Vapaat agentit: Charasta kasvoi voittaja

Viime kesänä vapaiden agenttien siirtomarkkinoiden ympärillä käynyt pöhinä hieman lopahti, kun tähtisentteri Steven Stamkos ilmoitti kesäkuun lopulla pysyvänsä Tampa Bay Lightningissa seuraavat kahdeksan vuotta. Merkittävimmäksi siirroksi nousi laitahyökkääjä Milan Lucic, joka vaihtoi Boston Bruinsin Edmonton Oilersiin. Kauden aikana nähtiin monta kertaa, että kokenut pelaaja oli nuorelle Oilersin joukkueelle hyvin arvokas lisä.

Tänä vuonna markkinoiden useimmin mainittuja nimiä ovat laitahyökkääjä Alexander Radulov ja puolustaja Kevin Shattenkirk. Puolustaja Brendan Smith puolestaan saattaa olla musta hevonen ja kiriä yllättäen kovaan sopimukseen.
Mutta muistellaanpa joitakin menneiden vuosien merkittäviä siirtoja, joiden vaikutukset ovat tuntuneet pitkään.
Ottawa Senators oli tiukan paikan edessä kauden 2005-06 jälkeen: kumpi puolustaja jää, Wade Redden vai Zeno Chara? Molempiin ei ollut varaa. Jälkeenpäin on helppo sanoa, että seura valitsi väärin, Boston Bruinsin onneksi. Wade jäi Ottawaan, mutta hänen uransa oli siitä lähtien alisuorittamista ja alamäkeä. Charan palkintokaapissa on parhaan puolustajan Norris Trophy ja Stanley Cup -sormus.
Chicago Blackhawks solmi hyökkääjä Marian Hossan kanssa 12 vuoden sopimuksen vuonna 2009. Sitä ennen hyvä tuuri oli kiertänyt hänet kaukaa. Vuoden 2008 Stanley Cup -finaalissa Hossa pelasi Detroit Red Wingsille hävinneessä Pittsburgh Penguinsissa. Finaalin jälkeen Hossa vaihtoi puolta ja siirtyi Detroitiin. Seuraavana kesänä Pittsburgh ja Detroit olivat jälleen vastakkain finaalissa - ja Hossa oli taas väärällä puolella. Chicagossa hän on voittanut kolme mestaruutta, 2010, 2013 ja 2015.

New York Islanders solmi kolme vuotta farmin ja Los Angelesin väliä seilanneen hyökkääjän Matt Moulsonin kanssa vuoden mittaisen kahden suunnan sopimuksen vuonna 2009. Odotukset eivät olleet korkealla, mutta maaleja alkoi tulla kuin itsestään, kun hän pääsi pelaamaan John Tavaresin rinnalle. Moulson iski kausi toisensa jälkeen vähintään 30 maalia ja auttoi Islandersia etenemään pudotuspeleihin kaudella 2012-13, ensimmäisen kerran sitten vuoden 2007.

Varaamaton yliopistokiekkoilija Martin St. Louis siirtyi Tampa Bay Lightningiin kesällä 2000, eikä mikään ollut seurassa enää entisellään sen jälkeen. Kausi 2001-02 jäi kesken jalan murtumisen takia, mutta seuraavalla kaudella pienikokoinen hyökkääjä oli yksi NHL:n suurimmista yllätyksistä 70 pisteellään. Hän debytoi tähdistöottelussa ja vauhditti Tampan ensimmäisen kerran pudotuspelien toiselle kierrokselle. Kaudella 2003-04 St. Louis oli liigan paras pistemies (94) ja pokkasi Stanley Cup -kannun kauden päätteeksi.

Vuonna 1991 New Jersey Devils ja St. Louis Blues väänsivät kauppaa aina syyskuulle asti, ennen kuin hyökkääjä Brendan Shanahan oli siirtynyt Bluesiin ja puolustaja Scott Stevens Devilsiin. Shanahan oli rajoitettu vapaa agentti, jonka kaikki olettivat pysyvän Devilsissä. Mutta Blues yllätti siihen aikaan hurjalla viiden miljoonan dollarin tarjouksellaan.
Shanahanin ja Bluesin sopimus hyväksyttiin vasta puolentoista kuukauden kuluttua, ja sitten ruvettiin puhumaan Devilsille maksettavista korvauksista. Syyskuussa Stevens oli New Jerseyn omaisuutta. Hän tosin kieltäytyi ensin vaihtamasta seuraa, mutta taipui viimein. Devilsin kapteenina ja joukkueen vahvana johtajana hän voitti kolme Stanley Cupia sekä pudotuspelien parhaan pelaajan Conn Smythe Trophyn.
Vapaan agentin kiinnittäminen on joskus pomminvarma keino vahvistaa joukkuetta. Toisinaan taas haaviin jää mieluisa yllätys, kuten Martin St. Louis ja Matt Moulson.