Näkökulmavääntö: Voimasuhteet siirtotakarajan jälkeen

Perjantaisin NHL.com/fi:n asiantuntijat keskustelevat taalakaukaloiden ajankohtaisimmista aiheista. Tällä kertaa puheenaiheena on pelaajasiirtojen takarajalla nähtyjen kauppojen vaikutus joukkueiden voimasuhteisiin.

NHL-kauden runkosarja on kääntynyt jo viimeiselle neljännekselleen. Maanantaina vietettiin jälleen yhtä kauden jännittävimmistä päivistä, kun siirtoikkuna sulkeutui ja sitä ennen useat pelaajat vaihtoivat maisemaa.
Läntisessä konferenssissa kilpavarustelussa kunnostautui etenkin Nashville Predators, joka haali riveihinsä suomalaistaituri Mikael Granlundin Minnesota Wildista ja voimahyökkääjä Wayne Simmondsin Philadelphia Flyersista. Siirtotakarajan kenties suurimman vonkaleen, Ottawa Senatorsin tähtihyökkääjä Mark Stonen, sai haaviinsa Vegas Golden Knights. Winnipeg Jets teki myös kovan hankinnan, kun sentteri Kevin Hayes siirtyi New York Rangersista Kanadan puolelle.
Lisää aiheesta: Mikael Granlund debytoi Predatorsissa perjantaina]
Idässä oli siirtorajalla hieman hiljaisempaa. Kärkijoukkueista Tampa Bay Lightning ja Toronto Maple Leafs eivät lähteneet mukaan hulinaan, eikä myöskään hallitseva mestari Washington Capitals. Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen sen sijaan teki rohkeita ratkaisuja ja vaihtoi ahkerasti varausvuorojaan vahvistuksiin. Boston Bruins syvensi hyökkäysosastoaan maanantaina Marcus Johanssonilla ja jo hieman aiemmin Charlie Coylella.
Mutta miten siirtotakarajan tuntumassa tehdyt pelaajakaupat vaikuttivat joukkueiden voimasuhteisiin? Vahvistuiko joku mestarisuosikeista merkittävästi ja laukkasiko playoff-tantereelle mustia hevosia? Annetaanpa NHL.com/fi:n asiantuntijoiden kertoa mielipiteensä.
Marko Leppänen:
Siirtotakaraja on jännitetty ja kortit jaettu. Nyt on aika painaa jalka suoraksi kaasulle ja kiihdyttää kohti runkosarjan loppua.
Siirtorajalla tehdyt liikkeet muuttivat asetelmia kärkipäässä. Suomalaisittain katseet kääntyvät nyt Nashville Predatorsiin, joka vahvistui Mikael Granlundilla. Granlund on monessakin mielessä hyvä täsmälisä Predatorsiin, joka kaipaa terästystä hyökkäyspeliin. Granlund pääsee hyvään rooliin ehjän ykkösketjun taakse. Predators on aika yllättäen sarjan tehottomin ylivoimajoukkue, ja siihen Granlund tuo hyvän lisän. Wayne Simmonds on hyvä äijä koviin pudotuspelivääntöihin. Kaikesta huokuu, että Predators haluaa voittaa nyt eikä kymmenen vuoden kuluttua.

Winnipeg Jets vahvisti niin ikään joukkuettaan. Kevin Hayesia kaavailtiin Patrik Laineen ketjukaveriksi, mutta Mark Scheifelen ja Blake Wheelerin rinnalle nostettu Laine on pelannut ykkösketjussa loistavasti. Joka tapauksessa Hayes tuo hyvää syvyyttä hyökkäykseen. Jetsiä ei voi laskea sivuun Stanley Cup -kisasta.
Columbus Blue Jackets yllätti vahvistuksiensa lisäksi jättämällä Sergei Bobrovskin ja Artemi Panarinin joukkueeseen. Se voi kostautua vielä tulevaisuudessa, sillä Blue Jacketsilla tuskin on mahdollisuuksia isoon kannuun.
Vai onko muillakaan, kun Tampa Bay Lightning jyrää. Mitä mieltä Valtteri on?
Valtteri Tahkola:
Marko kävikin kattavasti läpi kolme kevään kannalta erittäin mielenkiintoista joukkuetta. Tietyllä tavalla olet kyllä jäljillä, sillä kevään ennakkosuosikin viittaa kantaa Tampa, mutta ei aivan niin ylivoimaisesti kuin monet puhuvat.
Tampa on ollut tällä kaudella jopa ylivoimainen. Joukkueella on luukullaan sarjan ehkä paras maalivahti Andrei Vasilevski, puolustus on sementtiä Victor Hedmanin ja kumppaneiden johdolla ja hyökkäyspäässä Nikita Kutsherov, Brayden Point ja Steven Stamkos pyörittävät pysäyttämätöntä karusellia illasta toiseen. Tampa ei häviä millään mittarilla haastajilleen. Kannunhan voisi käytännössä jo jakaa palmupuiden alle, eikö?

Ei onneksi. Kuten vuosien saatossa ollaan huomattu, Stanley Cupin pudotuspelit ovat aivan oma maailmansa, eikä Tampa ole viime vuosien aikana pystynyt kovista odotuksista huolimatta kamppailemaan kannusta tosissaan. Tampa on kyllä ennakkosuosikki, mutta nostaisin kyllä ainakin Predatorsin lähes samalle viivalle, kun puhutaan ennakkosuosikeista.
Moni tuppaa tässä "tampamaniassa" unohtamaan San Jose Sharksin, kun puhutaan suurimmista haastajista kannujahdissa. Sharks on osoittanut kauden aikana, että sitä ei kannata todellakaan tiputtaa laskuista pois pudotuspelejä ajatellen. Brent Burns, Erik Karlsson ja Marc-Edouard Vlasic muodostavat haiden alakertaan kovan kivijalan, ja hyökkäyksestäkin löytyy laajuutta moneen eri ketjuun. Sharksin isoin hankinta siirtorajalla oli Detroit Red Wingsin ruotsalaishyökkääjä Gustav Nyquist, joka vahvistaa jo ennestään kovaa hyökkäysosastoa. Jos Martin Jones koppaa luukulla kiekkoja riittävän hyvään tahtiin, Sharks voi olla kevään "yllättäjä".
Lisää aiheesta: [Mitä jäi mieleen NHL:n pelaajasiirtojen takarajalta?]
Heitetäänpä pallo seuraavaksi Tonille.
Toni Rajamäki:
Täällä ollaan samaa mieltä siitä, ettei Tampasta voida puhua niin ylivoimaisena suosikkina kuin on annettu ymmärtää. Etenkin Predators ja GM David Poile olivat jälleen muita askeleen edellä, kun piti tehdä järkeviä treidejä. Näen, että Predsillä on tästä kovasta kolmikosta - eli Predatorsista, Jetsistä ja Lightningista - eniten panoksia piipussa, ja se todellinen potentiaali tulee esiin Simmonds-Granlund-kaksikon hankinnan myötä.
Predators on Central-divisioonan kärjessä, vaikka joukkueen ylivoimapeli on ollut NHL:n heikointa. Se kertoo, että joukkue pystyy tuloksellisesti paljon parempaan. Granlund on erinomainen pelaaja - jopa aliarvostettu - ja hän tulee tuomaan joukkueen ylivoimaan täysin uuden ulottuvuuden. Samoin kovaotteinen Simmonds on tärkeässä roolissa Predsin ylivoiman kehitystyössä.
Näiden kolmen jengin lisäksi mestarisuosikkeihin lukeutuvat muun muassa Washington Capitals, Toronto Maple Leafs ja Valtterin mainitsema Sharks, mutta löytyykö näiden takaa realistisesti mestaruudesta haaveilevia joukkueita?
Lisää aiheesta: [Calgary Flames juhlii kuin kultaisella 80-luvulla ikään]
Esimerkiksi New York Islanders ja Calgary Flames ovat pelanneet hienot kaudet, mutta heidän vuoronsa ei ole vielä. Itse nostaisin mahdollisiin yllättäjiin Boston Bruinsin, sillä seurassa tehtiin juuri oikeanlaisia peliliikkeitä siirtotakarajan umpeutuessa. Bruins-hyökkäykseen tulivat Marcus Johansson ja Charlie Coyle, jotka tuovat ykköskentän taakse kahden suunnan taitamista, mutta myös tehokkuutta. Bruinsissa on monia kokeneita, mestaruuksia voittaneita pelaajia, joten oikean sävelen löytyessä joukkue tulee menemään tänä keväänä pitkälle.
Joku voisi sanoa, että Vegas Golden Knights kuuluu mahdollisiin suuryllättäjiin, sillä lukuisia sensaatioita kehitellyt seura vahvisti rivejään Mark Stonella. Stone on mahtava pelaaja, joka teki Golden Knightsista astetta kovemman ryhmän, mutta ei hänkään kaikkeen pysty. Stonen hankinta oli etenkin sijoitus tuleviin kausiin.
Vai mitä sanoo Panu?
Panu Markkanen:
Ostan ajatuksen Boston Bruinsista täysin. Itse olisinkin nostanut sen esiin, jos se olisi jäänyt aiemmilta tähän kirjoitukseen osallistujilta mainitsematta. Bruins on ollut muutamana viime keväänä joukkue, jolta odotin nähtyä enemmän. Ensin se törmäsi Ottawan nihilistiseen pelitapaan, seuraavana keväänä Tampa oli liikaa.

Bostonin ykkösketju on David Pastrnakin palatessa ja kuntoutuessa taas liigan parhaimmistoa, ja nyt kaivattua syvyyttä löytyy Coylen ja Johanssonin tulon myötä. Kannattaa muistaa sekin, että nyt Tuukka Rask ei lähde aivan uupuneena pudotuspeleihin.
*** ***Lisää aiheesta: [Tuukka Rask ilmoitti Boston Bruinsin mestaruusjahtiin]
Nashville teki isoja hyökkäyskauppoja, ja kyllä GM David Poilen joukkueenrakennuskykyä täytyy ihailla. Ensimmäisen luokan talentteja on jokainen pelipaikka pullollaan, syvyyttä ja ratkaisuvoimaa löytyy, puolustus on NHL:n eliittiä ja siihen päälle hän hankki Mikael Granlundin ja Wayne Simmondsin.
MG:ltä ei kuitenkaan pidä odottaa mitään ylimaallisia suorituksia vielä vähään aikaan. Ensimmäinen myynti ja lapsen syntymä samoihin aikoihin ovat asioita, jotka käynnistävät Granlundin pään sisällä sellaisen tehosekoittimen, ettei se voi olla vaikuttamatta muutamaan ensimmäiseen viikkoon Nashvillen paidassa. Granlundille on annettava aikaa, jota Predatorsin onneksi pudotuspeleihin vielä on.
Tampa on edelleen ykkössuosikki, mutta kyllä sen etumatka kapeni käytännössä kaikkiin muihin paitsi rauhallisina olleisiin Torontoon, Calgaryyn ja San Joseen.
Petteri Ikonen:
Granlund on kelpo lisä Predatorsin hyökkäyskalustoon. Laatua riitti jo aiemmin, mutta lisäkäsille on tarvetta edellä mainittuun ylivoimaan. Simmonds on iso ja monikäyttöinen härkä, joka viimeistelee maalin edestä ja raataa molemmissa kenttäpäädyissä. Kumpikin hankinta nosti Predatorsin osakkeita Stanley Cupin jahtaamisessa. Samoin Hayes on oiva pala Jetsille. Varsinkin Jetsin hyökkäys oli jo aiemmin valtavan laadukas. Laine löysi uuden peli-ilon Wheelerin ja Scheifelen rinnalta, mutta Hayesille on kyllä paikkansa. Iso roikale on kova pala kovissa pudotuspeliväännöissä.
Cam Talbot taisi saada lisäviikkoja kauteensa, kun Oilers vaihtui Flyersiin. Toki Flyersillakin on vielä iso työ edessään pudotuspelipaikan saavuttamiseen. Flyers sai nyt leveyttä maalivahtiosastolleen, ja joskohan Talbot ja Brian Elliott olisivat loppukauden kaksikko. Tämä toisi rauhaa koko joukkueen alakertaan, kun maalivahti ei vaihdu kärjistäen joka otteluun. Talbot on hyvä maalivahti, joka jäi tällä kaudella Oilersissa Mikko Koskisen varjoon. Hän sopii hyvin rooliin, jossa vastuu jaetaan toisen maalivahdin kanssa.
Lännessä jo mainitut Jets ja Predators tulevat taistelemaan Flamesin kanssa kärkipaikasta ja olivat vahvimmat kandidaatit jo ennen siirtojen viimeistä päivää. Idässäkään voimasuhteet eivät muuttuneet ratkaisevasti. Lightning on kovin ja Maple Leafs sekä Bruins haastavat.
Granlundiin palatakseni vielä, tällä kaudella hänet punnitaan kunnolla NHL:ssä. Tasaisesta runkosarjapuurtajasta pitää kasvaa pudotuspelipelaaja. Taidot ja pelirohkeus riittävät, mutta miten käy, kun tila käy vielä ahtaammaksi?