Otamme NHL:n kaikki 32 joukkuetta vuorollaan suurennuslasin alle elokuun alusta lähtien. Tänään nostamme esiin kolme olennaista kysymystä Anaheim Ducksista.
Anaheim Ducks on kesän aikana uusinut maalivahtiosastoaan ja hankkinut joukkueeseen arvokasta kokemusta. Paluu pudotuspeleihin edellyttää ainakin roimaa parannusta sekä ylivoimalla että alivoimalla.
Miltä näyttää maalivahtipuoli?
John Gibsonin valtakausi Anaheimin maalilla on vihdoin päättynyt. Toisella kierroksella vuonna 2011 varattu maalivahti on urakoinut lähemmäs 60 pelin runkosarjoja ja torjunut välillä suorastaan häikäisevin tilastoin, mutta yhteinen tarina Ducksin kanssa ei ole poikinut menestystä. Jatkossa Gibson, 32, edustaa Detroit Red Wingsiä.
Kuka sitten ottaa ykkösmaalivahdin viitan harteilleen? Luontainen seuraaja olisi Lukas Dostal, Liigastakin tuttu tshekki, jonka vastuu on kasvanut kausi kaudelta. Viime talven aikana Dostal pelasi jo 54 ottelua torjuntaprosentilla 90,3. Hän on vasta 25-vuotias, ja sopimus jatkuu vuoteen 2030. Ducks ei kuitenkaan sitoutunut Dostaliin täysin yksiselitteisesti, vaan on hommannut vuoden mittaan riveihinsä kaksi muutakin, selvästi kokeneempaa maalivahtia.
Helmikuussa hankittu Ville Husso teki kahden vuoden jatkosopimuksen torjuttuaan Ducksissa neljässä ottelussa torjuntaprosentilla 92,5. Eniten pelejä hänelle tuli viime kaudella kuitenkin AHL:ssä. Dostalin maanmies Petr Mrazekin sopimus kattaa vain tämän kauden, ja Anaheim on hänelle jo kolmas seura vuoden sisällä.
Paranevatko erikoistilanteet?
Ducks oli viime kaudella katastrofaalisen heikko erikoistilanteissa. Kaksi tärkeää välinettä käytännössä puuttuivat pelillisestä työkalupakista kokonaan ja maksoivat kauden aikana paljon pisteitä. Jos marginaalit muuttuvat nyt yhä pienemmiksi ja ero pudotuspelipaikkaan kaventuu, enää ei ole varaa antaa samanlaista tasoitusta ylivoimien ja alivoimien aikana.
Ducksin viime kauden ylivoimien onnistumisprosentti oli 11,8. Lukema oli koko NHL:n huonoin, lähes kokonaisen prosenttiyksikön heikompi kuin toiseksi huonoimmalla New York Islandersilla ja yli kolme prosenttiyksikköä huonompi kuin kolmanneksi heikoimmalla Philadelphia Flyersilla. Mason McTavish oli joukkueen ainoa yli neljän ylivoimamaalin mies kuudella osumallaan.
Alivoimansa Ducks selvitti vaatimattomalla 74,2 prosentin varmuudella. Siinä tilastossa sijoitus oli liigan neljänneksi viimeinen.
Pelaako Granlund todella kauden loppuun Anaheimissa?
Ducks on tällä hetkellä keskellä koko organisaation kehityskaaren tärkeimpiä vuosia. Hoitamalla ne kunnialla joukkue pääsee etenemään uudelleenrakennusprosessissaan kohti työn palkintoja, eli aitoja mahdollisuuksia menestyä.
Mikael Granlund oli siihen haasteeseen arvokas värväys, jota houkuttelivat Kalifornian lämpö ja Ducksin nousujohteisuus. Osavaltion paikalliskilpailija San Jose Sharksissa viime kauden aloittanut Granlund osoitti kevätkauden aikana Dallas Starsissa pystyvänsä tekemään kovaa tulosta myös Stanley Cup -suosikin riveissä, mutta teki kesällä vapaana pelaajana kolmen vuoden sopimuksen Anaheimiin.
On mielenkiintoista nähdä, pelaako 33-vuotias Granlund todella kaikki kolme vuotta – tai välttämättä edes koko ensi kautta – Ducksissa. Sen voisi kuvitella edellyttävän suotuisia tuloksia ja merkkejä siitä, että joukkue todellakin on menossa kohti aurinkoisempia päiviä. Muussa tapauksessa Granlundin voisi jälleen nähdä monien kosiskelemana siirtorajavahvistuksena. Tavallaan voidaan sanoa, että Granlundin Ducks-uran pitkäikäisyys voi olla suora heijastus joukkueen urheilullisen projektin nykyvaiheen onnistumisesta.
