Oman äidinkielen käyttö tiivistää Suomen ja Ruotsin joukkuehenkeä

MONTREAL – Suomea 4 Nations Face-Offissa edustava Esa Lindell on pelannut Pohjois-Amerikassa jo vuosikymmenen ajan, joten suomen kuuleminen maajoukkueen pukukopissa on mukavaa vaihtelua.

– Onhan se vähän outoakin, koska pelaajat ovat niin tottuneita kuulemaan englantia koko ajan, Lindell sanoi.

Tämä on yksi mielenkiintoisista juonenkäänteistä kulisseissa, kun Kanada, Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat yrittävät saada huipputurnauksessa viimeisen sanan.

Turnaus alkoi Montrealissa, jossa puhutaan niin ranskaa kuin englantia. Kielen merkitys kulttuurissa ja identiteetissä on suuri.

Ruotsin ja Suomen pelaajat ovat päässeet nyt käyttämään äidinkieltään pukukopissa. Toisaalta suomea ja ruotsia on kuultu enemmän muutenkin, koska paikan päällä on toimittajia joukkueiden kotimaista. Tilanne saattaa olla haastavakin.

– Aluksi olin vähän huolissani, että kysytään viisi kysymystä englanniksi, ja sitten yhtäkkiä tulee suomenkielinen kysymys. Pitää miettiä, ettei ala puhua englantia. Tilanteeseen tottuminen vie hetken, Suomen kapteeni Aleksander Barkov sanoi.

Äidinkielen käyttäminen on suomalaisille ja ruotsalaisille keino tiivistää joukkuehenkeä, tuoda persoonallisuutta esiin ja vahvistaa kansallisylpeyttä. Se on asia, jota englanninkieliset pohjoisamerikkalaiset eivät ehkä aina osaa ottaa huomioon.

– Totta kai oman kielen käyttäminen on mukavaa. Puhun tietysti paremmin ruotsia kuin englantia. Ruotsin käyttämisestä onkin kulunut aikaa, Ruotsin hyökkääjä Leo Carlsson sanoi.

Englanti on työkieli jääkiekossa, koska pelaajat tulevat niin monista eri paikoista ympäri maailmaa ja tarvitsevat yhteisen standardin.

Tämä pätee koko Pohjois-Amerikassa, myös Montrealissa. Perinteisesti Montreal Canadiensin valmentaja ja osa pelaajista puhuvat ranskaksi ja englanniksi medialle ja yleisölle. Kopissa kommunikoidaan kuitenkin englanniksi. Englanti voi olla työkieli Euroopassakin.

– Pohjoisamerikkalaisia pelaajia on niin paljon, että osa valmentajista käyttää englantia. Siksi onkin hienoa, että voin nyt valmentaa ruotsiksi, Ruotsin päävalmentaja Sam Hallam sanoi.

Kun eurooppalaiset pelaajat tulevat Pohjois-Amerikkaan, edessä on sopeutumisprosessi. Osa puhuu englantia hyvin jo valmiiksi, kun taas toiset oppivat kielen matkan varrella.

Jos joukkueessa on pelaajia samasta maasta, pelaajilla on mahdollisuus kommunikoida omalla äidinkielellään. Esimerkiksi Florida Panthersissa on neljä suomalaista pelaajaa.

– Se on melkein meidän salakielemme pukukopissa joskus. Jos emme halua, että muut pojat ymmärtävät, voimme sanoa jotain suomeksi, keskushyökkääjä Anton Lundell totesi.

Halleilla puhutaan englantia niin paljon, että jotkut eurooppalaiset pelaajat puhuvat englantia kotonaankin.

Lisää aiheesta: 4 Nations Face-Off: Sarjataulukko

– Vaimoni on amerikkalainen, joten kotona puhutaan pääasiassa englantia, Ruotsin hyökkääjä Gustav Nyquist sanoi.

– Hän ymmärtää suurimman osan (asioista ruotsiksi), mutta ruotsi on vaikea kieli oppia. Äänteet ovat hankalia, joten hän yleensä välttelee sitä. Mutta hän kyllä ymmärtää, jos sanon jotain huonoa hänestä.

Suomen ja Ruotsin pelaajat käyttävät äidinkieltään MM-kisoissa, mutta kyseiset turnaukset pelataan Euroopassa ja NHL:n runkosarjan jälkeen. Nyt pelataan Pohjois-Amerikassa kesken runkosarjan, mikä tekee kisasta ainutlaatuisen.

Useimmat suomalaiset ja ruotsalaiset pelaajat tuntevat toisensa jo ennestään. Oman kielen käyttäminen helpottaa silti itsensä ilmaisemista joukkuetovereille ja medialle.

– En usko, että persoonallisuuteni tulee esiin yhtä selkeästi englanniksi kuin ruotsiksi, ja se on ihan normaalia. Uskon, että ruotsiksi voin olla vähän enemmän oma itseni, sanoi Ruotsin keskushyökkääjä Mika Zibanejad (joka osaa puhua myös suomea).

Ruotsi ja Suomi käyttävät maajoukkueittensa vakituisia valmentajia, eivät NHL-valmentajia. Pelaajien täytyi palauttaa sanasto mieleen.

– Käytetään vähän eri sanoja, mutta kyllä ne ymmärretään. Oikeastaan ihan mukavaa, sanoi Nyquist.

Eräs toimittaja kysyi, voisivatko pelaajat käyttää äidinkieltään hyväkseen jäällä esimerkiksi antamalla toisilleen ohjeita, joita toisen maan pelaajat eivät ymmärtäisi. Hallam alkoi vastata kysymykseen ruotsiksi. Se sai naurua aikaan. Kaikki ymmärsivät vitsin, vaikkeivat ymmärtäneet kieltä.

Hallam sanoi, että hän odotti pelaajien puhuvan englantia.

– He huutelevat toisilleen englanniksi. "Over, over, here, here, open, open, stretch" ja niin edelleen. Niinhän he tekevät peleissään täällä (Pohjois-Amerikassa). Moni pelaajistamme on pelannut täällä jo 18 tai 19 vuoden iästä lähtien. Joukkueessa puhutaan paljon englantia, koska se on monille jo niin luontaista, Hallam sanoi.