Skip to main content

Lama vaikutti 1930-luvulla myös NHL:ään

Vuosikymmenen kirkkaimpina tähtinä loistivat Howie Morentz ja Eddie Shore

Teksti Panu Markkanen @PanuMarkkanen / toimittaja, NHL.com/FI

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.

NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta.

Tässä juttusarjassa viemme sinut matkalle vuosikymmenten halki. Luomme katsauksen kunkin vuosikymmenen tähtihetkiin ja legendoihin. Tällä kertaa matkustamme ajassa vuosiin 1930-40.

NHL oli kasvanut reilun vuosikymmenen olemassaolonsa aikana kymmenen joukkueen liigaksi, kun 1930-luku alkoi. Tuolla vuosikymmenellä otettiin askeleita taaksepäin, sillä USA:n syvä talouslama ulotti synkän kouransa myös NHL:n ylle.

Vuosikymmenen ensimmäinen kausi pelattiin vielä kymmenellä joukkueella, mutta kaudeksi 1931-32 joukkuemäärä putosi kahdella, kun Ottawa Senators ja vuotta aiemmin Pittsburgh Piratesista Philadelphia Quakersiksi muuttunut joukkue jäivät pois.

Ottawa palasi liigaan seuraavaksi kaudeksi, mutta muutti St. Louisiin syksyllä 1934. St. Louis Eaglesiksi muuttunut seura pelasi vain yhden kauden. Tämän jälkeen liigaa pelattiin kahdeksalla joukkueella kolme vuotta, ennen kuin myös Montreal Maroons jäi pois kevään 1938 jälkeen. Vuosikymmen päätettiin seitsemän joukkueen liigana, jota ei enää jaettu divisiooniin.

Stanley Cup -finaalit pelattiin keväällä 1931 ensimmäistä kertaa paras viidestä -järjestelmällä. Montreal Canadiens kukisti finaaleissa Chicago Black Hawksin voitoin 3-2. Se oli ensimmäinen mestaruuden uusimiseen kyennyt joukkue kymmeneen vuoteen voitettuaan Stanley Cupin myös keväällä 1930. Vuosikymmen aiemmin kaksi mestaruutta voitti Ottawa Senators.

Vuosikymmenen alku oli muutenkin legendaaristen seuranimien hallintaa NHL:n kärjessä. Montreal Canadiens, Toronto Maple Leafs, New York Rangers ja Chicago Black Hawks veivät neljä ensimmäistä mestaruutta finaalivastustajan ollessa joka vuosi joku tästä joukosta tai Detroit Red Wings.

Red Wings-niminen detroitilaisjoukkue nähtiin ensi kertaa kaudella 1932-33, kun seuran nimi muuttui nykymuotoon Detroit Falconsista.

Montreal Maroons voitti Stanley Cupin keväällä 1935. Se oli viimeinen seura, joka on voittanut Stanley Cupin, ja joka ei ole enää mukana NHL:ssä vuonna 2017.

Tuon jälkeen kaksi seuraavaa mestaruutta menivät Detroit Red Wingsille. Stanley Cupit olivat organisaation historian ensimmäiset. Punasiivet voittivat molemmilla kausilla myös runkosarjan, eli Detroit oli noina kausina selkeä ykkösseura NHL:ssä. Tuplamestaruutta seurasi kuitenkin romahdus toiseksi viimeiseksi kaudella 1937-38. Mestariksi palasi jälleen Chicago.

Boston Bruins voitti vuonna 1939 Stanley Cupin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Paras seitsemästä -järjestelmä oli tuona keväänä ensimmäistä kertaa käytössä finaaleissa. Ensimmäinen neljä voittoa vaatinut finaalisarja päättyi Bostonin 4-1 voittoon Toronto Maple Leafsista.

Vuosikymmen päättyi Stanley Cupien osalta 54 vuoden korpivaelluksen alkamiseen. New York Rangers voitti vuonna 1940 kolmannen mestaruutensa 14 vuoden sisään. Tuon jälkeen iso pokaali voitettiin Manhattanille Esa Tikkasenkin avittamana vasta 1994.

1930-luvulla saatiin ensimmäinen moninkertainen Hart Trophy -voittaja. Montreal Canadiensin Howie Morentz voitti toisen Hartinsa vuonna 1931 (ensimmäinen kaudella 1927-28) ja kolmannen heti seuraavalla kaudella.

Bostonin Eddie Shore rikkoi Morentzin Hart-voittojen ennätyksen vuosikymmenen lopulla. Hänet äänestettiin liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi peräti neljä kertaa vuosina 1933, 1935, 1936 ja 1938. Bruins ei voittanut Stanley Cupia yhtenäkään noista vuosista.

Neljän Hartin ennätyksen rikkomista saatiin odottaa 1950-luvulle saakka ja Gordie Howen suuruuden vuosiin. Edelleen vain Wayne Gretzky (yhdeksän kertaa) ja Howe (kuusi kertaa) ovat voittanee Hart Trophyn useammin kuin Shore.

NHL:n historian ensimmäinen All Star -ottelu pelattiin helmikuussa 1934. Se pelattiin muutamaa vuotta aiemmin rakennetussa Maple Leaf Gardensissa. Toronto Maple Leafs pelasi ottelussa muista seuroista koottua tähdistöjoukkuetta vastaan ja voitti 7-3.

Howie Morentz liittyy All Star-tapahtuman alkuaikoihin traagisella tavalla. Hänen jalkansa murtui neljästä kohtaa NHL-ottelussa tammikuussa 1937. Loukkaantumisesta alkoi ikävä tapahtumasarja, jonka päätteeksi Morentz menehtyi sydänkohtaukseen sairaalassa 8. maaliskuuta 1937 vain 34-vuotiaana. Historian toinen All Star -ottelu järjestettiin Howie Morentzin muisto-ottelun nimellä. Se pelattiin viisi päivää Morentzin kuoleman jälkeen. Montreal Canadiens jäädytti Morentzin numeron 7 ensimmäisenä NHL-seurana.

Rangaistuslaukaus otettiin käyttöön NHL:ssä kaudella 1934-35. Sääntö oli ollut käytössä takavuosina pelatussa PCHA-liigassa. Kiekko asetettiin halkaisijaltaan noin kolmen metrin (10 jalkaa) suuruisen ympyrän keskelle 12 metrin (38 jalkaa) päähän maalista. Kiekko piti ampua ympyrän sisältä, eikä maalivahti saanut liikkua ennen laukausta ja hän sai olla laukauksen lähtiessä korkeintaan jalan (30,5 senttiä) päässä maaliviivasta.

Ensimmäisen rankkarimaalin teki 13. marraskuuta 1934 St. Louis Eaglesin Ralph "Scotty" Bowman.

Kauden 1935-36 pudotuspeleissä tehtiin tälle kaudelle kestänyt jääkiekkoennätys. Montreal Maroons ja Detroit Red Wings pelasivat Stanley Cupin välieräsarjan ensimmäisessä ottelussa kuudenteen jatkoerään kestäneen pelin.

Ottelu kesti 176 minuuttia ja 30 sekuntia, ja Detroitin Mud Bruneteau ratkaisi ottelun Red Wingsille. Ennätys rikottiin vasta tämän vuoden maaliskuussa, kun Norjan liigan pudotuspeleissä Storhamar ja Sparta Warriors pelasivat järjettömät 217 minuuttia ja 14 sekuntia.

1940-luvun NHL-tapahtumiin tutustutaan noin kuukauden kuluttua.

Katso lisää