NHL valitsi viime vuosikymmenen ykkös- ja kakkostähdistön

NHL julkistaa 2010-luvun ykkös- ja kakkostähdistön 24. tammikuuta. Valinnat suorittaa NHL-seurojen GM:istä sekä NHL.comin, NBC:n, Sportsnetin ja TVAS:n toimittajista koostuva raati.
Sidney Crosby, Patrick Kane, Aleksandr Ovetshkin, Duncan Keith, Drew Doughty ja Marc-Andre Fleury nimettiin NHL:n Vuosikymmenen ykköstähdistöön.

Yllä mainitut kuusi pelaajaa voittivat yhteensä 13 mestaruutta vuosina 2010-19. Keskushyökkääjä Crosby ja maalivahti Fleury juhlivat Stanley Cup -voittoa Pittsburgh Penguinsissa 2016 ja 2017. Laitahyökkääjä Kane ja puolustaja Keith kuuluivat Chicago Blackhawksin mestarijoukkueeseen 2010, 2013 ja 2015. Puolustaja Doughty nosteli lordi Stanleyn maljaa Los Angeles Kingsissä 2012 ja 2014. Laitahyökkääjä Ovetshkin puolestaan voitti mestaruuden Washington Capitalsin kanssa 2018.
Kakkostähdistöön valittiin hyökkääjät Jevgeni Malkin (Penguins), Patrice Bergeron (Boston Bruins) ja Steven Stamkos (Tampa Bay Lightning), puolustajat Erik Karlsson (San Jose Sharks) ja Zdeno Chara (Bruins) sekä maalivahti Henrik Lundqvist (New York Rangers).
Sidney Crosby
Crosby teki 2010-luvulla keskimäärin 1,25 tehopistettä ottelua kohti, millä hän on ykkönen vähintään 400 ottelua pelanneista NHL-kiekkoilijoista. Crosby keräsi vuosikymmenen aikana pelaamissaan 630 ottelussa 296+492=788 tehopistettä, ja hänen edelleen pääsi vain Patrick Kane (742 ottelua, 315+487=802). Playoff-pisteissä Crosby oli vuosikymmenen ykkönen (115 ottelua, 42+81=123).
Crosby voitti NHL:n arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Hart Trophyn sekä pistepörssin voittajan Art Ross Trophyn kaudella 2013-14. Pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe Trophyn hän pokkasi sekä 2016 että 2017.
- Crosby ei saa tarpeeksi arvostusta puolustuspelaamisestaan. Hän osaa käyttää mailaansa todella taitavasti. Kun joutuu hänen kanssaan kaksinkamppailuun, hän ei voita voimalla vaan viekkaudella. Hän on erittäin taitava nostamaan vastustajan mailaa ja riistämään kiekkoja, kertoi entinen NHL-hyökkääjä Ryan Callahan, joka toimii nykyisin NHL Networkin analyytikkona.

Patrick Kane
Runkosarjassa vuosikymmenen parhaan pistenikkarin tittelin vienyt Kane oli playoff-pisteissä (111 ottelua, 41+68=109) kakkonen Crosbyn jälkeen. Hän voitti Conn Smythe Trophyn 2013 sekä Hart Trophyn ja Art Ross Trophyn kaudella 2015-16.
Kanen ikimuistoisin hetki 2010-luvulla oli mestaruuden ratkaissut maali Philadelphia Flyersin verkkoon kuudennen Stanley Cup -finaalin jatkoerässä 9. kesäkuuta 2010. Chicagossa päästiin juhlimaan mestaruutta 49 vuoden kuivan kauden jälkeen.
- Kane on ollut aina poikkeuksellinen pelaaja, ja hän saavutti juuri tuhannen pisteen merkkipaalun. Hän pystyisi veivaamaan kiekkoa vaikka puhelinkopissa. Hänen pelaamistaan on hauska katsella, totesi Kanen vuoden 2010 finaalivastustaja Scott Hartnell.

Aleksandr Ovetshkin
Ovetshkin mätti viime vuosikymmenen aikana komeat 437 maalia, millä hän oli liigan ylivoimainen ykkönen. Tehopisteissä (769 ottelua, 437+343=780) hän oli 2010-luvun kolmonen Kanen ja Crosbyn jälkeen.
Venäläistykin kehittyminen pelaajana viime vuosikymmenen aikana teki suuren vaikutuksen Callahaniin, joka pelasi Tampa Bay Lightningin riveissä Ovetshkinin Capitalsia vastaan Itäisen konferenssin finaaleissa Washingtonin mestaruusvuonna 2018.
- Ovetshkin on oppinut puolustamaan. Varsinkin mestaruusvuonna hän ajatteli enemmän joukkuettaan kuin maalintekoa ja omaa hyökkäyspeliään, Callahan arvioi.
- Ehkä hän tajusi, että hänen on kehitettävä sitä puolta itsestään, tai muuten Stanley Cup saattaa jäädä vain ikuiseksi haaveeksi, hän lisäsi.
Callahan myöntää pitkin hampain olevansa iloinen siitä, että Ovetshkin voitti Stanley Cupin 2018, vaikka Lightning hävisikin tuona keväänä idän konferenssifinaalien seiskapelin Capitalsille.
- Oli rankkaa nähdä Washingtonin voittavan, koska hävisimme juuri heille. Mutta näin jälkikäteen olen sitä mieltä, että Ovetshkin todellakin ansaitsi mestaruuden, Callahan sanoi.

Duncan Keith
Hartnellin mukaan Blackhawks ei olisi voittanut yhtään mestaruutta ilman Keithiä, jonka peliaikakeskiarvot mestaruusvuosien pudotuspeleissä ovat jäätävää luettavaa: 28.11 minuuttia vuonna 2010, 27.37 vuonna 2013 ja 31.07 vuonna 2015, jolloin hänet palkittiin Conn Smythe Trophylla.
- Hän oli joukkueensa rauhoittava tekijä hyökkäyspäässä, puolustuksessa, alivoimalla ja kaikessa, Hartnell suitsutti.
Callahan ja Hartnell kehuivat molemmat Keithin kykyä napata kiekko ilmasta ja käynnistää vastahyökkäys saman tien.
- Yhtäkkiä hän vain otti kiekon ilmasta lapaansa ja tiesi jo valmiiksi, missä kaverit menevät. Peli oli hetkessä meidän päädyssämme, ja sitten alkoi soida se typerä rallatus (Blackhawksin maalilaulu "Chelsea Dagger"), Hartnell manaili.

Drew Doughty
Callahan ja Hartnell eivät kumpikaan pelanneet Doughtya vastaan playoffeissa, mutta molemmat pääsivät ihailemaan tähtipuolustajan otteita lähietäisyydeltä runkosarjassa.
- Kun on karvaamassa ja luulee saaneensa Doughtyn ahdistetuksi kulmaan, onkin kohta itse ahteri jäässä ja Doughty painaa kiekko lavassa kohti keskialuetta, Hartnell sanoi.
Doughty oli viime vuosikymmenen seitsemänneksi tehokkain NHL-puolustaja (772 ottelua, 101+338=439) ja kokonaisjääajassa tilastokakkonen (20 571.15). Hän keräsi Kingsin mestaruusvuoden 2012 pudotuspeleissä 4+12=16 tehopistettä ja pelasi keskimäärin 26.09 per ottelu. Toisena mestaruusvuonna 2014 lukemat olivat 5+13=18 ja 28.45.

Marc-Andre Fleury
Fleury oli 2010-luvulla NHL-maalivahtien ykkönen voitoissa (322), kolmas starteissa (543) ja viides nollapeleissä (43).
Penguinsin mestaruusvuoden 2016 playoffeissa Fleury oli pitkälti Matt Murrayn varamiehenä, mutta seuraavan vuoden Stanley Cup -taistelussa hänellä oli merkittävä rooli. Fleurylle kertyi tuolloin 15 starttia, joissa hän kirjautti voitto-tappiotilaston 9-6-0, päästettyjen maalien ottelukohtaisen keskiarvon 2,56, torjuntaprosentin 92,4 ja kaksi nollapeliä.
Fleury johdatti Vegas Golden Knightsin torjunnoillaan Stanley Cup -finaaleihin laajennusseuran debyyttikaudella 2017-18.