vgk-sjs-celly

Kaikilla NHL:n pudotuspeleihin päässeillä joukkueilla on keskuudessaan jonkinlainen kuva suuresta tavoitteestaan. Kaikilla on yhteishenkeä nostattava ja päämäärää konkretisoiva kuva 16 voitosta, jotka Stanley Cupin voittamiseen tarvitaan, ja jokaisen voiton jälkeen kuva täydentyy yhdellä palasella.

Ensimmäisen kierroksen päätteeksi vain kahdeksan joukkuetta on saanut vaaditut neljä palasta palapeliinsä voidakseen jatkaa taistelua. Ja lopulta, joskus kesäkuussa, viidentoista joukkueen palapelit jäävät vajaiksi ja vain yhden joukkueen pelaajat pääsevät - jos voitonjuhlissaan enää muistavat - täydentämään kuvansa valmiiksi.
Niin, kesäkuussa.
Pudotuspelien ensimmäistä kierrosta on helppo pitää jääkiekkofanin unelmana, kun joka päivä pelataan lukuisia otteluita ja kun kaikkien pudotuspelijoukkueiden unelmat vielä ovat vahvasti elossa.
Jo runkosarjassa nähtiin, että NHL on nykyään tasaisempi kuin koskaan, ja tasaisuudesta kertoo myös Vegas Golden Knightsin uskomattoman hieno kausi. Laajennusjoukkue voitti divisioonansa ja pudotti ensimmäisellä kierroksella Los Angeles Kingsin suoraan neljässä ottelussa.
Washington Capitalsin ja Columbus Blue Jacketsin kuuden ottelun sarjassa neljä meni jatkoeriin, ja vaikka muissa sarjoissa selvittiin pääasiassa 60 minuutin pelaamisella, monessa nähtiin heilahduksia.
Lisää aiheesta: [Crosby ja Ovetshkin kohtaavat jälleen\]
Pudotuspelien ensimmäinen kierros on ennustajille aina vaikea, paitsi sarjojen voittajien osalta, myös sarjojen luonteen osalta. Vaikka Pittsburgh Penguinsilta ja Philadelphia Flyersilta tiedettiin löytyvän tulivoimaa, harva varmaankaan kuvitteli näkevänsä ottelusarjaa, jossa matsit päättyvät 7-0 ja 8-5, saati sitten Flyersin kääntävän 1-5 tappion 5-1 voitoksi seuraavassa ottelussa. Pudotuspelivääntö on ollut kovaa, mutta tulokset eivät - vielä - ole olleet tutun vähämaalisia.
Nyt jos koskaan tuntuu siltä, että kaikki on ollut mahdollista, varsinkin ensimmäisellä kierroksella. Nälkäiset joukkueet ovat olleet nälkäisiä, ja muutamat suosikit luonnollisesti odotetun vahvoja.
Toisella kierroksella pudotuspelien luonne muuttuu. Panokset kovenevat, pelaajia loukkaantuu ja uusia sankareita kaivataan. Joukkueiden valmentajat etsivät juuri niitä pieniä yksityiskohtia, joilla ottelut ja sarjat kääntyvät heidän voitokseen. Pelaajat ovat syvemmällä pudotuspelikuplissaan - mutta kupla ei ole aivan tiivis. Sisään tihkuvaa energiaa voi ja pitää käyttää hyväkseen.
Montreal Canadiensin maalivahtilegenda Ken Dryden avaa kuuluisan kirjansa "The Game" kohtauksella, jossa hän herää voittoisan ottelun jälkeen kotonaan, ja vaikka hän on nukkunut vain neljä tuntia, hän ei halua jäädä sänkyyn makaamaan, sillä hän haluaa nauttia tilanteesta. Dryden tapaa ulkona postinkantajan, joka ojentaa hänelle postin ja hymyilee, koska hän tietää. Naapuri nostaa roskapöntöt kadulle ja vilkuttaa. Hänkin tietää. Kaikki tietävät, kuinka pelissä on käynyt, ja koska sillä kertaa kävi hyvin, maailma hymyilee.

Dryden

Jos joukkue saa lumipallon pyörimään oikeaan suuntaan, sitä on vaikea pysäyttää. Se on nähty NHL:n pudotuspeleissä ja erilaisissa kansainvälisissä turnauksissa vuosien varrella moneen kertaan. Vegas porskuttaa, aivan kuten esimerkiksi Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkue porskutti kotikisoissa 2016 ja käänsi lukuisia otteluita tappioasemasta edukseen, aivan kuten teki A-maajoukkuekin Bratislavan MM-kaukalossa vuonna 2011.
Nykyisessä pudotuspelisysteemissä vastustajat tuntevat toisensa paremmin kuin hyvin, kun takana on jo viisi runkosarjataistoa divisioonan sisällä. Mutta pudotuspelien tunnelma on erilainen, kun pelataan samaa vastustajaa vastaan monta kertaa peräkkäin. Kentälle syntyy taistelupareja, pelejä pelin sisällä, virheitä vältellään enemmän ja vastustajan heikkoudet tunnetaan paremmin.
Sarjojen tasaisuus on henkisesti raskasta, sillä vaikka kyseessä on klisee, on myös totta, että ottelu saattaa ratketa pomppuun sinne, toiseen tänne. Ja silti pitää jaksaa tehdä "pieniä asioita oikealla tavalla", jaksaa ja uskoa.
Ensimmäinen kierros on kuin kiekkokarnevaali, missä (melkein) kaikilla on hauskaa. Ensimmäisellä kierroksella putoaville joukkueille Stanley Cup vielä niin kaukana, että pettymyskin on helpompi niellä. Ensimmäisen kierroksen kokemuksista tulee oppimateriaalia.
Jatkoon menneillä joukkueilla ei ole aikaa jäädä nautiskelemaan voitosta, sillä toinen kierros käynnistyy saman tien.
Kierros kierrokselta ruuvi kiristyy tiukemmalle. Kipukynnyksen on pakko kohota, ja pelaajat ovat sivussa vain kun nykylääketiede ei enää pysty pitämään heitä kasassa. Vuonna 2013, kun Boston Bruins hävisi Stanley Cup -finaaleissa Chicago Blackhawksille, Patrice Bergeron pelasi ratkaisevan ottelun, vaikka hänellä oli lihasvammoja, olkapää sijoiltaan ja kylkiluu murtunut. Kun hän meni ottelun jälkeen sairaalaan, lääkärit totesivat hänen keuhkonsa puhjenneen.
Lisää aiheesta: [Kääntyykö kokemus Boston Bruinsin eduksi?\]
Mestaruuden hinnasta kertoi aikoinaan Wayne Gretzky omassa elämäkerrassaan. Oilers oli hävinnyt vuoden 1983 Stanley Cup -finaalisarjan New York Islandersille, ja ottelun jälkeen Gretzky ja Kevin Lowe kävelivät kasseineen kohti uloskäyntiä harmitellen, että reitti meni juuri Islandersin pukuhuoneen ohi.
"Me emme halunneet nähdä heidän onnellisia kasvojaan, samppanjasuihkuja, vaimojen ja tyttöystävien suudelmia, koko sitä juttua, jonka me halusimme kokea," Gretzky kirjoitti.
Päästyään kopin kohdalle Oilers-pelaajat hämmästyivät, kun Islandersin koppi olikin odotettua rauhallisempi. Valmentajat ja tyttöystävät olivat vauhdissa, mutta pelaajat eivät.
Viimeisimmät uutiset NHL:n pudotuspeleistä kertoo Twitterissä [@NHL\_fi]
"Bryan Trottierilla oli jääpussi polvensa päällä, Denis Potvinin olkapäihin hierottiin jotain, ja pelaajia ontui siellä täällä, silmät mustina ja suut veressä. Se näytti enemmän ruumishuoneelta kuin mestareiden pukukopilta," Gretzky kirjoitti.
Kevin Lowe näki saman ja totesi Gretzkylle: "Noin voitetaan mestaruuksia."
Vaikka pudotuspelien toinenkin kierros on kova, pitää muistaa, että lopulta finaaliin etenevien joukkueiden osalta reissu ei ole vielä edennyt edes puolimatkan krouviin.
Palapeli ei ole lähellekään valmis.