Minnesota ilmoittautui mestaruustaisteluun

Minnesota Wild on ollut vuosien varrella oikeastaan aika sympaattinen NHL-seura.
NHL-kiekko palasi lätkähulluun osavaltioon vuonna 2000 laajennusjoukkueen myötä. Isoa menestystä ei ole tullut, vaikka Wildilla on ollut ihan uskottavia pudotuspelitasoisia joukkueita.
Wild on profiloitunut hyvin puolustavaksi joukkueeksi, johon johto on hommannut työteliäitä ja hyviä peruspelaajia. Minnesotan osavaltio on lähellä kanadalaista työläismentaliteettia muutenkin kuin sijaintinsa takia.

Wild ei ole tunnettu siitä, että se panisi siirtorajan alla haisemaan ja kiinnittäisi korkean profiilin huippupelaajia joukkueen tulevaisuuden kustannuksella. Siihen on ollut luontevat syynsäkin. Minnesotalla ei ole ollut sellaista joukkuetta, joka olisi voinut kilvoitella tosissaan Stanley Cupista.
Nyt on.
Wildin GM Chuck Fletcher heitti pelimerkit pöydälle. Tshekkisentteri Martin Hanzalin hankkiminen Arizona Coyotesista oli selkeä signaali siitä, että nyt pitää tapahtua. Kukaan ei anna vuokrapelaajasta kärkivarausvuoroja, jos tavoitteet eivät olisi oikeasti todella korkealla. Siitäkin huolimatta, että ensi vuoden varaustilaisuudesta on tulossa laimein vuosikausiin.
Wildin tulevaisuus on turvattu, vaikka se menetti muutaman hyvän varausvuoron. Joel Eriksson Ek, Jordan Greenway, Luke Kunin, Kirill Kaprizov ja Alex Tuch ovat taustalla kasvamassa korkoa ja kyttäämässä vakiopelipaikkaa.

Martin Hanzal on hyvä pelaaja, siitä ei ole epäilystäkään. Hän mahtuisi isoon rooliin suurimmassa osassa NHL-joukkueista. Nyt kyse on enemmänkin siitä, miten Wildin kokonaisuus muotoutuu hänen tulonsa jälkeen.
Minnesota vahvisti sentteriosastoaan jo täksi kaudeksi hankkimalla Eric Staalin. Se siirto osui nappiin, ja Staalin luisussa ollut ura lähti Wildin riveissä uuteen nousuun. Mikko Koivu on syttynyt Mikael Granlundin ja Jason Zuckerin kanssa pelaamaan jopa uransa parasta jääkiekkoa. Hän kerää Staalin kanssa isoimmat minuutit Hanzalin tulon jälkeenkin.
Eniten tshekkisentterin tulo vaikuttanee Erik Haulan rooliin. Haula siirtyi Kings-pelissä kolmosketjuun Hanzalin vierelle, ja toisella laidalla viiletti väkivahva Charie Coyle. Kun Zach Parise ja Jason Pomiville parantuvat sikotaudistaan, kokoonpanoon tulee vieläkin lisää vaihtoehtoja.
Hanzal sai avauspelissä Los Angeles Kingsiä vastaan vastuuta ylivoimalla, ja vastaisuudessa sitä tulee varmasti alivoimallakin. Hän on erittäin hyvä jäähyntappaja ja väkivahva maskimies. Hanzal lapioi usein osumansa irtokiekoista maalin edestä.

Sentterien arvo vain nousee, kun mennään loppukautta kohti. Ei tarvitse katsoa kuin viime kevääseen ja muistella, miten isossa roolissa alempien ketjujen Nick Bonino ja Matt Cullen olivat viime keväänä Pittsburghissa.
Niin hyvältä kuin vahvistukset kuulostavatkin, mikään ei ole suoraviivaista ja yksinkertaista, kun kyse on jääkiekkojoukkueesta. Vaikka ketjut näyttäisivät paperilla hyvältä, ne eivät välttämättä loksahda heti kohdalleen. Osalla pelaajista rooli pienenee, mikä aiheuttaa ainakin hetkellistä itseluottamusvajausta.
Kun uusitun joukkueen peli ei heti kuljekaan, alkavat paineet nousta: "Hei, meidän pitäisi marssia Stanley Cupin voittoon, mutta emme saa mistään kiekkoa sisälle! Mitä nyt tehdään?"
Pittsburgh Penguinsin GM Ray Shero antoi tukun lupauksia ja varauksia vuoden 2013 siirtotakarajan alla hankkiakseen Jussi Jokisen, Jarome Iginlan, Brendan Morrow'n ja Douglas Murrayn. Tien piti olla siloteltu mestaruuteen, mutta pingviinit sukelsivat konferenssifinaaleissa, joissa vastustajana oli Boston Bruins. Penguins teki vain kaksi maalia neljän ottelun sarjassa.
Lisähankinnat eivät aina ole oikotie onneen, mutta nyt Wildin johtoporras on ainakin yrittänyt kaikkensa. Seuraavaksi on pelaajien vuoro vastata huutoon.
Suomalaisittain Wildin profiilinnosto kutkuttaa. Mikael Granlund on tehnyt sensaatiomaisen nousun pelaajana tällä kaudella. Stanley Cup huipentaisi hienon tarinan.