosuojukseen tikkejä niille paikoille, joihin kiekko oli osunut. Näin Cheevers näki, mihin kohtaan päätä kiekko olisi osunut, jos veskari olisi pelannut ilman kasvosuojaa.
Cheevers ei ollut kuitenkaan ensimmäinen veskari, jonka maskiin on maalattu koristeluja. Ensimmäinen maalattu maski kuului Doug Favellille, joka koristeli maskinsa kaudella 1971-72. Maalaus alkoi halloween-vitsistä.
Philadelphia Flyersin maalivahti pyysi joukkueensa valmentajaa Frank Lewisiä maalaamaan maskinsa oranssiksi halloweeninä pelattua ottelua varten, ja hän päätyi pitämään maalattua maskia koko loppukauden ajan. Favell sanoi, että hän sai maskiin inspiraation "It's the Great Pumpkin, Charlie Brown" -animaatiosta.
Favell vaihtoi lopulta maalauksen. Uudessa maalauksessa oli oranssilla pohjalla kolmioita , jotka yhdistyivät maskin keskikohdassa.

Nykyään monimutkaisista maskimaalauksista on tullut taidetta. Maskien suunnittelussa on käytetty vuosien saatossa inspiraationa etenkin kauhuelokuvia ja halloweenia.
- Monet maalivahdit haluavat pelottavia juttuja maskeihinsa, ja monissa kauhaelokuvissa on käytetty lätkämaskeja, joten ne kaksi asiaa on helppo yhdistää toisiinsa, kertoi ruotsalaisen DaveArt-studion David Gunnarsson, joka maalasi yli puolet viime NHL-kauden maalivahtien maskeista.
Yksi Gunnarssonin asiakkaista on Flyersin Alex Lyon, jonka kaikki kuusi maskia viittaavat kauhuelokuviin. Yhdessä maskissa on lainaus "I see dead people" (suomeksi "Näen kuolleita ihmisiä"), joka on elokuvasta Kuudes aisti. Yhdessä on murhanhimoinen nukke Anabelle, toisessa The Ring -elokuvan pelottava tyttö, kolmannessa Billy the Puppet Saw-elokuvasarjasta ja neljännessä Pennywise-klovni It-elokuvista.
Kaikkien elokuvagenrejen fani Gunnarsson teki jopa itselleen maskin, jossa teemana oli It-elokuva.
- Halusin tehdä kuvan, jossa olisi elokuvan kadoksissa ollut lapsi, ja halusin tehdä sen Alexille, mutta hän sanoi, että maski olisi hauskempi tehdä minua varten, joten tein sen. Olen todella iso kauhuelokuvafani, joten näitä on kiva maalata.
Gunnarsson on saanut inspiraatiota Vancouver Canucksin entisen maalivahdin Corey Hirschin kauden 1995-96 maskista, jossa oli Psycho-elokuvan hengessä kuvat Alfred Hitchcockista ja Bates Motelista.
Mutta kaikilla pelottavilla NHL-maskeilla ei ole yhteyttä elokuviin tai halloweeniin.

Samoihin aikoihin, kun Jason-hahmo teki pelottavat maskit tunnetuksi Perjantai 13. -elokuvassa, Canucksin maalivahti Gary Bromley toi NHL:ään luurankoteemaiset maskit. Vaikka Bromleyn maski oli pelottava, sitä sen ei pitänyt olla. Maskin maalaus tuli hänen lempinimestään "Bones". (Suomeksi "Luut").
- Maalauksissa piti olla jokin side, esimerkiksi minua kiinnostavaan kaupunkiin, jotta sain tehtyä sen, kertoi Bromleyn luurankomaskin tekijä Greg Harrison.
Vaikka monet halloween-maskit ja muut pelottavat maskit ovat ikonisia, nykyiset maalarit ovat huomanneet, että joitain teemoja ei enää suosita.
- Olen kiinnostunut pääkallojen maalaamisesta, mutta sellaisia ei paljoa pyydetä enää, paljasti Sylvie Marsolais, joka on maalannut Tampa Bay Lightningin Andrei Vasilevskille ja Dallas Starsin Anton Hudobinille.

• Jos haluaa kauhuleffateeman, maalivahdin pitää olla iso fani. Maalaus itsessään on osa maalivahdin persoonaa, joten kyse ei ole vain siitä, että joku haluaa pelottavan maalauksen.
  Ironisesti ensimmäisten kauhuelokuviin yhdistettyjen maskien ei pitänyt olla pelottavia. Se olisikin ollut helppoa Montreal Canadiensin Jacques Plantelle, josta tuli ensimmäinen kasvomaskia käyttänyt maalivahti NHL:ssä 1. marraskuuta 1959 - halloweenin jälkeisenä päivänä. Planten tyylistä tuli lopulta ikoninen pari vuosikymmentä myöhemmin.

• Elokuvatekijät yrittivät vain tehdä siitä tyylistä hieman synkemmän, sanoi Harrison loppuun.