Skip to main content

Holtby torjuu tarkemmin kuin viime kaudella

Capitalsin maalivahti ei tuijota tilastoja, sillä hän tuntee pelinsä kehittyneen

Teksti Varpu Sihvonen / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Braden Holtby oli 6-vuotias, kun hän näki Patrick Royn torjuvan Colorado Avalanchelle seuran ensimmäisen Stanley Cupin vuonna 1996. Roy voitti urallaan myös NHL:n parhaan maalivahdin Vezina Trophyn kolme kertaa, ja nuori Holtby ajatteli sen olevan tärkeintä maalivahdin uralla.

Holtby voitti ensimmäisen Vezinansa viime kaudella ja tappelee palkinnosta tällä kaudella todennäköisesti Minnesota Wildin Devan Dubnykin, Columbus Blue Jacketsin Sergei Bobrovskin ja Montreal Canadiensin Carey Pricen kanssa. Edellinen peräkkäisinä vuosina Vezinan voittanut vahti on New Jersey Devilsin Martin Brodeur, joka pokkasi pystin vuosina 2007 ja 2008.

Mutta Vezina ei enää ole Washington Capitalsin maalia vartioivalle Holtbylle keskeisin tavoite. Hän oivalsi jo vuosia sitten, että henkilökohtaista palkintoa tärkeämpää on voittaa Stanley Cup joukkueen kanssa. Varsinkin Washingtonissa. Joukkue on pelannut NHL:ssä vuodesta 1974 lähtien eikä ole voittanut mestaruutta vielä kertaakaan.

Capitals voitti viime kaudella NHL:n runkosarjan ja on tälläkin kaudella liigan kärjessä 84 pisteellä, neljä pistettä edellä Minnesotaa. Holtbyn ansioksi lasketaan se, että Capitals on taas piikkipaikalla. Hänen päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvonsa 2,02 on parempi kuin viime kaudella (2,20), samoin torjuntaprosentti 92,6 (92,2) ja nollapelien määrä 7 (3).

Video: Holtbyn kaksoistorjunta

Mutta Holtbylta vei aikansa päästä huippuvireeseen. Siihen tarvittiin tammikuinen herätys.

Holtby sai viime kaudella pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Philadelphia Flyersia vastaan pelatussa ottelusarjassa vamman, josta kerrottiin vasta kesällä, kun hän joutui kuntoutukseen. Kesäharjoittelu ei sujunut toivotulla tavalla, ja sitten hän joutui kolmosveskarina Kanadan joukkueen luukkuvahdiksi World Cupissa. Capitalsin harjoitusleirille saapui keskenkuntoinen ja ruosteessa oleva maalivahti.

Syksy ei ollut katastrofi, mutta Holtby ei myöskään ollut oma itsensä. Sitten tuli tammikuun 3. päivä ja ottelu Toronto Maple Leafsia vastaan. Holtby vedettiin maalilta, ja Philipp Grubauer torjui voiton jatkoajalla. Se oli Holtbylle kuin kylmää vettä niskaan.

Holtbyn kausi alkoi ikään kuin uudestaan tammikuussa. Hän on nyt voittanut 14 ottelua putkeen, ja se on toiseksi pisin maalivahdin henkilökohtainen yhden kauden voittoputki NHL:n historiassa. Samaan on tällä kaudella pystynyt Columbuksen Bobrovski marras-tammikuussa. Ennätys on Boston Bruinsin Gilles Gilbertin hallussa kaudelta 1975-76, kun hän torjui 17 peräkkäistä voittoa.

- Tavoitteeni on kehittyä vuosi vuodelta paremmaksi maalivahdiksi. Haluan olla joka vuosi edelliskautta parempi maalivahti ja johtaja. Haluan tuntea olevani parempi, sillä tilastot eivät aina merkitse sitä, että on kehittynyt, Holtby totesi 680news.comin haastattelussa.

Holtbyn isä Greg pelasi aikoinaan maalivahtina WHL-liigassa, ja hän teki kaikkensa, ettei poika olisi lähtenyt seuraamaan isänsä jalanjälkiä.

- Mutta enhän minä tietenkään kuunnellut häntä, Holtby naurahti ollessaan toimittajien tentattavana tammikuisen NHL:n tähdistöottelun yhteydessä.

Hän kertoi isänsä olleen huolissaan siitä, kuinka poika kestäisi maalivahtia usein piinaavan kovan stressin.

- Sen kaltaista stressiä ei voi ymmärtää kukaan muu kuin toinen maalivahti. Nyt tajuan, mistä isä puhui, enkä ole ollenkaan varma, haluaisinko lasteni valitsevan tämän uran, Holtby totesi.

Onneksi Holtbylla on hyvä keino purkaa stressiä. Hän kuuntelee mielellään menneiden vuosikymmenten musiikkia, ja Bob Dylan on yksi hänen suosikeistaan.

Katso lisää