St. Louisilla on ainekset olla seuraava moderni dynastia

NHL-seurojen kehitysleirit ovat takana ja harjoitusleirit edessä, joten elo-syyskuussa on hyvä aika käydä perusteellisesti läpi kaikkien 31 joukkueen vahvuudet, heikkoudet ja näkymät tulevaan kauteen. Tällä kertaa vuorossa on hallitseva Stanley Cup -mestari St. Louis Blues.

St. Louis Blues kirjoitti kaudella 2018-19 melkoisen tuhkimotarinan nousten tammikuussa pitämältään koko NHL:n viimeiseltä sijalta Stanley Cup -mestariksi. Mestaruus oli organisaatiolle sen ensimmäinen.
Tulevaan kauteen Blues pääsee lähtemään hyvin koossa pidetyllä kokoonpanolla.
Runkosarja 2018-19:45-28-9, 99 pistettä, läntisen konferenssin viides
Pudotuspelit 2019: Stanley Cup -mestari
Päävalmentaja: Craig Berube, ensimmäinen kokonainen kausi
Saapuneet:-
Lähteneet: Michael Del Zotto, Pat Maroon
Varhain kesäkuun 13. päivän aamuna Suomen aikaa se tapahtui. Stanley Cup nousi ilmaan sen voittaneen joukkueen eli St. Louis Bluesin kapteenin Alex Pietrangelon voimin. Organisaation 52-vuotinen taival NHL:ssä oli viimein päättynyt mestaruuteen.
Stanley Cup alkoi kiertää jäällä ensin Jay Bouwmeesterille, sitten Alexander Steenille, Chris Thorburnille, David Perronille ja Ryan O'Reillylle. Sittemmin Stanley Cup on kiertänyt maailmaa joukkueen pelaajien mukana jo perinteikkäällä kiertueella.
St. Louis aloittaa mestaruutensa puolustamisen kotijäällä lokakuun toisena päivänä. Vastassa kotijäällä on Washington Capitals, jolta Blues riisti hallitsevan mestarin tittelin.
Blues lähtee kauteen aivan minimaalisin kokoonpanon viilauksin. Hankintoja ei ole tehty. Täysin vailla isoja kiinnityksiä mestareiden kesä ei kuitenkaan sujunut, sillä kesken mestaruuskauden joukkueen päävalmentajaksi palkattu Craig Berube solmi kesällä kolmevuotisen sopimuksen seuran kanssa. Hän oli ehdolla Jack Adams Awardin voittajaksi.

• Tämä on upea päivä minulle ja perheelleni. Kunnioitan tätä joukkuetta ja organisaatiota erittäin paljon, ja St. Louisin kaupunki on ottanut minut avosylin vastaan. Kulunut kausi oli ikimuistoinen kokemus, ja odotan jo innolla, että pääsemme aloittamaan mestaruutemme puolustamisen, tunnelmoi Berube kesäkuussa.
  Bluesin pääintressit olivatkin nimenomaan joukkueen kasassa pitämisessä. Lukuisia sopimuksia päättyi, ja käytännössä Michael Del Zottoa ja Pat Maroonia lukuun ottamatta kaikkiin saatiin jatko.
  Tärkein sopimus pelaajien osalta oli heinäkuussa maalivahti Jordan Binningtonin kanssa solmittu kaksivuotinen jatkosopimus. Pudotuspelit läpi torjuntaprosentilla 91,4 pelannut kanadalainen vältti samalla välimieskäsittelyn.
  - Olen iloinen solmiessani tämän sopimuksen St. Louis Bluesin kanssa. Kiitos kaupungille tervetulotoivotuksesta ja luottamuksesta. Olen innoissani ja motivoitunut jatkamaan töitäni ja tuomaan menestystä jatkossakin St. Louis Bluesin organisaatiolle, sanoi vasta tammikuussa NHL:ssä ensimmäisen kerran aloittavana maalivahtina pelannut Binnington.

Binningtonin aisaparina jatkaa Jake Allen, jonka sopimusta on myös jäljellä kaksi vuotta. Ville Husso teki yksivuotisen kahden suunnan sopimuksen.
Puolustuksesta kaksivuotisen jatkosopimuksen solmi Carl Gunnarsson, ja Joel Edmundson välimieskäsittelyn jälkeen yksivuotisen sopimuksen. Hyökkäyksestä Oskar Sundqvist kiinnitettiin neljäksi ja Zachary Sanford kahdeksi vuodeksi, kun taas Sammy Blais ja Robby Fabbri tekivät yhden kauden mittaiset sopimukset.
Ivan Barbashev on vielä sopimuksettomassa tilassa rajoitettuna vapaana agenttina.
Bluesin ns. menestysikkuna on nyt auki. Puolustuksen johtohahmoista Pietrangelon ja Bouwmeesterin sopimuksista alkavat viimeiset kaudet, ja he ovat 29- ja 35-vuotiaita. Colton Parayko, 26, on Bluesin miehiä nykyisellä sopimuksellaan kesään 2022 saakka.
- Se, mistä olemme halunneet pitää kiinni, on se, että takalinjoilla on kokoa. Kokoa vastaan on hankala pelata. Se on kuin menisi autopesulasta läpi. Käsiä ja jalkoja on joka puolella, sanoi GM Doug Armstrong The Athleticille.
Hyökkäysosastolla tilanne on valoisa. Conn Smythe Trophyn voittaneen O'Reillyn ja Vladimir Tarasenkon sopimukset kattavat vielä neljä seuraavaa kautta. Steenin, Jaden Schwartzin ja Tyler Bozakin sopimukset ulottuvat kesään 2021 ja David Perronin kesään 2022.

• Tarasenko on pelote vastustajille. Tekee hän maaleja tai ei, hänen vetonsa estämiseen keskitytään. Häntä puolustetaan läheltä, ja näin tilaa jää muille. Kun nämä tähdet tekevät vähemmän, he voivat tehdä joskus joukkueelle enemmän. He avaavat tilaa. Sieltä tasapainomme tulee läpi. Oli se joko Schwartz, joka pelasi hyvän kevään tai O'Reilly, meillä oli pelaajia, jotka pystyivät hyötymään tilanteista, jotka "Vladdy" loi jopa edellisessä vaihdossa istuessaan jo penkillä. On hienoa, kun meillä on joku, joka on tähti, Armstrong kuvaili The Athleticin haastattelussa.
  Kokoonpanon osalta tilanne on siis varsin stabiili. Tämä on osaltaan myös seuran varaushistorian seurausta. Blues ei ole päässyt varaamaan koko tällä vuosikymmenellä kymmenen ensimmäisen joukossa. Edellinen kerta oli vuonna 2008, kun se varasi Pietrangelon vuorolla neljä.
  Tämän vuosikymmenen pienin varausvuoro oli vuonna 2010, kun Schwartz huudettiin St. Louisiin 14. vuorolla. Tuon jälkeen Blues pienin varausvuoro on ollut vuoden 2017 vuoro 20.
  [NHL.com/fi ruotii kaikki 31 joukkuetta 31 päivässä. Lue lisää NHL.com/fi -sivustolta.]
  Tämä on saanut aikaan sen, että tämän hetken Blues ei ole rakentunut viime vuosien kärkivarauksilla. Schwartzin ja Tarasenko varauksista on yhdeksän vuotta, Binnington on kypsynyt hitaasti kahdeksan vuotta sitten tapahtuneen varauksen myötä, ja Parayko varattiin seitsemän vuotta sitten vuorolla 86. O'Reilly ja Brayden Schenn ovat tulleet seuraan kauppojen myötä.
  Näin ollen Bluesilla ei ole ollut pitkään aikaan Auston Matthewsin, Connor McDavidin, Mitch Marnerin tai Patrik Laineen kaltaisia superlupauksia, joiden tulokassopimusten umpeutuessa olisi pitänyt lyödä neuvottelupöytään valtavia kausipalkkoja sisältäviä sopimuksia.
  Kun kaiken tämän lyö yhteen, voi Bluesilla sanoa olevan tähtiä, kokoa, näköä, karheutta ja voittajia. Edessä on kuitenkin NHL:n kaikkein vaikein urakka eli Stanley Cupin puolustaminen. Mahdotonta se ei Bluesille ole.
  Olisiko siitä seuraavaksi ns. "moderniksi dynastiaksi" asti?