Suomen, Ruotsin, Kanadan ja Yhdysvaltojen NHL-kiekkoilijoista kootut maajoukkueet iskevät yhteen Montrealissa ja Bostonissa pelattavassa 4 Nations Face-Off -turnauksessa 12.–20. helmikuuta.
Vaikka turnaus on ensimmäinen laatuaan, teemme sunnuntaisin aikamatkoja menneisyyteen ja tarkastelemme, miltä NHL-tähdistä kootut maajoukkueet olisivat näyttäneet eri vuosina. Etenemme taaksepäin viiden vuoden välein ja kokoamme joukkueen samalla lailla kuin 4 Nations Face-Offiin – 13 hyökkääjää, seitsemän puolustajaa ja kolme maalivahtia.
Tänään NHL.com/fi:n toimittaja Varpu Sihvonen kertoo, miltä Suomen joukkue olisi näyttänyt vuonna 1985.
Hyökkääjät (13)
Petri Skriko – Matti Hagman – Jari Kurri
Mikko Leinonen – Kari Jalonen – Ilkka Sinisalo
Jukka Porvari – Raimo Helminen – Arto Javanainen
Esa Tikkanen – Risto Jalo – Raimo Summanen
Mikko Mäkelä
Jari Kurri olisi ollut Suomen joukkueen MVP, siitä ei ole epäilystäkään. Hän pelasi Edmonton Oilersissa kauden 1984-85 aikana 73 ottelua tehoin 71+64=135 ja merkkautti plus-miinuslukeman +78 – kaikki hänen yhden kauden ennätyksiään. Vancouver Canucksin tulokas Petri Skriko keräsi 72 otteluun tehot 21+14=35 ja olisi pelannut Kurrin kanssa ykkösketjun laidoilla. Kaudella 1984-85 NHL:ssä ei pelannut ainuttakaan suomalaista keskushyökkääjää, joten ykkösketjua olisi johtanut Matti Hagman, jonka viimeinen NHL-kausi oli Oilersissa pelattu 1981-82, minkä jälkeen hän palasi Eurooppaan ja jatkoi pelaamista vielä kymmenen vuotta. Viimeisellä NHL-kaudellaan hän kirjautti 72 otteluun tehot 21+38=59.
Viimeistä NHL-kauttaan Washington Capitalsin riveissä pelannut Mikko Leinonen ja Philadelphia Flyersissa loistanut Ilkka Sinisalo olisivat olleet kakkosketjun laitahyökkääjät. Leinonen jatkoi pelaajauraansa vielä Suomessa vuoteen 1987 saakka. Sinisalolle kausi 1984-85 oli yksi hänen parhaistaan NHL:ssä. Hän merkkautti 70 otteluun tehot 36+37=73 ja plus-miinuslukeman +31. Leinosen ja Sinisalon keskellä olisi pelannut Kari Jalonen, joka edusti kaudella 1984-85 Calgary Flamesia ja Oilersia. Hän palasi kauden jälkeen Euroopan kentille ja laittoi luistimet naulaan kauden 1995-96 jälkeen.
Kolmosketjun laidoilla olisivat olleet kaudella 1984-85 Pittsburgh Penguinsia edustanut Arto Javanainen ja kaudella 1982-83 Devilsin riveissä pelannut Jukka Porvari. Javanainen pelasi ainoalla NHL-kaudellaan 14 ottelua, palasi Eurooppaan ja lopetti uransa kymmenen vuotta myöhemmin. Porvari pelasi toisella NHL-kaudellaan kahdeksan ottelua, palasi kiekkoilemaan Eurooppaan ja jätti kaukalot vuonna 1991. Kolmosvitjan keskushyökkääjä olisi ollut Raimo Helminen, joka debytoi NHL:ssä kaudella 1985-86 New York Rangersin riveissä ja kokosi 66 otteluun 10+30=40 tehopistettä. Ennen NHL:ään siirtymistään Helminen pelasi Ilveksen liigajoukkueessa.
Nelosketjussa olisivat voineet pelata Risto Jalo, Raimo Summanen ja Esa Tikkanen, kaikki NHL-tulokkaita Oilersin paidassa kaudella 1985-86. New York Islandersin kauden 1985-86 tulokas Mikko Mäkelä olisi ollut 13. hyökkääjä. Hän ja Helminen pelasivat yhdessä Ilveksessä ennen siirtymistään NHL:ään.
Puolustajat (7)
Reijo Ruotsalainen – Risto Siltanen
Hannu Virta – Kari Eloranta
Timo Jutila – Timo Blomqvist
Petteri Lehto
Ykköspakkiparia ei olisi tarvinnut kauan pohtia, sillä Reijo Ruotsalainen ja Risto Siltanen olisivat olleet luonnollinen valinta loistavaa kiekollista ja kiekotonta osaamista. Ruotsalainen pelasi parasta NHL-kauttaan 1984-85 Rangersissa, tehtaili 80 otteluun tehot 28+45=73 ja oli yksi joukkueensa ylivoiman avainpelaajista 30 yv-pisteellään. Siltanen pelasi Hartford Whalersissa 76 ottelua tehoin 12+33=45 ja oli hänkin tehokas erikoistilannepelaaja kerättyään 32 tehopistettä ylivoimalla.
Buffalo Sabresin Hannu Virta (51 ottelua, 1+23=24) ja Timo Jutila (10 ottelua, 1+5=6) olisivat todennäköisesti olleet kakkospakkipari. Jutila pelasi Sabresissa ainoan NHL-kautensa ja jatkoi pelaamista Euroopassa aina kauden 1998-99 loppuun saakka.
Flamesin Kari Eloranta (65 ottelua, 2+11=13) ja Capitalsin Timo Blomqvist (53 ottelua, 1+4=5) olisivat muodostaneet kolmannen pakkiparin. Ainoan NHL-kautensa Penguinsissa pelannut Petteri Lehto olisi ollut seitsemäs puolustaja.
Maalivahdit (3)
Hannu Kamppuri
Markus Mattsson
Jari Kaarela
Kaudella 1984-85 NHL:ssä oli vain yksi suomalainen maalivahti, Hannu Kamppuri, joka pelasi Devilsin maalilla 13 ottelua (11 starttia, PMK 5,11 ja TP% 84,5). Hän olisi ollut Suomen aloittava maalivahti.
Suomalaisiin maalivahtipioneereihin kuuluva Markus Mattsson olisi ollut kakkosmaalivahti. Hän pelasi viimeisellä NHL-kaudellaan 1983-84 Los Angeles Kingsissä 19 ottelua (18 starttia, 7-8-2, PMK 4,32, TP% 85,1 ja NP 1). Mattsson palasi sen jälkeen Tapparaan ja jatkoi pelaamista vielä kolme kautta. Hän jätti lähtemättömän jäljen kiekkohistoriaan, kahdesta syystä. Hän oli Winnipeg Jetsin tolppien välissä marraskuussa 1978, kun Edmonton Oilersin Wayne Gretzky teki ensimmäisen maalinsa WHA:ssa. Tammikuussa 1984 osat vaihtuivat, kun Kingsin maalia vartioinut Mattsson torjui Gretzkyn historiallisen 51 ottelun pisteputken poikki.
Ajassa täytyy mennä taaksepäin aina kauteen 1980-81 saakka, että kohtaa kolmannen suomalaismaalivahdin, jolla on NHL-kokemusta. Jari Kaarela pelasi ainoalla NHL-kaudellaan viisi ottelua (4 starttia, 2-2-0, PMK 6,00 ja TP% 80,9) Colorado Rockiesin maalilla. Kaudella 1984-85 HIFK:n veräjää vartioinut Kaarela olisi ollut Suomen kolmosveskari.
