Gourde_Konecny

Tappioputket ovat aina pahasta. Ne vaarantavat menossa olevan kauden eivätkä luonnollisestikaan kartuta pistepottia. Samalla ne tekevät valtavaa vahinkoa pelaajien itseluottamukselle. Kun tappioita kasaantuu, ei keväinenkään aurinko tunnu kovinkaan lämpöiseltä.
Pahin esimerkki tältä kaudelta on Philadelphia Flyers, joka rämpi kymmenen ottelun mittaisessa tappioputkessa. Putki katkesi lopulta joulukuun alussa voitolla Calgary Flamesista, ja sen jälkeen Flyers on pelannut 34 ottelua ja saanut niistä 47 pistettä. Flyers on jopa suorassa pudotuspelipaikassa kiinni.

Tällä hetkellä pahimmissa soissa rämpivät St. Louis Blues ja New York Rangers. Molemmilla on alla neljä peräkkäistä tappiota, ja siinä missä Blues on saanut noista otteluista yhden pisteen, on Rangers jäänyt nollille. Ennen nykyistä putkeaan Rangers voitti kaksi ottelua, mutta niitä ennen se hävisi taas neljä putkeen.
Lisää aiheesta: [Runkosarjan viimeinen neljännes on edessä]
Rangers on jo kuuden pisteen päässä Itäisen konferenssin jälkimmäisestä villi kortti -pudotuspelipaikasta. Blues taisteli hiljattain jopa Central-divisioonan kärkisijoista, mutta nyt se on Läntisen konferenssin ensimmäisellä villi kortti -sijalla ja menossa pudotuspeleihin vain yhden pisteen turvin.
Asiaa on aivan turha kierrellä. Paras lääke näille joukkueille olisi pisteiden saanti.
- Emme vain voi hyväksyä sitä, että pelaamme hyvin, mutta emme voita pelejä. Se ei vain riitä. Tarvitsemme pisteitä, tarvitsemme voittoja, ja niitä pitää alkaa tulla nyt, vaati Bluesin päävalmentaja Mike Yeo joukkueen viimeisimmän tappion jälkeen.
Suomalaisestakin näkökulmasta näinä päivinä varsin hyvä linjaus ja vieläpä ilman turhaa kiekkojargonia. Tulos ohjaa ajattelua, ja lopulta vain sillä on merkitystä. Väärin voittamista ei ole olemassa.
Pikavilkaisu Bluesin tehoihin tappioputken ajalta kertoo karua kieltä: Vladimir Tarasenko on paras pistemies tehoin 1+3, seuraavaksi tulee vain kahden pisteen miehiä, eikä kukaan ole tehnyt yhtä maalia enempää. Tarasenko on plus-miinustilastossa pakkasella kuuden pykälän verran, Jaden Schwartzin, Alexander Steenin ja Alex Pietrangelon sarakkeessa hohtaa kylmänsinisellä -5.

Rangersilla tappiojakson paras pistemies on Kevin Hayes tehoilla 2+2. Hän on koko kauden osalta Rangersin seitsemänneksi tehokkain. Rangersin koko kauden parhaista pistemiehistä Michael Grabner ja Mats Zuccarello ovat tehneet tappioputken aikana kolme pinnaa mieheen, mutta esimerkiksi J.T. Millerillä on vain yksi syöttöpiste, Mika Zibanejadilla ja Rick Nashilla maalit mieheen.
Äkkiseltään voisi tuumata, että heidän panoksensa ei tällä hetkellä riitä.
Muutoksen on lähes aina tultava johtavista pelaajista. Heidän pitää johtaa. Parhaiden pistemiesten pitää tehdä tehoja, eikä Pietrangelon kaltainen huippupuolustaja saa kyntää noin syvissä miinuslukemissa.
Rangersissa muuten pahimmin ovat miinuksella Jimmy Vesey ja Jesper Fast. Heidän keskimääräiset peliaikansa ovat 13.43 ja 12.55, mutta suhteellisen vähistä minuuteistaan huolimatta he ovat pystyneet keräämään saldon -9 neljän ottelun tappioputken aikana.
Kirkkain esimerkki johtajien heräämisestä ja sitä seuranneesta koko joukkueen piristymisestä lienee Pittsburgh Penguins. Sen kapteeni ja koko NHL:n paras johtava pelaaja Sidney Crosby vietti tehollista hiljaiseloa lokakuun 21. ja marraskuun 22. päivän välillä, sillä tuona aikana hän sai kirjautettua 15 otteluun vain 1+5 pistettä. Jevgeni Malkin teki sentään pisteet 4+7.
Penguins keräsi edellä mainitulla jaksolla vain 12 pistettä ja hävisi muiden muassa häntäpään Arizona Coyotesille, Vancouver Canucksille ja Chicago Blackhawksille. Tampa Bay Lightning ja Winnipeg Jets höyhensivät pingviinit peräti 7-1-voitoilla kumpikin. Pisteitä tuli 0,8 ottelua kohden, ja Penguins sai taistella tosissaan pudotuspelipaikan eteen.
Lisää aiheesta: [Divisioonan voitto auttaisi Penguinsia]
Marraskuun 22. päivän jälkeen Crosbylle tapahtui jotain. Hän alkoi johtaa. Penguins-kippari on ollut siitä lähtien NHL:n toiseksi paras pistemies iskettyään 38 ottelussa tehot 13+36. Ykköspaikka lohkeaa samoin pistein mutta suuremmalla maalimäärällä seurakaveri Malkinille - kellepä muullekaan.
Kun nämä kaksi ovat olleet pelinsä päällä, ei ole ollut suurikaan ihme, että Penguins on menestynyt. Ottelukohtainen pistekeskiarvo on kohentunut marraskuun 23. päivän jälkeen 1,26:een, kun niitä on tullut yhteensä 48. Samalla Pittsburgh on noussut taistelemaan kovan ja tasaisen Metropolitan-divisioonan voitosta.
Tampa Bay Lightning taas kärsi aivan hiljattain Nikita Kutsherovin kuivasta kaudesta, kun venäläistähti ei tehnyt maaliakaan tammikuun 9. ja helmikuun 5. päivän välillä 10 ottelussa. Siitä huolimatta Tampa voitti otteluista kuusi ottelukohtaisen keskiarvon ollessa näin 1,2 pistettä.
Lightningista löytyi leveyttä. Brayden Point teki 4+6 pistettä, Steven Stamkos 2+7 ja Yanni Gourde upotti neljä maalia.
Tietenkään koko roskaämpäriä ei aina pidä kaataa pelkästään johtajien niskaan. Philadelphian parhaat pistemiehet olivat kymmenen ottelun tappioputkessa kymmenen pistettä mieheen tehneet Travis Konecny ja Jakub Voracek sekä yhdeksän pisteen Wayne Simmonds.
Johtajien kanssa pidettävistä pikapalavereista muutoksen on kuitenkin mahdollista alkaa. Olisiko tällaisten aika myös St. Louisissa ja New Yorkissa?