Suomen, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Kanadan NHL-pelaajista kootut maajoukkueet ottavat toisistaan mittaa Montrealissa ja Bostonissa 12.–20. helmikuuta pelattavassa 4 Nations Face-Off -turnauksessa. Leijonien keskushyökkääjä Anton Lundell kertoo huipputurnauksen tunnelmista yksinoikeudella NHL.com/fi:lle.
Turnaus on viimein alkamassa, joten mikä voisi olla hienompaa! Jokainen meistä tietää, että kyseessä on upea ja jopa ainutlaatuinen mahdollisuus. Olen totta kai iloinen, että olen osa tätä leijonaryhmää. Pidän joukkueessa olemista hyvin tärkeänä saavutuksena omalla urallani.
Rehellisesti sanottuna en ole ehtinyt kauden aikana miettiä turnausta liikaa, vaikka se on ollut koko ajan kaukaisesti mielessä. Ajatukset ovat olleet vahvasti seurajoukkueen peleissä, ja olen elänyt kautta päivä kerrallaan. Viimeisen taukoa edeltäneen pelin jälkeen sain viimein kääntää katseet tähän turnaukseen, joka on ollut koko ajan tähtäimessäni.
Valmistautuminen 4 Nations Face-Offiin alkoi jo viime kesänä, jolloin NHL-pelaajista koostunut ryhmä sai yleisemmän briiffin tulevaan. Siihen, mitä tässä tapahtuu ja miten turnaus ylipäätänsä toimii. Sen jälkeen odoteltiin, ketkä pääsevät lopulliseen joukkueeseen mukaan. Lopulta sain soiton valmennukselta ja kuulin, että olin mukana ryhmässä. Sen jälkeen saimme taas lisää infoa, mutta pääosin valmennus on antanut meidän keskittyä seurapeleihin.
Itse haluan tuoda joukkueeseen omia vahvuuksiani. Haluan aina pelata mahdollisimman isossa roolissa, ja olen pystynytkin kausi kaudelta kasvattamaan asemaani seurajoukkueessa. Pyrin olemaan pelaaja, jonka voi heittää jäälle tilanteessa kuin tilanteessa, haettiin sitten itse maalia tai yritettiin pitää oma maali puhtaana. Haluan olla jäällä aina kun pelataan isoista asioista, eikä tämä turnaus ole poikkeus. Odotan itseltäni vahvaa kahden suunnan pelaamista kuten aina.
Haaste on todella valtava, mutta toisaalta tähän on totuttu NHL:ssä. Esimerkiksi Kanadan ykkösylivoimassa vastaan tulee Nathan MacKinnonin, Connord McDavidin, Sidney Crosbyn, Cale Makarin ja Sam Reinhartin kaltaisia pelaajia, mutta minusta tuntuu, että nykyään jokaisessa NHL-seurassakin on All-Star-tason ykkösylivoimaviisikot. He ovat totta kai pelaajia, jotka ovat ovelia ja löytävät hyviä syöttölinjoja, mutta siinä täytyy vain itseä pysyä skarppina ja pakottaa heidät vaikeisiin syöttöihin. Sillä tavalla heidät pystyy pimentämään niin alivoimalla kuin tasaviisikoin.
