PHI_eliminated

Edes vuoristorata ei riitä kuvailemaan Philadelphia Flyersin kautta. Mahdollisuudet näyttivät menneen jo syksyllä, mutta Flyers kokosi itsensä ja kausi jatkui pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle saakka. Sitten hallitseva mestari Pittsburgh Penguins hiekoitti Flyersin joulukuussa alkaneen lentokelin.

Flyersi rypi pohjamudissa marraskuun lopulla, kun joukkue hävisi kotonaan San Jose Sharksille 1-3 ja fanit olivat saaneet tarpeekseen. He vaativat äänekkäästi päävalmentaja Dave Hakstolin eroa, ja "Fire Hakstol" -huudot kaikuivat Wells Fargo Centerin joka sopukkaan.
Flyers oli joulukuun 3. päivään mennessä vajonnut Metropolitan-divisioonan viimeiseksi hävittyään 10 ottelua putkeen, ja eroa divisioonan kärkipaikkaan oli 12 pistettä. Harva jaksoi silloin uskoa, että joukkue pystyisi hinaamaan itsensä pudotuspeleihin ja laittaisi lujasti kampoihin Penguinsille. Mutta niin vain kävi, ja hyökkääjäkolmikolla Sean Couturier, Claude Giroux ja Jakub Voracek oli paljon tekemistä ryhdistäytymisen kanssa.
- Keräsimme runkosarjassa 98 pistettä, eivätkä ne tulleet helposti. Kopissa oli paljon johtajuutta, ja nuoret pelaajamme kasvoivat kauden aikana. Kasvoimme joukkueena, Hakstol summasi kauden.

Couturieria oli tähän saakka pidetty vastuullisena kahden suunnan pelaajana eikä niinkään hyökkäyspelaamisen johtajana ja pistenikkarina. Hän kuitenkin takoi NHL-uransa yhden kauden ennätyksen maaleissa (34) sekä pisteissä (76), ja parannus entisiin ennätyksiin (15 maalia ja 39 pistettä) oli melkoinen. Lisäksi hän oli liigan jaetulla kolmannella sijalla plus-miinustilastossa lukemallaan +34.
Hakstol siirsi Giroux'n keskeltä vasempaan laitaan ennen kauden alkua, ja sisäisen laitahyökkääjänsä löytänyt Flyersin kapteeni nakutti siltä paikalta NHL-uransa yhden kauden ennätyksen niin pisteissä (102), maaleissa (34) kuin syötöissäkin (68). Hän oli tavalla tai toisella osallisena 41 prosentissa Flyersin tekemistä maaleista, joten puheet joukkueensa arvokkaimmalle pelaajalle annettavasta Hart Trophysta eivät ole ollenkaan kaukaa haettuja.
Edellisestä seuran saamasta Hart Trophysta on aikaa, sillä viimeisin palkinnon voittanut Flyersin pelaaja on Eric Lindros kaudella 1994-95, kun Giroux oli reipas 7-vuotias kanadalaisnassikka, joka vietti enemmän aikaa ulkojäällä kuin missään muualla. Bobby Clarke pokkasi kyseisen pokaalin vuosina 1973, 1975 ja 1976.

Voracek puolestaan pelasi kaikki 82 runkosarjan ottelua ja merkkautti hänkin NHL-uransa yhden kauden ennätyksen syötöissä (65) ja pisteissä (85).
Synkän syksyn jälkeen Flyers oli ilmiliekeissä helmikuussa (10-0-2) ja iski joulukuun 4. päivästä lähtien aina runkosarjan loppuun saakka kovat tilastolukemat 34-15-7. Flyers keräsi kaikista liigajoukkueista viidenneksi eniten pisteitä tuona ajanjaksona, ja Hakstol luotsasi joukkueensa toisen kerran pudotuspeleihin kolmen vuoden sisällä.
Pudotuspeleissä Penguinsin laaja hyökkäyskalusto sekä kokemus olivat kuitenkin liian kova vastus. Flyers myös ajoittain ampui itseään jalkaan alivoimalla pelatessaan, ei saanut ylivoimaansa rullaamaan ja turvautui maalilla loppujen lopuksi Michal Neuvirthiin, kun Brian Elliott ei napsinutkaan kiekkoja toivotulla prosentilla.
Lisää aiheesta: [Guentzel loistaa taas pudotuspelien tähtenä\]
Kauden loppuminen ennen aikojaan on tietysti aina rankka pettymys, mutta pelit jatkuvat taas lokakuussa, ja Flyers voi odottaa tulevalta paljon. Joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoria pelaajia, jotka ovat ensi kaudella vuoden valmiimpia sekä kokeneempia.
- Sarjan alussa emme olleet parhaimmillamme. Tänään olimme jo kahden maalin johdossa ja annoimme heidän voittaa. Sitä ei pitäisi tapahtua pudotuspeleissä, mutta otamme tästä opiksemme ja olemme ensi kaudella parempia, polvivamman kanssa pelannut Couturier summasi sunnuntaisen 5-8 tappion ja otteluvoitoin 2-4 hävityn sarjan.
Giroux kävi kauden läpi toimittajien kanssa ja sanoi olevansa ylpeä jokaisesta kaverista. Hän kutsui joukkuetta ainutlaatuiseksi, kun se nousi kaikkien vaikeuksien jälkeen pudotuspeleihin.
- Paransimme peliämme koko kauden ajan ja olimme huomattavasti parempia kuin viime kaudella. Opimme tästä paljon, ja kehityksemme jatkuu, hän lupasi.
Myös Hakstol sanoi joukkueen ottaneen hyviä askelia eteenpäin, mutta se ei ollut heidän tavoitteensa.
- Me lähdimme voittamaan tätä sarjaa ja luotimme, että pystymme siihen. Niin ei sitten käynyt, hän totesi pettyneenä.
Flyersin GM Ron Hextall ei juuri koskenut kokoonpanoon kauden aikana. Hän hankki Detroit Red Wingsistä maalivahti Petr Mrazekin sekä Ottawa Senatorsista puolustaja Johnny Oduyan, jonka kausi oli pirstaleinen loukkaantumisten takia. Oduya olisi ollut pelikunnossa pudotuspelien aikana, mutta hyvin pitäneeseen puolustuslinjaan ei kannattanut tehdä railoja viime hetkillä.
Flyersin puolustus iski runkosarjassa yhteensä 50 maalia joukkueen 249 osuman potista eli enemmän kuin kertaakaan sitten kauden 1992-93. Ahkerimmin vastustajan maaliverkkoa heilutti Ivan Provorov, joka oli liigan puolustajien maalipörssin jaetulla kärkisijalla 17 osumallaan. Hän iski 11 maalia enemmän kuin vuotta aikaisemmin tulokaskaudellaan. Shayne Gostisbehere puolestaan oli liigan puolustajien pistepörssin neljäs 13+52=65 tehopisteellään.

Toisen kauden NHL-hyökkääjä Travis Konecny taas alkoi näyttää tulevaisuuden vastuunkantajalta, kun Hakstol siirsi hänet runkosarjan puolivälissä Couturierin ja Giroux'n ketjuun. Konecny iski heidän kanssaan 41 ottelussa 20 maalia, kun muissa ketjuissa pelatessaan hän sai aikaan vain neljä osumaa 40 ottelussa.
Kaiken kaikkiaan Flyersin nuoret ottivat pitkiä ja liukuvia potkuja eteenpäin NHL-urallaan. Myös puolustajat Travis Sanheim ja Robert Hägg sekä hyökkääjät Nolan Patrick ja Oskar Lindblom todistivat, että Philadelphiassa järjestetty mestaruusparaati on lähivuosina täysin mahdollinen kansanjuhla eikä vain kausikortin ostaneiden Flyers-fanien utuinen haave.
Viimeisimmät uutiset NHL:n pudotuspeleistä kertoo Twitterissä [@NHL\_fi]
Tulokasmaalivahti Alex Lyon pääsi hänkin tositoimiin kauden aikana, sillä ajoittain näytti siltä kuin Flyersin maalille olisi asennettu pyöröovi. Joukkueella oli runkosarjassa keväinen seitsemän viikon jakso, jonka aikana tolppien välissä olivat vuorollaan Neuvirth, Mrazek ja Lyon, ja kuin ihmeen kaupalla he pitivät Flyersin noina viikkoina pystyssä siihen saakka kunnes Elliott oli taas torjuntakunnossa.
Elliott tosin ei ollut itse varmuus pudotuspeleissä, joten yksi Flyersin ratkaistavista kysymyksistä on se, keneen joukkue luottaa maalillaan ensi kaudella.
Kesän aikana ratkeaa myös se, kuka tai ketkä suomalaiset pelaavat Flyersissa, kun kiekko putoa jälleen jäähän runkosarjan alussa. Valtteri Filppulasta tulee kesällä rajoittamaton vapaa agentti, ja Jori Lehterällä on vuosi jäljellä sopimuksestaan.