GettyImages-2150774492

Nashville Predatorsin kausi päättyi perjantaina, kun Vancouver Canucks haki kantrikaupungista ottelusarjan neljännen voittonsa niukasti maalein 1-0 ja eteni toiselle playoff-kierrokselle voitoin 4-2.

Ottelu eteni maalittomassa tasatilanteessa aina kolmannen erän toiseksi viimeiselle minuutille saakka, kunnes Elias Pettersson kaivoi kiekon hyökkäysalueen kulmasta päätyyn Brock Boeserille, joka antoi upean rystysyötön maalin eteen hiipineelle Pius Suterille. Sveitsiläishyökkääjä iski kiekon suoraan tarjoilusta ohi Predatorsin maalia vartioineen Juuse Saroksen.

– He tekivät ison maalin, emmekä me saaneet enää momentumia takaisin. Täytyy antaa heille tunnustusta, sillä he pelasivat hyvin. Tämä harmittaa, Nashvillen keskushyökkääjä Ryan O’Reilly huokaisi.

Predatorsin ja Canucksin playoff-sarjan kuudennen ottelun huippuhetket

Predators ei saanut ratkaisevaksi jääneessä kuudennessa ottelussa maalia aikaiseksi. Canucksin kolmosmaalivahtina playoffeihin lähtenyt Arturs Silovs torjui 28 laukausta ja piti maalinsa puhtaana. Predatorsin hyökkäyspeli ei tuottanut riittävästi tulosta, eikä maalipaikkojakaan tullut ottelusarjassa liukuhihnalta.

Nashville pystyi tekemään vain kahdessa ottelussa enemmän kuin kaksi maalia. Näin ollen Saros oli liki mahdottoman tehtävän edessä. Häneltä olisi vaadittu miltei nollapelejä ilta toisensa jälkeen, jotta hän olisi pystynyt raahaamaan tehottoman joukkueensa omakätisesti toiselle kierrokselle. Kuudennessa ottelussa Saros esitti tukun hyviä torjuntoja ja päästi kiekon taakseen vain kerran, mutta se ei riittänyt, kun hyökkäyspäässä ei tapahtunut mitään.

Tilastot eivät mairitelleet Sarosta ottelusarjan alkupuolella, mutta Predatorsin puolustajat saavat ottaa kontolleen useammankin Canucksin maaleista. Sarjan kahdessa viimeisessä ottelussa Saros piti joukkuettaan pystyssä, ja hänen ansiostaan Predators pystyi ryöstämään viidennen ottelun voiton Vancouverista ja venyttämään ottelusarjan kuudenteen peliin. Sarjan viidennessä ottelussa Saroksen torjuntaprosentti oli 95,0 ja kuudennessa vieläkin parempi 96,6.

– Hän antoi jälleen tänään meille mahdollisuuden voittaa. Hän teki tärkeitä torjuntoja erityisesti silloin kun pelimme jossain kohtaa hajosi. Tuntuu pahalta, sillä ikään kuin petimme hänet, O'Reilly harmitteli.

Tehoton ylivoima riivasi Predatorsia

Predators pelasi kevätkaudella väkevästi ja nousi takamatkalta pudotuspeleihin. Saroksen ohella nousun arkkitehteihin lukeutui sveitsiläispuolustaja Roman Josi, jonka hyökkäyspään tehot kuitenkin katosivat playoffeissa. Nashville sai harvat onnistumisensa laajalta rintamalta, sillä joukkueen 12 playoff-maalia merkittiin 11 eri pelaajalle. Ainoastaan ruotsalaislaituri Filip Forsberg osui kahdesti.

Forsbergin komea maali kaikista kuvakulmista

Kukaan ei kuitenkaan pystynyt nousemaan ratkaisevalla tavalla esiin hyökkäyspäässä.

– Olimme mukana tässä sarjassa. Olimme mielestäni monesti parempi joukkue ja loimme maalipaikkoja. Harmittaa todella paljon. Ei ole paljon muuta, mitä voisi sanoa, kapteeni Josi harmitteli.

Nashville ei saanut apuja hyökkäyspeliinsä myöskään heikosti toimineesta ylivoimastaan. Ylivoimatilaisuuksia tarjottiin sarjan aikana peräti 22, mutta Canucksin verkko pölisi vain kahdesti (9,1 %). Muutama ylivoimamaali enemmän olisi voinut riittää otteluiden ja kenties koko sarjan kääntämiseen.

Predators sai vielä kuudennessa ottelussa Suterin johtomaalin jälkeen ylivoimatilaisuuden, kun Elias Lindholm komennettiin kahden minuutin istunnolle poikittaisesta mailasta. Predators pääsi jauhamaan kuudella neljää vastaan reilut puoli minuuttia ennen loppusummeria, mutta tulosta ei tullut.

Onnistumisena voidaan toki pitää sitä, että Nashville antoi vastustajalleen vain kaksi ylivoimamaalia 13 alivoimakerralla. Ajoittain Predators sai Canucksin köysiin, eivätkä vancouverilaiset saaneet hyökkäyspeliään rullaamaan. Tärkeillä hetkillä Canucks oli kuitenkin terävämpi.

– Meiltä meni varmasti ohi joitain asioita, joihin olisimme voineet iskeä. Erikoistilanteissa täytyy olla parempi, ja minä kannan siitä vastuun. Samaan aikaan loimme itsellemme mahdollisuuksia tehdä maaleja, mutta emme vain onnistuneet viimeistelyssä, Predatorsin päävalmentaja Andrew Brunette sanoi.

Alkuvuodesta Predatorsin arveltiin olevan myyntihousut jalassa pelaajasiirtojen takarajalla, mutta joukkue sai korjattua kurssinsa. Spekulaatiot kävivät kuumana, siirtyykö esimerkiksi Saros johonkin toiseen organisaatioon, mutta lopulta hän jäi Nashvilleen.

Predatorsilta ei tällä kaudella odotettu ihmeitä, sillä joukkueessa on käynnissä ainakin jonkinasteinen uudelleenrakennus. Saroksen ja Norris Trophy -finalistiksi valitun Josin takaa puuttuu tähtiloistoa. Kokeneet O’Reilly ja Gustav Nyquist toki pelasivat tällä kaudella erinomaisen runkosarjan.

Nashvillen tämän kauden pudotuspelipaikkaa voidaan pitää palkintona hyvästä kevätkaudesta ja tietysti osoituksena siitä, mihin joukkueeseen täksi kaudeksi palkattu päävalmentaja Brunette parhaimmillaan pystyy. Hän sai kaivettua Predatorsin keskinkertaisesta kokoonpanosta irti maksimin, mikä mahdollisti paikan playoffeissa.

Askarov ja Kemell lupauskatraan kärkinimiä

Suurempi menestys voi kiertää Predatorsia vielä tovin, mutta tulevaisuutta seuran lupauslaarista löytyy. Suomalaishyökkääjä Juuso Pärssinen, 23, pelasi runkosarjan ensimmäisen puoliskon NHL:ssä, minkä jälkeen hänet lähetettiin AHL:ään hakemaan lisää kokemusta. Pärssinen pääsi kuitenkin tekemään playoff-debyyttinsä perjantaina. Kausi ei ollut nuorelta voimahyökkääjältä odotetun tehokas, mutta tulevina vuosina hän pystyy auttamaan Predatorsia menestymään.

CAR-NSH: Pärssinen liruttaa kiekon rystyllä Raannan taakse

Samankaltaisen kohtalon koki myös kanadalaislupaus Philip Tomasino, 22, joka kuuluu niin ikään Nashvillen tulevaisuuden hyökkääjiin. Puolustuksessa NHL-miehistön vakiokasvoiksi voivat piakkoin nousta 24-vuotiaat Spencer Stastney ja Marc Del Gaizo, jotka ovat jo debytoineet kirkkaissa valoissa. Tällä kaudella läpimurtonsa NHL:ään teki jo hyökkääjä Luke Evangelista, 22, joka keräsi 80 runkosarjaotteluun tehot 16+23=39.

Nashvillen lupauslaarin kirkkaimpana helmenä pidetään maalivahti Jaroslav Askarovia, joka on marinoitunut AHL:ssä kahden kauden ajan ja esiintynyt farmijäillä vakuuttavasti. Tällä kaudella 44 AHL-ottelua Milwaukeessa pelannut 21-vuotias venäläinen torjui runkosarjassa 30 voittoa päästettyjen maalien ottelukohtaisella keskiarvolla 2,39 ja torjuntaprosentilla 91,1.

Ennen pelaajasiirtojen takarajaa spekuloitiin, kauppaako Predators Saroksen sillä odotuksella, että Askarov kykenisi jo täyttämään hänen suuret saappaansa. Suomalaisen tähtiveskarin sopimusta on jäljellä vielä vuosi, joten aika näyttää, mitä Predatorsissa tehdään maalivahtitilanteen suhteen. Kevin Lankinen on ollut Saroksen aisaparina kahden kauden ajan. Hänen sopimuksensa päättyy tähän kauteen, eikä uutta ole vielä tehty.

NSH-VAN: Saros koppaa Petterssonin kudin hanskaansa

Nashvillen vuoden 2022 ykköskierroksen varaus Joakim Kemell, 20, pelasi nyt ensimmäisen täyden kautensa AHL:ssä. Suomalaislaituri kirjautti Milwaukeessa 67 otteluun kelpo tehot 16+25=41. Predatorsin varaamiin suomalaislupauksiin kuuluvat myös hyökkääjä Jesse Kiiskinen, puolustaja Kasper Kulonummi ja maalivahti Juha Jatkola, mutta he eivät ole vielä tehneet NHL-sopimusta.

Predatorsilla on seuraavalle kolmelle vuodelle neljä ykköskierroksen varausvuoroa, joista kaksi ensi vuonna. Lisäksi Predators saa varata tulevana kesänä toisella kierroksella kolmesti, kolmannella kierroksella kahdesti ja neljännellä kierroksella kolmesti.

Aiheeseen liittyvä sisältö