Nelinkertainen Stanley Cup -mestari Claude Lemieux on kuollut

Claude Lemieux, nelinkertainen Stanley Cup -voittaja ja 18 kauden mittaisen NHL-uran tehnyt pelaaja, on kuollut 60 vuoden ikäisenä.

Lemieux oli Montrealissa aiemmin tällä viikolla ja toimi Montreal Canadiensin ottelun alla soihdunkantajana. Carolina Hurricanes voitti Canadiensin Itäisen konferenssin kolmannen finaalin jatkoajalla maalein 3-2.

Quebecin provinssin Buckinghamista kotoisin ollut Lemieux voitti Stanley Cup -mestaruuden neljä kertaa. Canadiensissa 1986, New Jersey Devilsissä 1995, Colorado Avalanchessa 1996 ja uudelleen Devilsissä 2000.

National Hockey Leaguen komissaari Gary Bettman lausui Lemieux'n poismenosta seuraavaa.

"National Hockey League suree Claude Lemieux'n poismenoa. Hän oli nelinkertainen Stanley Cup -mestari ja yksi tärkeimmistä isojen hetkien pelaajista jääkiekon historiassa.

Claude Lemieux loi maineensa pudotuspelien erikoismiehenä jo tulokaskaudellaan 1986, jolloin hän teki 10 maalia Montreal Canadiensin Stanley Cup -mestaruuteen päättyneissä pudotuspeleissä. Hän voitti pudotuspelien arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Conn Smythe Trophyn vuonna 1995 tehtyään 13 maalia 20 ottelussa New Jersey Devilsin riveissä. Lisäksi Lemieux juhli Stanley Cupin voittoa Colorado Avalanchen kanssa vuonna 1996 sekä uudelleen New Jerseyssä vuonna 2000.

Lemieux’n joukkueet etenivät Stanley Cupin pudotuspeleihin 15 peräkkäisellä kaudella. Hän pelasi NHL-urallaan 234 pudotuspeliottelua, mikä sijoittaa hänet liigan historian kuudenneksi. Pudotuspelimaaleja kertyi 80, eli NHL kaikkien aikojen tilastossa yhdeksänneksi eniten. Pelaajauransa jälkeen Lemieux työskenteli pelaaja-agenttina ja edusti useita NHL-huippupelaajia.

Välitämme syvimmät osanottomme Clauden vaimolle Deborahille sekä neljälle lapselle Brendanille, Claudialle, Michaelille ja Christopherille."

Montreal Canadiens varasi Lemieux’n vuoden 1983 varaustilaisuuden toisella kierroksella numerolla 26. Hän nousi ammattilaiseksi Verdunin juniorijoukkueesta ja pelasi myöhemmin myös AHL-seura Sherbrookessa.

Tulokaskaudellaan 1985–86 Lemieux pelasi NHL-runkosarjassa vain 10 ottelua, mutta nousi pudotuspeleissä ratkaisevaan rooliin. Hän teki Canadiensin mestaruusmatkalla 10 maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä 20 ottelussa. Maaleista kaksi syntyi jatkoajalla.

Kaudesta 1986–87 lähtien Lemieux vakiinnutti paikkansa Canadiensin kokoonpanossa. Hän teki ensimmäisellä täydellä NHL-kaudellaan 27 maalia ja ylitti seuraavilla kahdella kaudella 30 maalin rajan. Samalla hänestä tuli kuudes Canadiens-pelaaja, joka aloitti NHL-uransa kolmella peräkkäisellä vähintään 20 maalin kaudella.

Lemieux tunnettiin myös fyysisestä pelityylistään. Hän keräsi uransa alkuvuosina runsaasti jäähyminuutteja, ja hänen persoonansa sekä erimielisyytensä valmentaja Pat Burnsin kanssa vaikuttivat osaltaan siirtoon New Jersey Devilsiin syyskuussa 1990.

New Jerseyssä Lemieux löysi jälleen parhaimman maalivireensä. Hän teki 30 maalia kaudella 1990–91 ja NHL-uransa ennätyslukemat, 41 maalia, seuraavalla kaudella. Kaudella 1992–93 hän saavutti uransa korkeimman pistemäärän 81.

Kaudella 1994–95 Lemieux’n runkosarja jäi vaisuksi, mutta pudotuspeleissä hän nousi jälleen ratkaisevaan rooliin. Hän teki pudotuspeleissä eniten maaleja ja voitti Conn Smythe Trophyn, kun Devils saavutti seurahistoriansa ensimmäisen Stanley Cup -mestaruuden.

Syyskuussa 1995 Lemieux kaupattiin Colorado Avalancheen osana kolmen seuran vaihtokauppaa. Hän teki Avalanchen ensimmäisellä Denverissä pelatulla kaudella 39 maalia ja voitti jälleen Stanley Cupin. Samalla hänestä tuli NHL historiassa kymmenes pelaaja, joka voittaa mestaruuden peräkkäisinä vuosina eri joukkueissa.

Lemieux muistetaan myös kiistanalaisista tilanteista uransa aikana. Läntisen konferenssin finaalisarjassa vuonna 1996 hän taklasi Detroit Red Wingsin Kris Draperin rajusti laitaan selästä. Draper sai vakavan kasvovamman. Lemieux sai tilanteesta ottelurangaistuksen sekä kahden ottelun pelikiellon. Tapaus syvensi Coloradon ja Detroitin välistä kiivasta kilpailuasetelmaa.

Lemieux pelasi Coloradossa vielä useita vahvoja kausia, kunnes hänet kaupattiin takaisin New Jerseyhin kesken kauden 1999–2000. Devils voitti samana keväänä Stanley Cupin, ja Lemieux saavutti uransa neljännen mestaruuden.

Lemieux siirtyi vuonna 2000 vapaana pelaajana Phoenix Coyotesiin Wayne Gretzkyn houkuttelemana. Hän pelasi seurassa runsaat kaksi kautta ennen siirtoaan Dallas Starsiin vuonna 2003. NHL-uransa jälkeen hän pelasi vielä Sveitsissä.

Lemieux palasi kuitenkin kaukaloihin vielä 43-vuotiaana kaudella 2008–09. Hän pelasi lyhyen aikaa Kiinassa sekä AHL:n Worcesterissa ennen 18 ottelun jaksoa San Jose Sharksissa. Lopullisesti hän päätti uransa pelattuaan vielä yhden pudotuspeliottelun.

NHL-urallaan Lemieux pelasi 1 215 runkosarjaottelua ja kokosi niissä 786 tehopistettä. Pudotuspeleissä hän keräsi 158 pistettä 234 ottelussa. Häntä pidettiin erityisesti kevään ratkaisuotteluiden erikoismiehenä, ja hän sai lempinimen ”King of Spring”.

Lemieux jakoi mielipiteitä koko uransa ajan fyysisen ja provosoivan pelityylinsä vuoksi. Samalla hän kuului aikakautensa menestyneimpiin playoff-pelaajiin. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat neljä Stanley Cup -mestaruutta sekä yksi Conn Smythe Trophy.

Vielä maanantaina Bell Centren yleisö osoitti Lemieux’lle suosiotaan, kun hän saapui jäälle Canadiensin perinteinen soihtu kädessään.