Chicagolla edessä kipeiden ratkaisujen kesä

Viimeisin Chicago Blackhawksin voittama pudotuspelisarja pelattiin kesällä 2015. Aivan, siitä on kohta kolme vuotta aikaa.
Tuo sarja oli samalla Stanley Cup -finaalisarja, ja se huipentui organisaation kolmanteen mestaruuteen tällä vuosikymmenellä. Stanley Cup -voittoja oli tullut kuuden kauden sisällä kolme, ja Blackhawks oli malliesimerkki koko NHL:lle lähes kaikessa tekemisessään.

Mestaruutta seurannut kausi päättyi Central-divisioonan kolmanteen sijaan ja putoamiseen playoffien ensimmäisellä kierroksella, kun St. Louis Blues meni otteluparista jatkoon voitoin 4-3. Viime kaudella tuloksena oli divisioonan voitto ja sen jälkeen nöyryyttävä 0-4-pudotuspelitappio Nashville Predatorsille.
Sanonta, jonka mukaan huipulta on vain yksi suunta, on pitänyt Blackhawksin kohdalla paikkansa. Viime kevään voitoton playoff-rupeama sai nimittäin tällä kaudella jatkokseen kauden päättymisen runkosarjaan. Tämä varmistui, kun Colorado Avalanche voitti Blackhawksin tiistain kierroksella 5-1.
Samalla katkesi Blackhawksin yhdeksän kauden pituinen pudotuspeliputki.
- Se on totta kai sellainen putki, jonka haluaisi jatkuvan. Kauden toinen puoliskomme on ollut pettymys. Monet pelit menivät niin kuin tämäniltainen, että me teemme ensimmäisen maalin ja sitten annamme yhden ja menetämme otteen, emmekä saa sitä takaisin. Pettymysten kausi, summasi tähtihyökkääjä Patrick Kane.

Chicagon kokoonpano muuttui tälle kaudelle isoilla paloilla. Artemi Panarin lähti Columbus Blue Jacketsiin, ja vaihdossa tuli Blackhawksissa vuosien 2013 ja 2015 mestaruuksia juhlinut Brandon Saad, josta toivottiin apuja eritoten elvyttämään Jonathan Toewsin tehoja. Toews tulee tekemään tällä kaudella suurin piirtein samat tehot - vajaat 60 pistettä - kuin kahdella edelliselläkin kaudella.
Panarin on tällä hetkellä Blue Jacketsin paras pistemies tehoin 25+43=68. Saadin tehot ovat 16+15=31, ja mies on plus-miinustilastossa kahdeksan pykälää pakkasella.
Marian Hossa joutui jättämään koko kauden väliin. Alakerrasta lähti Niklas Hjalmarsson Arizona Coyotesiin.
- Olin yllättynyt, että Chicago päästi hänet pois, sanoi maanmies Oliver Ekman-Larsson NHL Internationalin haastattelussa kesällä.
Se, mihin Chicagossa ei koskettu, oli Toewsin, Kanen, Duncan Keithin, Brent Seabrookin ja Corey Crawfordin muodostama ydin. Heistä kaikki ovat tehotilastossa miinuksella, Kanen lukema on -15 ja Keithin peräti -22. Seabrook oli talvella jopa kokoonpanon ulkopuolella, kun peliesitykset ajoivat valmennusjohdon herättelemään veteraania katsomokomennuksella.
Nick Schmaltzin, Alex DeBrincatin ja Patrick Sharpin antama tuki ei sittenkään riittänyt.
Ykkösmaalivahti Crawford on ollut terveysongelmien takia kauan sivussa. Hän on aloittanut tällä kaudella 27 ottelua ja voittanut niistä 16. Päästettyjen maalien keskiarvo on 2,27 ja torjuntaprosentti on 92,9. Panarin-Saad-kaupassa tulleella Anton Forsbergilla on 28 starttia, vain yhdeksän voittoa, torjuntaprosentti 90,5 ja päästettyjä maaleja keskimäärin 3,08 per ottelu.
Chicagolla on edessään vakava itsetutkiskelun paikka. Jotain täytyy koko joukkuetta koskien tehdä. Ongelma tulee edellä luetellun viisikon aiheuttamasta todella kovasta vinoumasta palkkarakenteessa. Crawford on Chicagon miehiä vielä kaksi seuraavaa kautta kuuden miljoonan dollarin kausipalkalla. Viisikon kenttäpelaajista Kanen, Toewsin ja Keithin sopimukset kestävät kauden 2022-23 loppuun. Seabrookin sopimus on vielä vuoden pidempi.
Lisää aiheesta: [Playoff-paikoista käydään vielä hurja taistelu]
Eivätkä sopimukset ole missään tapauksessa halpoja. Neljä kenttäpelaajaa nielaisee Blackhawksin palkkabudjetista jokaisella viidellä seuraavalla kaudella yhteensä hieman yli 34 miljoonaa dollaria. Kane ja Toews täyttävät tänä vuonna 30 vuotta, Seabrook on kolme vuotta ja Keith viisi vuotta heitä vanhempia.
- Tämä on tilanne, jossa emme ole olleet koskaan ennen. Pitkän aikaa olemme olleet hyvässä tilanteessa alusta loppuun suurimman osan kautta. Olemme kuitenkin nähneet, että yksi kausi voi mennä huonosti, ja siitä voi nousta takaisin huipulle, sanoi päävalmentaja Joel Quenneville viitaten mitä todennäköisimmin Tampa Bay Lightningiin.
Ratkaisut, joita tehdään, ovat kuitenkin joka tapauksessa isoja. Jos Chicago jatkaa ydinviisikollaan ja luottaa siihen, että tämä kausi oli kaikille yhtä aikaa iskenyt välikausi, näyttää Blackhawks-johto hampaattomalta, jos ensi kausi ei sujukaan. Silloin edellinen iso liike olisi edelleen Panarinin kauppaaminen pois.
Puolustusremontti pitäisi kenties aloittaa Seabrookista. Tämän kauden jälkeen hänelle ja hänen liki seitsemän miljoonan taalan sopimukselleen voi olla vaikea löytää ottajia. Keith pystyy vielä jatkossa varmasti parempaan.
Ja kummasta olisi järkevämpää luopua, jos luopua päätetään: Patrick Kanesta vai Jonathan Toewsista? Kummankin vuosipalkka on 10,5 miljoonaa taalaa, eli tilaa tulisi palkkakaton alle valtavasti. Mutta molemmilla on vielä edellytyksiä lukuisiin tykkikausiin, ja Murphyn lain mukaan se seuraisi kummalla tahansa heti kaupan jälkeisellä kaudella.
- Kuka tietää, mitä tapahtuu? Se pitää jättää johdon ja valmennuksen huoleksi - ja totta kai meidän pelaajien tietysti - jotta kausien välissä oikaistaan se, mikä meni pieleen tällä kaudella ja huolehditaan, ettei se tapahdu uudestaan, sanoi Kane Chicago Sun-Timesille.
Chicago ei ole ongelmiensa kanssa yksin. Samankaltaista rajua ajatustyötä tehdään myös Detroit Red Wingsissä ja New York Rangersissa. Onnistuminen vaatii paljon, mutta ei missään tapauksessa ole mahdotonta. Pittsburgh Penguins voitti vain yhden playoff-sarjan kahtena vuonna ennen viime mestaruuksiaan ja on edelleen yksi mestarisuosikeista. Samoin Boston Bruins on pelannut kolmen edeltävän kauden aikana vain yhden pudotuspelisarjan ja hävinnyt senkin. Nyt se taistelee vähintäänkin Itäisen konferenssin kärkisijoista.
Kanen viime kommentin perusteella hiki tulee Chicagossa virtaamaan ainakin saleilla, mutta niin sen pitää virrata toimistossakin.