kurri-maatta

Keskiviikkoisin tutkimme numeroita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia rivien välistä. Helsingissä pelattavien Global Series -otteluiden vuoksi NHL-väen katseet ovat kääntyneet Suomeen. Tällä kertaa tarkastelemme kiekkomaailman himoituimpaan palkintoon eli Stanley Cupiin liittyviä numeroita suomalaisten voittajien vinkkelistä.

Kiekkomaailman himoituin pokaali Stanley Cup on tällä viikolla tehnyt itseään tunnetuksi Suomen-kiertueella. Se toki kuuluu kiertopalkinnon "työnkuvaan".
Korkealle arvostettu lordi Stanleyn malja nimittäin on ikuisesti kiertävä palkinto toisin kuin Pohjois-Amerikan muiden isojen ammattilaisliigojen mestaruuspalkinnot. Ne teetetään vuosittain, ja palkinnot jäävät voittajaorganisaatioille.
[Osallistu tänään, niin voit voittaa nimmareilla varustettuja NHL-palkintoja!]
Raskaan NHL-kauden päätteeksi parhaalle joukkueelle jaettava palkinto tunnetaan myös nimillä The Cup ja Lord Stanley's Cup. "Ikuisesti kiertävä" pitää Stanley Cupista puhuttaessakin sanoa lainausmerkeissä, sillä todellisuudessa Stanley Cup -pokaaleja on kolme. Nykyinen pokaali on kopio vuodelta 1969. Alkuperäinen 1892 valmistettu palkintomalja oli jo niin hauras, että sen pelättiin - perustelluista syistä - rikkoontuvan.
Mestaruusjuhlissa jaettava pokaali, the Final Cup, puolestaan on peräisin vuodelta 1993.
Stanley Cup on valmistettu nikkelin ja hopean metalliseoksesta. Painoa on noin 16 kiloa ja pituutta 90 senttimetriä. Potra poika siis.
Isokokoisen palkinnon strategiset mitat eivät muutu, vaikka voittajia tulee joka vuosi lisää. Jalustan viidestä renkaasta vanhin korvataan uudella sitä mukaa kun kaiverrustila loppuu.
Tästä syystä Washington Capitalsin kapteenin Aleksandr Ovetshkinin viime kesänä kohti kattoa nostama ja paraatissa jättiyleisölle esittelemä palkinto näytti aivan samalta kuin palkinto, jota Jari Kurri nosteli ensimmäisenä suomalaisena vuonna 1984.

Edmonton Oilersin suomalaistähti voitti Stanley Cupin käsittämättömät viisi kertaa. Ensimmäisen mestaruuskautensa runkosarjassa Kurrilta jäi runsaasti otteluja pelaamatta, mutta siitä huolimatta hän puhkaisi ensi kertaa urallaan 50 maalin maagisen rajan. Kurri iski pelaamissaan 64 ottelussa komeat 52+61=113 tehopistettä, eikä 19 playoff-kamppailun tehotahtiakaan voi moittia. Wayne Gretzkyn laituri kasasi 19 otteluun 14+14=28 pistettä.
Seuraavana vuonna 1985 Kurrin tilastonoteeraukset olivat vielä uljaammat. Runkosarjan 73 kamppailussa 71+64=135 pistettä, 18 pudotuspelissä 19+21=31. Sen komeammalla kokonaispotilla ei kukaan 12 suomalaisesta Stanley Cup -voittajasta ole nimeään kannun kylkeen saanut.
Entä keiden kaikkien pelaajien nimi laattoihin on kaiverrettu?
Suomalaisia Stanley Cup -voittajia on - viime vuosien menestyksestä huolimatta - edelleen melko pieni määrä. Vain 12 suomalaispelaajaa on saanut nimensä Stanley Cup -pokaaliin. Kurrin lisäksi Esa Tikkanen on viisinkertainen Stanley Cup -voittaja. Muut ovat Reijo Ruotsalainen (2), Jere Lehtinen, Ville Nieminen, Teemu Selänne, Valtteri Filppula, Antti Niemi, Tuukka Rask, Teuvo Teräväinen, Kimmo Timonen ja Olli Määttä, joka on nuoresta iästään (24 vuotta) huolimatta ollut voittamassa kannua jo kahdesti.
Lisää aiheesta: [Tiki riemuissaan nuorten suomalaisten esiinmarssista]
Tikkasen tilastokummajainen on hänen ensimmäinen mestaruuskautensa. Nuorten maajoukkuepelaaja pelasi runkosarjan kotoisessa SM-liigassa HIFK:n paidassa ja esiintyi Oilersin voittajamiehistössä vasta kevään 1985 playoffeissa. Kolme ottelua kapean kaukalon kivikovassa kevätmaailmassa menivät kiikaritehoilla.
"Tikin" Stanley Cup -kausien tehokkain runkosarja nähtiin kaudella 1986-87. Sanavalmis stadilainen keräsi 76 ottelussa 34+44=78 pistettä. Tikkasen tehokkain kannujahti osui pudotuspelien osalta Calgaryn 1988 olympiakeväälle, jolloin hän latoi 19 otteluun 10+17=27 tehopistettä.
Tikkasen tavoin myös Teuvo Teräväinen, joka toki sai tililleen kolme runkosarjaottelua jo kaudella 2013-14, pääsi mestaruuden makuun ensimmäisenä pudotuspelikeväänään. Tilastojen ystäville siitä lohkeaa tarjolle tietokilpailukysymys: kuka suomalainen Stanley Cup -voittaja on koonnut kannukeväänään enemmän pisteitä pudotuspeleissä kuin runkosarjassa?

teravainen-hawks cup

Chicago Blackhawksin tulokas Teräväinen keräsi runkosarjan 34 otteluun 4+5=9 pistettä, mutta 18 playoff-kamppailua tuottivat sormuksen lisäksi pisteet 4+6=10. Samoissa kekkereissä oli mukana myös pitkän ja kunniakkaan uransa päätöskauden upeasti huipentanut puolustaja Kimmo Timonen. Kuopiolainen sai kaipaamansa kruunun pelattuaan kuudennellatoista NHL-kaudellaan 16 runkosarjaottelua ja 18 playoff-kamppailua. Tehoja uran päätöskausi ei tilastoihin tuonut, mutta historiankirjoihin jäi se fakta, että Timonen oli vuosien varrella vasta toinen suomalainen puolustaja kannujuhlissa.
Entäpä se tehokkain hyökkääjä eli suomalaisten kaikkien aikojen pisterohmu, 1 457 runkosarjapisteen Teemu Selänne?
Selänteen komeat henkilökohtaiset saavutukset täydentyivät cup-juhlilla kesällä 2007. Anaheim Ducksin supertähti pelasi tuolla kaudella 82 runkosarjaottelua yli piste per peli -tahdilla (48+46=94) ja kasasi playoffien 21 kamppailussa tehot 5+10=15.
Yllä olevan Suomi-kiekon aatelisten listalle on toki syytä lisätä - ainakin pienillä kirjaimilla tai sulkeisiin - myös Raimo Summasen, Kari Jalosen, Ari Ahosen ja Janne Pesosen nimet. He ovat edustaneet NHL:ssä Stanley Cupin voittoon edennyttä joukkuetta juuri sillä kaudella, kun kannujuhlat osuivat oman tutun organisaation kohdalle.
Jotta pelaaja voi saada nimensä pokaaliin, hänen on kuitenkin täytynyt pelata Stanley Cupin voittaneessa joukkueessa vähintään 41 runkosarjaottelua tai vaihtoehtoisesti vähintään yhdessä finaalikamppailussa. Poikkeuksia on sallittu vuodesta 1994 lähtien.
Tilaa kaiverruksille ei ole loputtomasti. Voittajajoukkue saa kaiverruttaa pokaaliin 52 nimeä.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Ja kun numeroiden maailmaan nyt on sukellettu, on hyvä kaivaa esiin tussi, taulu ja kovat tilastolukemat. Miettikääpä näitä: 200 playoff-ottelua ja niissä 106 maalia ja 127 syöttöpistettä eli yhteensä 233 paunaa.
Kenelle ne kuuluvat?
Kyllä, Jari Kurrille. Kaikkien aikojen suomalaiselle Stanley Cup -sankarille.
Kurrin nimissä on myös kaksi tehokkainta kannukevättä. Sekä keväällä 1985 että 1988 hän nakutti pokaalia jahdatessaan 31 tehopistettä. Ne ovat kovia numeroita - SE-lukemia.