NHL:n neljännesvuosisadan joukkue: Brodeur ja Fleury veskarien kärkeä

NHL:n neljännesvuosisadan joukkueen viimeinen pelaajaryhmä julkaistiin sunnuntaina. Ryhmä koostuu kuudesta eniten ääniä saaneesta maalivahdista.

Mukana on neljä Hockey Hall of Famen jäsentä ja kaksi, jotka todennäköisesti valitaan heti tullessaan valintakelpoisiksi. Neljännesvuosisadan aikana tämä kuusikko voitti kuusi Stanley Cupia, parhaan maalivahdin Vezina Trophyn seitsemän kertaa, vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahdin William M. Jennings Trophyn seitsemän kertaa, arvokkaimman pelaajan Hart Trophyn, pelaajien äänestämän arvokkaimman pelaajan Ted Lindsay Awardin ja pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe Trophyn.

NHL:n neljännesvuosisadan joukkue valittiin helmikuun 12. päivästä huhtikuun 1. päivään kestäneellä faniäänestyksellä, joka järjestettiin sen jälkeen kun kaikkien 32 NHL-seuran ykkös- ja kakkostähdistöt oli julkaistu alkuvuodesta. Faniäänestyksessä olivat mukana kunkin seuran kuusi ykköstähdistöön valittua pelaajaa.

Seuraavassa luodaan katsaus NHL:n neljännesvuosisadan tähdistöön valittuihin kuuteen maalivahtiin. Lista on aakkosjärjestyksessä ja seurana on se, jonka ykköstähdistöön pelaaja valittiin.

Tilastot ovat joulukuun 31. päivältä 2024.

Martin Brodeur, New Jersey Devils

Runkosarjatilastot: 857 ottelua, 470-283-49, TP% 91,2, PMK 2,27, 87 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 144 ottelua, 79-64, TP% 91,8, PMK 2,05, 18 nollapeliä

Palkinnot: Kaksi Stanley Cupia 2000-luvulla Devilsissä. Vuonna 2003 myös Vezina Trophy ja Jennings Trophy. Kaikkiaan neljä Vezina Trophya ja kolme Jennings Trophya.

Ura: Kaikkien aikojen ykkönen pelatuissa otteluissa, voitoissa ja nollapeleissä. Kuudes voitoissa ja neljäs nollapeleissä, jos ei lasketa kuutta kautta ennen kautta 1999-2000. Vähintään 38 voittoa kahdeksalla peräkkäisellä kaudella vuosina 1999-2008, näistä jokaisena viiden parhaan joukossa Vezina-äänestyksessä ja neljä voittoa viiden vuoden aikana. Auttoi Devilsin Stanley Cup -finaaleihin neljä kertaa 2000-luvulla. Neljännesvuosisadan kakkonen voitetuissa playoff-otteluissa ja pudotuspelien nollapeleissä, vaikka lopetti uransa 2015. Mukana sadan parhaan pelaajan listalla NHL:n satavuotisjuhlassa 2017. Valittiin Hall of Famen jäseneksi 2018.

Kommentti: "Tiesimme, että meillä oli maalissa tärkeimmällä pelipaikalla kaveri, joka pystyi kannattelemaan joukkuetta. Hän on yksi kaikkien aikojen suuruuksista. Olen puolueellinen, mutta pidän häntä kaikkien aikojen parhaana maalivahtina", sanoi entinen Devils-joukkuekaveri Ken Daneyko.

Marc-Andre Fleury, Pittsburgh Penguins

Runkosarjatilastot: 1 036 ottelua, 567-333-95, TP% 91,2, PMK 2,60, 75 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 169 ottelua, 92-74, TP% 91,1, PMK 2,56, 16 nollapeliä

Palkinnot: Kolme Stanley Cupia Penguinsin pelaajana. Vezina Trophy Golden Knightsissa kaudella 2020-21, jolloin myös paras päästettyjen maalien keskiarvo (1,98) ja torjuntaprosentti (92,8). Voitti samalla kaudella Jennings Trophyn.

Ura: Tähän kauteen uransa lopettava Fleury on kaikkien aikojen voittotilaston kakkonen ja neljännesvuosisadan ykkönen voitoissa niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin. Hän on voittanut vähintään 30 ottelua yhdeksällä kaudella ja auttoi Penguinsin Stanley Cup -finaaleihin neljästi. Torjui Golden Knightsin Stanley Cup -finaaleihin seurahistorian ensimmäisellä kaudella ja voitti seurassa ainoan Vezina Trophynsa kaudella 2020-21.

Kommentti: "Eniten korostuu hänen intohimonsa lajia kohtaan. On pakko rakastaa sitä, mitä tekee, pelatakseen noin pitkään noin korkealla tasolla. Hän on lahjakas kaveri ja kova kilpailija, mutta lahjakkaita pelaajia on paljon. Hänen intohimonsa lajia kohtaan on mahdollistanut tuollaisen uran", luonnehti Penguinsin entinen päävalmentaja Mike Sullivan.

Henrik Lundqvist, New York Rangers

Runkosarjatilastot: 887 ottelua, 459-310-96, TP% 91,8, PMK 2,43, 64 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 130 ottelua, 61-67, TP% 92,1, PMK 2,30, 10 nollapeliä

Palkinnot: Vezina Trophy 39 voiton kaudella 2011-12 torjuntaprosentilla 93,0 ja päästettyjen maalien keskiarvolla 1,97.

Ura: Lundqvist pelasi koko 15-vuotisen uransa Rangersissa ja voitti vähintään 30 ottelua 11 kaudella. Näin tapahtui jo tulokaskaudella 2005-06, jona Lundqvist voitti 30 peliä ja pelasi 53 ottelua torjuntaprosentilla 92,2. Silloin hänet valittiin myös tulokkaiden ykköstähdistöön. Lundqvist on kaikkien aikojen kuudes voitoissa ja ykkönen eurooppalaisten maalivahtien keskuudessa. Hän oli Vezina-finalistien joukossa viidesti ja voitti palkinnon vuonna 2012, jolloin hänet valittiin myös ykköstähdistöön. Lundqvistin pudotuspelien päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvo oli 2,30, ja hän voitti kahdeksasta seiskapelistään kuusi. Hänet valittiin Hall of Fameen vuonna 2023.

Kommentti: "New Yorkissa on pitkä historia erittäin hyvistä maalivahdeista, ja Henrikissä korostuu hänen työmoraalinsa. Hän oli todella lahjakas, mutta todella ansaitsi menestyksensä. Arvostan häntä valtavasti johtuen siitä, miten hän saavutti meriittinsä. Hän oli työjuhta. Hän teki hurjasti hommia päästäkseen nykyiseen asemaansa. Kaikki pelaajat kunnioittavat sellaista", totesi Rangersin entinen maalivahti Mike Richter.

Roberto Luongo, Florida Panthers/Vancouver Canucks

Runkosarjatilastot: 1 035 ottelua, 486-387-91, TP% 91,9, PMK 2,52, 76 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 70 ottelua, 34-35, TP% 91,8, PMK 2,49, viisi nollapeliä

Palkinnot: Luongo ei koskaan voittanut Vezina Trophya, mutta oli finalistien joukossa kolmesti. Hän voitti Jennings Trophyn kaudella 2010-11 pelattuaan 60 otteluaan torjuntaprosentilla 92,8 ja voitettuaan 38 ottelua.

Ura: Luongo pelasi yhdeksää lukuun ottamatta kaikki 1 044 NHL-otteluaan 2000-luvulla. Hän oli Vezina-äänestyksen kakkonen vuonna 2007, jolloin hän oli 47 voiton kauden päätteeksi toinen myös arvokkaimman pelaajan Hart Trophy -äänestyksessä. Hän on NHL-historian ainoa vähintään 250 ottelua kahdessa eri seurassa voittanut pelaaja, ja oli molempien seurojen neljännesvuosisadan ykköstähdistössä. Hän johdatti Canucksin Stanley Cup -finaaleihin vuonna 2011 ja voitti vähintään 20 ottelua 12 kaudella 13 kauden jaksolla vuosina 2002-16. Luongo valittiin Hall of Fameen vuonna 2024.

Kommentti: "Minusta hän oli se erottava tekijä, joka nosti meidät seuraavalle tasolle. Jos puhutaan voittajasta, niin puhutaan hänestä. Hän kilpaili kovaa harjoituksissa ja otteluissa, ja etenkin harjoituksissa. Hän ei viettänyt vapaapäiviä, ja uskon, että moni oppi sen asian häneltä. Hän halusi olla joka päivä parempi", kertoi Canucksin entinen hyökkääjä Henrik Sedin.

Carey Price, Montreal Canadiens

Runkosarjatilastot: 712 ottelua, 361-261-79, TP% 91,7, PMK 2,51, 49 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 92 ottelua, 43-45, TP% 91,9, PMK 2,39, kahdeksan nollapeliä

Palkinnot: Putsasi pöydän vuonna 2015 voittaessaan Vezina Trophyn, Hart Trophyn, Ted Lindsay Awardin ja Jennings Trophyn. Price oli silloin kauden ykkönen voitoissa (44), torjuntaprosentissa (93,3) ja päästettyjen maalien ottelukohtaisessa keskiarvossa (1,96) sekä jaetusti toinen nollapeleissä (9). Voitti myös sinnikkyydestä myönnettävän Masterton Trophyn kaudella 2021-22.

Ura: Price oli poikkeuksellisen tasainen suorittaja 15 kauden ajan vuosina 2007-22. Hän voitti vähintään 20 ottelua kymmenellä kaudella, pelasi yli 91,5 prosentin torjuntaprosentilla kahdeksalla kaudella ja päästi keskimäärin alle 2,83 maalia ottelua kohden 12 kaudella. Hän on yli satavuotiaan Canadiensin seurahistorian ykkönen voitoissa ja kolmonen nollapeleissä. Price valittiin tulokaskaudellaan tulokkaiden ykköstähdistöön, ja hän tuli Calder Trophy -äänestyksessä neljänneksi. Viimeisissä pudotuspeleissään 2021 hän voitti 13 ottelua 22:sta ja torjui 92,4 prosenttia laukauksista auttaessaan Canadiensin Stanley Cup -finaaleihin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1993. Hänestä tuli kaudella 2014-15 kautta aikain ensimmäinen pelaaja, joka on voittanut samalla kaudella Vezina Trophyn, Hart Trophyn ja Ted Lindsay Awardin.

Kommentti: "Hän on syystäkin maailman paras. Hän on ollut sitä pitkään ja pysyy siinä asemassa vielä pidempään. Suoraan sanottuna on hullua pukea sanoiksi, mitä hän on saavuttanut. Kyse on aivan toisesta tasosta", suitsutti entinen Canadiens-joukkuekaveri Max Domi.

Patrick Roy, Colorado Avalanche

Runkosarjatilastot: 223 ottelua, 126-59-0, TP% 92,0, PMK 2,09, 20 nollapeliä

Pudotuspelitilastot: 68 ottelua, 41-27, TP% 92,2, PMK 2,02, 11 nollapeliä

Palkinnot: Vain yksi Royn neljästä mestaruudesta tuli 2000-luvulla, mutta hän auttoi Avalanchen Stanley Cup -mestariksi 2001, jolloin hänet valittiin myös pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. Kaudella 2001-02 hän voitti Jennings Trophyn.

Ura: Roy pelasi 18 NHL-kaudestaan vain neljä 2000-luvulla, mutta hän voitti jokaisena vähintään 32 ottelua. Mestaruuskaudella 2000-01 hän voitti 40 ottelua ja saavutti uransa kolmannen Conn Smythe Trophyn. Seuraavalla kaudella hän pelasi 63 ottelua torjuntaprosentilla 92,5, päästettyjen maalien ottelukohtaisella keskiarvolla 1,94 ja torjui yhdeksän nollapeliä. Roy voitti silloin Jennings Trophyn, tuli Vezina-äänestyksessä toiseksi ja Hart-äänestyksessä kolmanneksi. Hänet valittiin sadan parhaan pelaajan joukkoon NHL:n satavuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2017. Hall of Fameen hänet valittiin vuonna 2006.

Kommentti: "Sanoin aina, että jos pelaisin yhden ottelun ja saisin valita kenet tahansa maaliin, niin ottaisin Patrick Royn, koska hän oli aina parhaimmillaan silloin kun panokset olivat kovimmillaan. Se on upean urheilijan merkki", sanoi entinen ESPN:n jääkiekkoanalyytikko Barry Melrose.