COnnor_43

Mario Lemieux oli kaudella 1987-88 todellinen valo yössä, keidas keskellä aavikkoa. Pittsburgh Penguins ei olisi ollut yhtään mitään ilman nuorta supertähteään.
Kolme päivää ennen tuon kauden alkua 22 vuotta täyttänyt Lemieux teki 77 otteluun komeat tehot 70+98=168 ja voitti pistepörssin selvästi. Lemieux teki 22 prosenttia Penguinsin maaleista, mutta vielä kovempi juttu oli se, että Lemieux pokkasi kauden päätteeksi koko liigan arvokkaimman pelaajan Hart Memorial Trophyn.

Se onkin viimeisin kerta, kun pudotuspeleistä ulos jääneen joukkueen pelaaja on voittanut MVP-palkinnon. On lähes automaatio, että Hartin nappaa pudotuspelijoukkueen pelaaja. Kaikkiaan kyseisen pystin on voittanut NHL-historiassa vain kolme playoffeista rannalle jäänyttä pelaajaa. Säännöissä ei sinänsä lue, että pelaajan pitäisi välttämättä pelata pudotuspelijoukkueessa pokatakseen Hart Trophyn.
Herra nimeltä Connor McDavid on kuitenkin äitynyt tällä kaudella sellaisiin suorituksiin, että asia on ollut pakko nostaa tapetille. Edmonton Oilersin supertähti on voittamassa pistepörssiä, mutta Oilers ei pudotuspeleissä pelaa. Ainakin Art Ross Trophy on menossa vahvasti McDavidin palkintokaappiin toisena peräkkäisenä kautena, mutta Hartin pokkaamiseen on vielä matkaa.

McDavid on hieman samassa veneessä kuin Lemieux aikoinaan Penguinsissa. Ilman häntä Oilersista olisi puhallettu loputkin ilmat pois. Aina kun Oilers on tarvinnut maalia, katseet ovat kohdistuneet nuoreen supertähteen. Ja juuri silloin hän nappaa kiekon keskialueella, rynnistää läpi ja tekee osuman.
McDavid on Oilersille merkittävä pelaaja pidemmälläkin aikavälillä tarkasteltuna. Hän rikkoi Oilersissa ensimmäisen kerran 40 maalin rajan sitten Petr Kliman ja kauden 1990-91.
Viime kaudella McDavid nappasi Hartin, kun Edmonton Oilers eteni pudotuspeleihin ja jatkoi sielläkin vielä toiselle kierrokselle. McDavid oli palkintonsa totisesti ansainnut. Tällä kaudella Oilersin nousun piti jatkua tasaisesti, ja odotukset olivat jo korkealla. Kausi on ollut kuitenkin iso pettymys. Syytä ei voi heittää suoraan McDavidin niskaan, mutta Oilersin joukkueen menestystä ei voi sivuuttaa Hart-pohdinnassa.
Hart Memorial Trophy ei tarkoita samaa kuin sarjan parhaan pelaajan äänestys. Hart annetaan pelaajalle, jonka katsotaan olevan arvokkain omalle joukkueelleen. McDavidin merkittävyyttä ei voi kiistää, mutta onko hän listan ykkönen?
Lisää aiheesta: [McDavid ja Art Ross Trophy\]
McDavid ansaitsee monta hatunnostoa, mutta Hart Trophyn ojentaminen hänelle tälläkin kaudella olisi liikaa. McDavid on loistava pelaaja, mutta ei missään nimessä täydellinen. Hän "varastaa" usein oman alueen kamppailuissa ja kyttää tilanteita karatakseen ylivoimahyökkäykseen. Ne tuottavat pisteitä, mutta joskus joukkuekin kärsii.
Tällä kaudella on erittäin paljon muitakin vahvoja Hart-ehdokkaita. Nathan MacKinnon on ollut loistava, mutta hänen tilanteensa on McDavidin kanssa samankaltainen, koska Colorado Avalanche saattaa hyvinkin jäädä playoff-viivan alle. Ilman MacKinnonia Avalanche olisi kuitenkin tippunut taistelusta ajat sitten. Oilers puolestaan on ollut pois pudotuspelikuvioista jo viikkoja.

Yhtenä Hartin kriteerinä voi pitää sitä, että pelaajan joukkue on ylittänyt odotuksensa. MacKinnon on omalla panoksellaan nostanut Avalanchen uudelle tasolle viime kauden rämpimisen jälkeen. New Jersey Devilsin Taylor Hall on niin ikään ollut joukkueensa sydän ja sielu. Hän on nuoren ryhmä selkeä ykkösmies, joka on nostanut Devilsin kamppailemaan pudotuspelipaikasta.
Lisää aiheesta: [Taylor Hallin hurja vire\]
Pudotuspelijoukkueissa on runsaasti hyviä ehdokkaita. Tampa Bay Lightningin Nikita Kutsherov on nostanut joukkuetta uudelle tasolle pisteillään. Kapteeni Blake Wheeler on kantanut Winnipeg Jetsiä joka osa-alueella. Jopa Nashville Predatorsin maalivahti Pekka Rinteen voisi nostaa mukaan Hart-keskusteluun.
Jevgeni Malkin on pelannut elämänsä kauden Pittsburgh Penguinsissa ja ansaitsee myös paikkansa ehdokkaiden joukossa. Monet eivät pidä Boston Bruinsin Brad Marchandin rajusta pelityylistä, mutta hän on ollut iso syy Bruinsin menestykseen.
Pelaajat saattavat äänestää McDavidille kauden parhaan pelaajan Ted Lindsay Awardin, mutta toimittajat tuskin menevät tällä kertaa miinaan. Kirjoittamattomista säännöistä ollaan itse pelissäkin monta mieltä, mutta niillä on silti oma vaikutuksensa. Äänestyksissä kirjoittamaton sääntö on, ettei pudotuspelien ulkopuolelle jääneelle pelaajalle anneta Hart Memorial Trophya.
McDavidilla on urallaan vielä monta mahdollisuutta voittaa Hart Memorial Trophy - ja todennäköisesti hän sen tekeekin. Nyt ei vain ole sen aika.