Samaa voidaan sanoa myös Bruinsin maalitykin lähimmistä uhkaajista, jotka ovat tällä hetkellä kahdeksan kertaa maalikuninkaaksi kruunattu Washington Capitalsin kapteeni Alex Ovechkin sekä Toronto Maple Leafsin tähtisentteri Auston Matthews, joilla molemmilla on tilillään 34 täysosumaa. Maanantaina kolmikon vanaveteen loikkasi kahdessa viime ottelussaan kolmesti verkkoa heiluttanut MacKinnon.
Nelikon takana on vielä sellaisia nimiä kuin Jack Eichel (28), Connor McDavid (27) sekä Leon Draisaitl (27), jotka voivat kaikki oikeanlaisen maalijyvän löytyessä hätyytellä 50 maalin rajapyykkiä.
Viimeksi vähintään neljä pelaajaa on onnistunut rikkomaan 50 maalin rajan kaudella 2005-06, jolloin maalikuninkuuden vei nimiinsä San Jose Sharksin paidassa hurjat 56 osumaa pyssyttänyt Jonathan Cheechoo. Joe Thorntonin nappisyötöistä tuolloin nauttineen kanadalaislaiturin ohella 50 maalin kerhoon ylsivät Jaromir Jagr (54), Ovetshkin (52), Ilya Kovalchuk (52) ja Dany Heatley (50).
- Kilpailu on tänä päivänä erittäin kovaa, ja liigasta löytyy yhä useampi pelaaja, jotka pystyvät tekemään paljon maaleja. Se ei ole helppoa, vaikka se ehkä siltä näyttääkin, koska maalivahdeista tulee parempia joka vuosi ja he oppivat hyökkääjien liikkeet, sunnuntaina kaikkien aikojen maalitilaston yhdeksänneksi ohi Mario Lemieux'n noussut Ovetshkin totesi.
Maalintekovoimaa myös keskikaistalla
Usein oletetaan, että laitahyökkääjät profiloituvat helpommin maalintekijöiksi ja keskushyökkääjien tehtäväksi jäisi pelinrakentelu sekä puolustuspään velvoitteet. Mutta kun tarkastellaan maalipörssin tämän hetken kärkikymmenikköä, niin listalle mahtuu peräti kuusi keskushyökkääjää, kuten yhdeksännellä sijalla keikkuva Carolina Hurricanesin Sebastian Aho, joka on saalistanut tällä kaudella 49 ottelussa tehot 24+17=41.
*** ***Lisää aiheesta: [Carolinassa lasketaan nyt paljon Sebastian Ahon varaan]
Viime aikoina maalinteon tahmeudesta kärsinyt Aho on ollut kaikesta huolimatta joukkueensa paras maalintekijä myös kuluvalla kaudella. Hän kokeili hiljattain pelata myös laitahyökkääjänä.
- Yritimme löytää hyökkäyspeliimme uusia ulottuvuuksia ja kemiaa ketjukavereiden välille, ei siinä sen ihmeempää. Meidän pelisysteemiämme on helppo toteuttaa, mikä näkyy siinä, että pelipaikkoja voidaan silloin tällöin vaihdella. Joskus erilaiset ketjumuutokset voivat tuoda hyökkäyspeliin jotain uutta, Aho kommentoi.
Kevät on ratkaisupelaajien kulta-aikaa, ja silloin myös punnitaan ne todelliset maalintekijät. On selvää, että kevään pudotuspeleissä joukkueet kiinnittävät enemmän huomiota vastustajien parhaisiin yksilöihin, joten punalampun sytyttämisestä tulee entistä vaikeampaa.