Ehdokkaita uusiksi Hockey Hall of Fame -jäseniksi vuodelle 2027

Nyt kun suurin juhlahumu on laantunut, avautuu sopiva hetki pohtia, ketkä NHL-uransa päättäneet pelaajat saattaisivat olla Hockey Hall of Famen seuraavat jäsenet.

Suomalaiset maalivahdit nauttivat hyvää mainetta, ja vihdoin saatiin suomalaistorjuja jääkiekkoilun tärkeimpään kunniagalleriaan. Pekka Rinne liittyi vuoden 2026 seremonioissa kolmen hyökkääjän, Jari Kurrin, Teemu Selänteen ja Riikka Sallisen, rinnalle.

Valintakomitea kutsuu Hockey Hall of Fameen vuosittain korkeintaan neljä miespelaajaa, ja uran loppumisesta on oltava vähintään kolme vuotta. Tärkeimmät kriteerit uusille jäsenille ovat pelitaidot, reilu peli, luonne sekä kontribuutiot joukkueelle ja jääkiekkoilulle yleisesti.

Ketkä ovat NHL:ssä vaikuttaneet pelaajat, joihin tunnusmerkit sopivat parhaiten?

Joe Pavelski

Pavelskilla on ensimmäinen mahdollisuus, sillä hän lopetti NHL-uransa kauteen 2023-24. San Jose Sharksissa kulttihyökkääjäksi noussut Pavelski edusti myös Dallas Starsia. Otteluita kertyi runkosarjassa 1 332 ja pudotuspeleissä 201.

Sharks varasi Pavelskin vasta seitsemännellä kierroksella vuoden 2003 NHL Draftissa, mutta yhdysvaltalaisurheilija ylitti kaikki odotukset. Hän ei ollut koskaan kaukalon kookkain kaveri. Hän ajoi silti kuumimpiinkin tiloihin täysin pelottomasti ja teki suuren määrän täysosumistaan maalin edustalta vahvojen puolustajien puristuksesta.

Pavelski on kuudenneksi eniten tehopisteitä kasannut yhdysvaltalainen NHL-pelaaja (476+592=1 068). Hänet nähtiin liigan tähdistöottelussa neljä kertaa. Suurin saavutus, Stanley Cup -mestaruus, jäi kuitenkin puuttumaan.

Patrick Marleau

Marleau pelasi hienoimmat vuotensa Pavelskin tapaan Sharksissa. Kanadalaishyökkääjä on pelannut NHL:n runkosarjassa enemmän otteluita (1 779) kuin kukaan muu. San Josen seurahistoriassa hän on kaikkien aikojen paras maaleissa (522) ja tehopisteissä (1 111).

Saskatchewanista kotoisin oleva Marleau oli nostamassa Sharksia playoffien vakiokävijäksi ja vaikutti tärkeänä hahmona joukkueen voittaessa runkosarjan (2009) ja Läntisen konferenssin mestaruuden (2016). Suuret henkilökohtaiset palkinnot jäivät ottamatta, mutta Marleaulla oli valtava merkitys Sharksin joukkueelle ja Pohjois-Kalifornian jääkiekkokulttuurille.

Ryan Getzlaf

Kaliforniassa vaikutti myös Ryan Getzlaf, joka edusti Anaheim Ducksia koko NHL-uransa. Keskushyökkääjä on seurahistorian ykkösnimi pelatuissa otteluissa (1 157), syöttöpisteissä (737) ja tehopisteissä (1 019).

Getzlaf osoitti kykynsä pudotuspeleissä suurenmoisesti, ja huippuhetki oli Stanley Cup -mestaruuden voittaminen vuonna 2007. Hänen playoff-lukemansa ovat Ducksin historian parhaat (125 ottelua, 37+83=120). Getzlaf, joka nähtiin NHL:n All-Star-ottelussa kolmesti, kasasi tehokkaimmalla kaudellaan 91 pinnaa.

Rod Brind'Amour

Jos Hall of Fameen kutsuttaisiin pelaajia pelkän luonteen perusteella, Brind'Amour olisi ollut kunniagalleriassa jo vuosia. Kanadalainen oli pelaajaurallaan taistelutahdon ruumiillistuma ja teki kaikkensa joukkueen eteen joka ilta.

Brind'Amour oli johdattamassa Carolina Hurricanesia Stanley Cup -mestaruuteen vuonna 2006. Parhaan puolustavan hyökkääjän pysti Selke Trophy tuli palkintokaappiin kaksi kertaa. Valintakomiteaa ehkä mietityttää se, että Brind'Amour kirjautti pudotuspelit mukaan lukien tilastoihin 1 197 rangaistusminuuttia.

Phil Kessel

Kessel koki suuria vastoinkäymisiä jo tulokaskaudellaan, mutta kasvoi vuosien varrella todelliseksi teräsmieheksi. Hyökkääjä sai ensimmäisen NHL-kautensa aikana syöpädiagnoosin. Hän palasi kuitenkin askiin hämmästyttävän nopeasti hoitojen jälkeen, mistä hänet palkittiin ansaitusti Bill Masterton Memorial Trophylla.

Marraskuussa 2009 alkoi ajanjakso, jonka kuluessa Kessel toteutti kaikkien aikojen teräsmiesputken ja pelasi ennätyksellisesti 1 064 peräkkäisessä NHL-ottelussa. Pelitaidoissakin toki löytyi: Kessel oli voittamassa Stanley Cup -mestaruutta Penguinsissa vuosina 2016 ja 2017, ja päätti uransa kolmansiin pokaalijuhliin Golden Knightsissa vuonna 2023. Hyökkääjä kolusi NHL-urallaan playoffit mukaan lukien 1 386 ottelua.

Tuukka Rask

Jos jääkiekkomaailmaa katsellaan sinivalkolasein, Tuukka Rask näyttää ohittamattomalta Hall of Fame -ehdokkaalta. Boston Bruinsin maalivahti voitti Stanley Cup -mestaruuden kakkosveskarina vuonna 2011 ja nousi kolme vuotta myöhemmin sekä Vezina Trophyn voittajaksi että koko liigan kausitähdistön maalivahdiksi. Jennings Trophy tuli yhdessä Jaroslav Halakin kanssa vuonna 2020.

Rask on Bruinsin pitkän ja maineikkaan historian ykkönen pelattujen ottelujen (564) ja otteluvoittojen (308) määrässä. Bostonin pitkäaikaisista maalivahdeista vain Tim Thomas on yltänyt samaan torjuntaprosenttiin kuin Rask (92,1). Lisäksi Rask on Bruinsin modernin ajan kärkinimi päästettyjen maalien ottelukohtaisessa keskiarvossa (2,28). Tiny Thompson pääsi parempaan lukemaan 1920- ja 1930-luvuilla.

Johnny Gaudreau

"Johnny Hockey" nousi yleisön suosikiksi kahdessa seurassa, Calgary Flamesissa ja Columbus Blue Jacketsissa. Väkkärämäinen hyökkääjä linkosi ahkerasti tehopisteitä ja teki piste-ennätyksensä 115 Flamesissa kaudella 2021-22.

Johnny ja hänen veljensä Matthew Gaudreau kuolivat liikenneonnettomuudessa elokuussa 2024. Hall of Fame -valinta voisi olla sopiva kunnianosoitus poikkeukselliselle, valitettavan traagisesti katkenneelle jääkiekkotarinalle.