Senatorsin avainpelaajien suunta hakusessa

NHL-seurojen kehitysleirit ovat takana ja harjoitusleirit edessä, joten elo-syyskuussa on hyvä aika käydä perusteellisesti läpi kaikkien 31 joukkueen vahvuudet, heikkoudet ja näkymät tulevaan kauteen. Tällä kertaa vuorossa on Ottawa Senators.

Vain vuosi sitten Ottawa Senatorsilta odotettiin vielä suuria. Edellisen kauden yllättäjänä se oli parantanut pistesaalistaan selvästi ja edennyt vahvasti Itäisen konferenssin finaaleihin, kunnes taipui Stanley Cupin lopulta voittaneelle Pittsburgh Penguinsille seitsemän ottelun väännön jälkeen.
Vain taivas vaikutti olevan rajana, kun Senators lähetettiin matkaan jopa Stanley Cup -finaalisarja horisontissaan. Talvi tarjoili kuitenkin kovan pudotuksen. Jos Senators oli edellisellä kaudella ottanut askeleen eteenpäin, niin viime kaudella se harppasi selvästi taaksepäin jäädessään vain 67 pisteeseen.
[NHL.com/fi ruotii kaikki 31 joukkuetta 31 päivässä ennen kauden alkua. Lue lisää NHL.com/fi -sivustolta.]
Runkosarja 2017-18: 28-43-11, 67 pistettä, Itäisen konferenssin 15.
Pudotuspelit 2018: Ei mukana
Päävalmentaja: Guy Boucher, kolmas kausi
Saapuneet: Julius Bergman, Mikkel Bödker, Mike McKenna, Paul Carey, Adam Tambellini, Chase Balisy
Lähteneet: Mike Hoffman, Cody Donaghey, Alex Burrows, Fredrik Claesson
Nyt, seuraavan kauden häämöttäessä jo kulman takana, Senatorsia leimaa epävarmuus. Sen neljän edellisen kauden pistesaldot ovat olleet yhtä heiluriliikettä, ja jo kuuden kauden ajan se on vuorotellut pudotuspelipaikan ja pudotuspelien ulkopuolelle jäämisen välillä. Viime kausi edusti tietenkin jälkimmäistä, kun Senators voitti vaatimattomat 28 ottelua.
Senators joutui kesällä kauppaamaan hyökkääjä Mike Hoffmanin, 28, jolla on takanaan neljä peräkkäistä yli 20 maalin kautta. Hän oli kesän merkittävin menetys, mutta ei merkittävin puheenaihe. Se osa on varattu Erik Karlssonille, joka on tuonut Senatorsin tilanteeseen oman kaoottisen mausteensa.

Moni asia on jäänyt Karlsson-kysymyksen varjoon. Senatorsin kapteeni on joukkueen kiistatta tärkein pelaaja ja koko NHL:n mittapuulla supertähti. Sopimus on kuitenkin päättymässä, eikä Senators ole vieläkään saanut ruotsalaista suostumaan jatkoon.
Se, miten Karlssonin tapauksessa lopulta käy, on Senatorsin lähitulevaisuuden kannalta jopa ratkaisevampaa kuin tulokset kaukalossa. Karlsson on franchise-pelaaja, Senatorsin tukipilari. Hän pelaa puoli tuntia per ottelu ja mättää kovia tehoja, eikä varmasti ole hidastamassa tahtiaan vielä moneen vuoteen.
Kesän mittaan on jo muutamia kertoja vaikuttanut siltä, että 28-vuotias ruotsalaistähti olisi löytänyt uuden seuran. Vielä syyskuun kynnykselläkin hän on silti virallisesti senaattori. Se tarkoittaa sitä, että kello käy, niin Karlssonin kuin Senatorsinkin osalta. Seuralle Karlssonin lähtö ensi kesänä ilman minkäänlaista vastinetta olisi täyskatastrofi, joten olisi hämmästyttävää, ellei mitään tapahtuisi seuraavienkaan kuukausien aikana.
- Suunnasta riippumatta tarvitsemme avainpelaajia mukaan. He ovat välttämättömyys. Voin vain sanoa, että olemme tällä kaudella merkittävästi parempia. Joukkue ei ole täynnä nuoria pelaajia, mutta uskon, että olemme nopeampi ja kilpailukykyisempi joukkue, jos löydämme sopivan sekoituksen hyviä veteraaneja ja hyviä lupauksia, Senatorsin GM Pierre Dorion sanoi.

Dorion ei puhunut vain Karlssonista. Jos yhden huippupelaajan säilyttäminen tuntuu vaikealta tehtävältä, niin entäpä sitten kolmen? Myös Matt Duchenen ja Mark Stonen sopimukset ovat nimittäin lähestymässä loppuaan. Karlsson on ykköspuolustaja, Duchene ja Stone ykkösketjun hyökkääjiä.
Saattaisi olla naiivia olettaa, että Senators voisi oikeasti lähteä kauteen levollisin mielin, kun näin tärkeät miehet saattavat kaikki jättää joukkueen tulevan talven aikana tai viimeistään ensi kesänä. Kun tähän asetelmaan yhdistetään tulostason heittely ja kokonaisuutena pettymykseksi osoittautunut viime kausi, ovat lähtökohdat syksyyn kaukana ihanteellisista.
Lisää aiheesta:[Päättyvät sopimukset Senatorsin harmina]
Pahimmassa tapauksessa Senators saa Karlssonista vaatimattoman vastineen ja menettää kapteeninsa, ja Stone valitsee toisen sopimustarjouksen pyrkiessään menestysvalmiiseen joukkueeseen, samalla kun Ottawa jää jälleen pudotuspeliviivan alapuolelle. Se alkanee näkyä kiekkokaupungin jännitteissä ja lehtereillä sekä joukkueen tulevien vuosien suunnassa.
Päävalmentaja Guy Boucher tarvitsee nappialun, sillä paras tapa unohtaa kaaos ja saada varaslähtö ruusuisiin aikoihin on voittaa otteluja. Silloin kannattajien usko palaa, kaikkien pipo kiristää huomattavasti vähemmän ja avainpelaajatkin voivat olla valmiita jatkamaan.
Tienhaara on riskialtis ja väärät askeleet voivat nyt olla senaattoreille kohtalokkaita.