Howen suosio johtuu paitsi hienosta urasta niin myös siitä, mitä hän itse antoi lajille lopettamisen jälkeen. Niin jylhää lempinimeä kuin Mr. Hockey ei anneta löyhin perustein.
Wayne Gretzkyä ja Bobby Orria pidetään maailman kautta aikojen parhaina pelaajina. Molemmat ovat maininneet moneen otteeseen, että heidän mielestään Howe on kaikkien aikojen suurin.
Howe oli ensimmäisiä kiekkoilijoita, jotka onnistuivat luomaan nimestään brändin ja jopa kirkastamana sitä lopettamisen jälkeen.
Howella oli oma yritys Power Play International, jonka nimissä hän kierteli tapahtumia ympäri Pohjois-Amerikkaa.
Howe ymmärsi erilaisten tempausten arvon, kun hän teki vuonna 1997 vielä yhden paluun ammattilaiskiekkoon. Hän pelasi 69-vuotiaana yhden vaihdon Detroit Vipersin IHL-joukkueessa saadakseen täyteen kuusi vuosikymmentä ammattilaisjääkiekossa.
Pelaajalle yksi suurimmista kunnianosoituksista on se, kun hänen nimensä jää elämään ikuisesti lajin termistöön.
Kiekkokaukaloissa puhutaan edelleen Gordie Howen hattutempusta, joka tarkoittaa maalia, syöttöä ja tappelua samassa ottelussa. Se tiivistää hyvin Howen uran pelaajana. Hän oli tunnettu sekä kovista tehopisteistään että rajuista fyysisistä otteistaan.
Sinänsä kuitenkin ironista, että Howe itse sai nimikkohattutemppunsa tililleen virallisesti vain kaksi kertaa. Hän oli tappeluissa niin vahva ja pelottava, että useat vastustajat perääntyivät yhteenotoista häntä vastaan.
Yksi Howen lempinimistä oli "Mr. Elbows". Hän tosiaan osasi käyttää käsivarsiaan muuhunkin kuin mailankäsittelyyn.
Howe opetteli jo nuorena tekniikan, jolla hän pääsi käyttämään kovia kyynärpäitään tuomarien huomaamatta. Hän luisteli ikään kuin valmiiksi kyynärpäät korkealla. Ja hups, se osuikin vahingossa taas vastustajan leukaperiin.
Howe joutui opettelemaan kovan pelityylinsä jo nuorena. Köyhä ja muutenkin vaikea lapsuus karaisivat, ja hänestä tuli henkisesti entistä vahvempi.
Howe varttui keskellä 1930-luvun suurta lamaa, ja yhdeksänlapsinen perhe joutui kamppailemaan tosissaan toimeentulon eteen.
Nuori poika rakastui urheiluun, mutta kalsiumin puute haurastutti luustoa ja vaikutti varsinkin selkärankaan. Gordie alkoi tehdä säännöllisesti leuanvetoja, mikä vahvisti vaurioitunutta selkärankaa.
Koulussa nuorta Gordieta pilkattiin tyhmäksi, koska hän kärsi pahasta lukihäiriöstä. Kommentit kuitenkin vähenivät, kun Gordien lihakset alkoivat kasvaa nopeammin kuin muilla.
Äiti Kate Howe oli tukena vaikeinakin aikoina. Gordie päätti, että hän ostaa äidille hienon lahjan sen jälkeen, kun hänestä tulee menestynyt jääkiekkoilija.
Gordie kokeili erilaisia vaihtoehtoja nimikirjoituksesta, ja äiti piti eniten versiosta, jossa luki "Gordon Howe". Sen jälkeen Gordie käytti aina sitä versiota nimikirjoituksissaan.
Tuskin Howe silti osasi ennakoida, miten paljon hän pääsi kirjoittaman nimmareitaan vuosien varrella.
Howe joutui kärsimään kiltistä luonteestaan. Hän ei kyseenalaistanut sitä, että Detroitin omistajat maksoivat sen ajan supertähdelle naurettavan pientä palkkaa jopa silloisessa vertailussa. Vasta ketjukaveri Ted Lindsayn projekti sai nostettua Howen palkan yli 40 000 dollarin.
Yksi Howen suosion tekijöistä oli hänen iso kunnioituksensa kannattajia kohtaan. Kovan uran tehnyt maalivahti Johnny Bower kertoi Hockey Newsissä tapauksesta Saskatoonissa pelatun harjoitusottelun jälkeen.
