Olympiapelaajat palaavat NHL-jäille eri tunnelmissa

Mitalit on jaettu ja olympiatuli on sammunut. Milano-Cortinan 2026 talviolympalaisissa kiekkoilleiden NHL-pelaajien on aika palata arkeen, kun runkosarja jatkuu keskiviikkona.

Olympiajäillä nähtiin riemua ja pettymyksiä. Toiset pelaajat ovat tyytyväisiä panokseensa, kun taas toiset manailevat menetettyä tilaisuutta.

Mutta nyt on edessä uusi tilaisuus saavuttaa jotain. Seuraavassa on seitsemän olympiakisoissa loistaneen pelaajan asetelmat heidän palatessaan NHL-jäille.

Connor Hellebuyck, Winnipeg Jets
Jets kunnostautui viime kaudella NHL:n runkosarjan parhaana joukkueena. Nyt tilanne on erilainen, sillä Jets on takaa-ajajan roolissa. Matkaa Läntisen konferenssin playoff-viivaan on 11 sarjapistettä. Winnipeg ei ole kuitenkaan luovuttanut pudotuspeliunelmansa suhteen. Sitä korostivat viime viikolla muun muassa kapteeni Adam Lowry ja tähtisentteri Mark Scheifele.

Jetsillä on playoff-paikan jahdissa tulikuuma ase. Maalivahti Connor Hellebuyck oli varmasti lähes kaikkien mielestä Yhdysvaltojen ja koko kaukalon paras pelaaja olympiafinaalissa. Hellebuyck pelasi muutenkin mahtavat kisat. Hän päästi viidessä ottelussa yhteensä vain kuusi maalia ja kirjautti torjuntaprosentikseen upean 95,6.

Hellebuyck valittiin viime kaudella sekä NHL:n parhaaksi maalivahdiksi että liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi. Nyt hän lähtee tauon jälkeen olympiakultamitali kaulassaan ja vahvassa iskussa auttamaan Jetsiä kohti uutta playoff-paikkaa.

Connor McDavid, Edmonton Oilers
Muut NHL-joukkueet saavat olla varuillaan. Olympiatauon jälkeen kaukaloissa nähdään suuttunut supertähti. Oilersin ja Kanadan Connor McDavid jäi ilman kultamitalia, mutta voitti olympiakisojen pistepörssin tehoin 2+11=13. Sekä piste- että syöttömäärä ovat uusia yhden turnauksen ennätyksiä "NHL-olympialaisissa".

Maailman parhaana pelaajana pidetty McDavid on ollut häviävänä osapuolena kahtena viime vuonna Stanley Cup -finaaleissa. Sunnuntain olympiafinaalissa tuli tappio yhdessä kenties hänen elämänsä tärkeimmistä otteluista.

McDavid palkittiin vuonna 2024 Conn Smythe Trophylla NHL:n pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Stanley Cup -finaalien tappiosta huolimatta. Nyt hän pokkasi olympiakisojen MVP-palkinnon katkera hopeamitali kaulassaan.

McDavid on kyllästynyt soittamaan kakkosviulua. Nyt hän on varmasti entistä päättäväisempi johdattamaan Edmontonin Stanley Cup -mestaruuteen.

Erik Haula, Nashville Predators
Leijonien olympiapronssijoukkueessa oli useita onnistujia. Yksi suurimmista oli Predatorsin hyökkääjä Erik Haula, joka nelosketjun roolissaan keräsi Suomen pelaajista jaetusti toiseksi parhaan pistemäärän (3+3). Ja tehoja tuli nimenomaan tärkeillä hetkillä: syöttö alivoimamaaliin alkulohkon Ruotsi-ottelussa, itse tehty alivoimaosuma Kanada-välierässä sekä voittomaali Slovakia-pronssiottelussa.

Haula ja Leijonien riveissä niin ikään loistanut maalivahti Juuse Saros lähtevät olympiatauon jälkeen auttamaan Predatorsia hyvässä vireessä. Nashville on vain neljän pisteen päässä Läntisen konferenssin viimeisestä playoff-paikasta.

Mutta Haulan olympiaesitys voi auttaa Predatorsia myös toisella tavalla. Paljon on puhuttu siitä, pitäisikö Nashvillen lähteä ainakin jonkinasteiseen nuorennusleikkaukseen ja siirtää katsettaan enemmän tulevaisuuteen. Jos näin käy, niin sopimuksensa viimeistä vuotta pelaava Haula on yksi mahdollisista kauppatavaroista, jonka markkina-arvo varmasti kasvoi olympiajäillä.

Jack Hughes, New Jersey Devils
On hienoa palata kotiin juhlittuna sankarina. Mutta Devilsin Jack Hughes teki Milanossa muutakin kuin ratkaisi olympiafinaalin. Hughes aloitti turnauksen pienessä roolissa, mutta päätyi Yhdysvaltojen tehokkaimmaksi hyökkääjäksi (4+3=7). Hän syötti Ruotsi-puolivälierässä Yhdysvaltojen avausmaalin, osui kahdesti Slovakia-välierässä ja kruunasi turnauksensa olympiafinaalin jatkoajalla.

New Jerseyn nousua NHL:n ehdottomaan eliittiin on odotettu jo jokusen vuoden ajan, ja odotus jatkuu yhä. Mutta ehkä intoa täynnä oleva terve Hughes – jos finaalissa harventunutta hammasrivistöä ei lasketa – ja Devilsin muut olympiaonnistujat, Sveitsin parhaana pistemiehenä häärinyt Timo Meier ja turnauksen aikana Ruotsin ykkösmaalivahdiksi noussut Jacob Markström, pystyvät nostamaan paholaiset 11 pisteen takaa pudotuspeleihin.

Sebastian Aho, Carolina Hurricanes
Jos McDavid on joutunut pettymään juuri unelmiensa kynnyksillä, niin Sebastian Ahon taival on tyssännyt yhtä askelta aikaisemmin. Aho on auttanut Hurricanesin kolme kertaa Itäisen konferenssin loppuottelusarjaan saakka, mutta Stanley Cup -finaalit ovat jääneet toistaiseksi haaveeksi. Myös olympiakisoissa matka katkesi "konferenssifinaaleissa" eli välierissä.

Aho saalisti olympiakisoissa viisi (4+1) tehopistettä ja sijoittui turnauksen maalipörssissä jaetulle toiselle sijalle. Hän teki maaleistaan kaksi todella tärkeillä hetkillä. Aho käynnisti Suomen loppukirin Sveitsi-puolivälierässä ja avasi Leijonien maalihanat Slovakia-pronssipelissä. Moni varmaan allekirjoittaa sen, että Aho oli etukäteen tulosvastuulliseen asemaan laitetuista Leijonien hyökkääjistä paras olympiajäillä.

Aho hyppää takaisin NHL:ään vahvassa vireessä ja hyvässä tilanteessa. Carolina on samassa pistemäärässä Itäistä konferenssia johtavan Tampa Bay Lightningin kanssa. Idän on sanottu olevan täysin "auki" tällä kaudella, eli selvää ennakkosuosikkia ei ole. Suomalaisella pronssimitalistilla, kanadalaisella hopeamitalistilla (Seth Jarvis) ja yhdysvaltalaisella kultamitalistilla (Jaccob Slavin) on nyt hyvä tilaisuus viedä Hurricanes Stanley Cup -finaaleihin saakka.

Juraj Slafkovsky, Montreal Canadiens
Slovakia oli olympiakisojen positiivisin yllättäjä. Neljännelle sijalle päätynyt Slovakian joukkue henkilöityi vahvasti Juraj Slafkovskyyn, joka sijoittui turnauksen pistepörssissä neljänneksi (4+4=8). Slafkovsky valittiin neljä vuotta sitten olympiaturnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi. Nyt Canadiensin laitahyökkääjä äänestettiin turnauksen tähdistökentälliseen.

Montreal palasi vuosi sitten pudotuspeleihin ensimmäisen kerran sitten koronakausien. Tilanne on hyvä myös tällä hetkellä, sillä Canadiens majailee Atlantic-divisioonassa toisella sijalla. Sen aseman säilyttämisessä auttaa varmasti "olympiavireinen" slovakkilaituri.

Rasmus Ristolainen, Philadelphia Flyers
Rasmus Ristolainen palasi olympialaisissa Leijonien paitaan ensimmäisen kerran sitten vuoden 2016 World Cupin – ja mikä paluu se olikaan. Pitkään on oltu huolissaan siitä, että Suomen puolustuskalusto ei pysty vastaamaan muiden isojen maiden takalinjoihin, mutta jos kakkospakkiparina on Ristolainen - Niko Mikkola, niin näemmä ihan hyvin pärjää. Ristolainen ja Mikkola jakoivat olympiaturnauksen plus-miinustilaston kärkipaikkaa (+9).

Ristolaisen NHL-ura on ollut monijakoinen. Hän profiloitui Buffalo Sabresin aikanaan pakiksi, joka pystyy tahkoamaan isoja minuutteja ja tuomaan pöytään tehoja. Flyersissa kookas Ristolainen on omaksunut puolustavamman roolin, mutta valitettavasti hän on kärsinyt loukkaantumisista.

Toivottavasti hieno olympiaturnaus siivittää Ristolaisen NHL-uran uuteen nousuun, oli se sitten Philadelphiassa tai jossain muualla – kuten jatkuvat siirtohuhut väittävät.