pirnes-shot 2004

Tiistaisin esittelemme jääkiekkomaailman kiinnostavimpia henkilöitä. Tällä kertaa vuorossa on Viasatilla jääkiekko-otteluja analysoiva Esa Pirnes.

Esa Pirnes ymmärtää, mitä pelaajauransa lopettanut kaveri usein kaipaa: joukkuetta ympärilleen sekä pukukopin letkeää tunnelmaa. Hän sanookin olevansa onnekas, koska on saanut uuden joukkueen, vaikka peliura on ohi.
- Kollegat ja mahtava tiimi. Meillä on samanlainen henki kuin kopissa, hän vastaa NHL.com/fi:n kysymykseen siitä, mikä on parasta hänen nykyisessä työssään Viasatin NHL- ja KHL-jääkiekkoanalyytikkona.
Pirnes, 42, pitää haasteista sekä itsensä kehittämisestä, ja hänestä studiopöydän taakse siirtyminen oli juuri oikea siirto hänen elämässään. Hän laittoi luistimet naulaan keväällä 2016, kun Kärpistä lähtenyt ja takaisin kotiin palannut pelaaja oli saanut kaulaansa pronssimitalin. Hän kokeili pari vuotta rekrytointi- ja myyntihommia, mutta sydän sanoi muuta. Osa-aikaisesta jääkiekko-ottelujen kommentoinnista tuli päätyö, sillä jääkiekko on hänen suuri rakkautensa - no, ehkä yksi suurimmista, sillä kotona on vaimo ja tytär.

pirnes-broadcast
  • Haluan koko ajan kehittyä ja tulla paremmaksi. Opin tuntemaan pelaajia ja taktiikkoja. Olin tosi tarkka omasta pelaamisestani, katsoin paljon videoita ja olin kriittinen. Se sama asenne on nyt siirtynyt joukkueiden ja yksilöiden seuraamiseen. Tosi kiva ruotia, minkä takia joku pärjää ja pelaa hyvin, hän kuvailee työnsä luonnetta.
    Pudotuspelikausi on jo meneillään joissakin sarjoissa ja pian myös NHL:ssä. Pirnes naurahtaa, että hänen sisäinen jääkiekkoilijansa herää viimeistään pudotuspelien alkaessa.
    - Studiossakin tunnistan tilanteen ja tiedän, miltä pudotuspelit tuntuvat pelaajasta ja toki myös katsojasta. Totta kai studiossa ollaan puolueettomia, mutta yritän tuoda esiin pelaajan näkökulmaa, mitä hän tuntee ja havainnoi jäällä. Playoffit on erikoista aikaa pelaajalle, hän mainitsee.
    Pirnes selittää, että pudotuspelien aikana jääkiekkoilijalla ei ole muita ajatuksia, ja hän näkee sen nyt eri tavalla, kun on saanut siihen vähän etäisyyttä.
    - Pleijarit on vähän kuin oma pieni kupla, jonka sisään ei mahdu kuin kiekkoilua, tankkausta ja peliä. Kaikki muu suljetaan pois. Tosin itse olin vähän erilainen. En tuonut kotiin hyviä tai huonoja pelejä. Ne jäi kotioven taakse.

BOS-CAR: Aho iskee illan toisen maalinsa läpiajosta

Pirnes on erityisen innoissaan uuden suomalaisen ikäpolven vahvasta marssista NHL:ssä. Hän muistaa aikoinaan, kuinka Sebastian Aho, Markus Nutivaara, Jesse Puljujärvi, Saku Mäenalanen ja Joonas Donskoi nousivat Kärppien edustusjoukkueeseen seuran juniorimyllystä.
- Jo siinä vaiheessa näki, miten peli on muuttunut ja miten paljon enemmän valmiuksia näillä nuorilla oli. He olivat huimasti edellä minun ikäluokkaani samassa iässä. Nyt valmennuksessa mennään positiivisuuden kautta. Nähdään mahdollisuus eikä uhka. Ei mennä virheiden pelkäämisen kautta.
Hän on iloinen siitä, että suomalaisessa juniorivalmennuksessa mennään nykyisin vahvuuksien kautta. Esimerkiksi kiekollinen pelaaja saa heti kiekollisen roolin.
- Ennen junnu aloitti neloskentästä, jos nyt ei ollut aivan poikkeuksellinen Teemu Selänne -tyyppinen pelaaja. Sieltä sai sitten raivata tiensä ylöspäin, entinen hyökkääjä muistelee ja lisää, että Suomi on siinä suhteessa ottanut Ruotsia kiinni.
- Menin vuonna 2006 Färjestadiin, ja joukkueella oli jo silloin henkinen valmentaja. Seuran nuoret pelasivat omilla vahvuuksillaan, ja ylipäätään ruotsalaiset saivat NHL:n varaustilaisuudessa korkeita varauksia paljon ennen meitä. Nyt etumatka on kurottu kiinni.
Los Angeles Kings varasi Pirneksen vuoden 2003 NHL Draftin kuudennella kierroksella 174. pelaajana. Kukaan ei tiennyt mitään 26-vuotiaasta suomalaisesta, joka yllätti kaikki harjoitusleirillä ja raivasi itselleen paikan joukkueen kokoonpanosta.

pirnes-action 2004
  • Lähdin sinne tosi hyvillä fiiliksillä ja hyvällä itseluottamuksella. Alla oli mestaruus Tapparan kanssa, ja tiesin, että pärjään siellä varmasti. Sain tehoja aikaiseksi leirillä, ja paljon sen ansiosta sain paikan. Pelasin leirillä kesän ykkösvarauksen Dustin Brownin kanssa.
    Pirnekselle oli ilmiselvästi kaavailtu roolia farmijoukkue Manchester Monarchsissa, sillä Kingsin seurajulkaisussa hänestä ei joukkue-esittelyssä mainittu mitään. Sen sijaan Manchesterin julkaisussa suomalaishyökkääjästä kerrottiin kolmen sivun verran. Hän pelasi kauden aikana farmissa neljä ottelua ja Kingsissä 57 ottelua tehoin 3+8=11.
    - Suurin osa kautta meni neloskentässä. Minun pelastukseni oli ehkä se, että pystyin Kingsissä luomaan itselleni alivoimaroolin ja olin sitä kautta tärkeä pelaaja. Sillä sain turvattua itselleni jääaikaa. Muuten ei ollut paljon kiekollista peliä, kun pelasin välillä yhden ja välillä kahden tappelijan kanssa.
    Kings oli valmis käyttämään seuraavalla kauden Pirneksen option, mutta kausi 2004-05 peruuntui, ja samaan aikaan seurajohto vaihtui. Kun pelit jälleen jatkuivat, Pirnekselle tarjottiin kahden suunnan sopimusta ja sanottiin reilusti, että hänen edellään on neljä tai viisi keskushyökkääjä, eikä paikka ylhäällä aukea ilman jonkun loukkaantumista. Hän koki, että hän kehittyisi pelillisesti enemmän jossain muualla.
    Lisää aiheesta: [Kärppien hyökkääjälupauksilta odotetaan tasonnostoa välierissä]
    - Mutta se oli hyvä vuosi Kingsissä. Rooli ja minuutit kasvoivat loppukautta kohti, hän sanoo tyytyväisenä.
    Suomen, Ruotsin ja Sveitsin liigassa sekä NHL:ssä ja KHL:ssä pelannut Pirnes tuumii, että NHL on muuttunut paljon siitä, mitä sarja oli 15 vuotta sitten. Hänestä taitotaso, vauhti ja pelitapa ovat lähestyneet eurooppalaista pelityyliä, ja hän pitää NHL:n ottamasta suunnasta.
    - Yksilöiden taso NHL:ssä on valtava, mutta niin on fysiikkakin. Taitoa ja nopeutta arvostetaan nykyisin aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Ennen NHL oli tosi vahvaa estämispeliä. Se vaatii kovaa henkistä ja fyysistä kuntoa, että pystyy pelaamaan nyky-NHL:ssä, hän ruotii.
    Pirnes selvästi nauttii analysoinnista yhtä paljon kuin pelaamisesta.