NHL:n viime kauden parhaat ylivoimaviisikot

NHL:ssä vietetään kesälomaa, mutta heinäkuun aikana palataan kauden 2025-26 tapahtumiin muun muassa huippuhetkien, parhaiden pelaajien ja suomalaisten kausikatsausten kautta. Tänään vuorossa ovat kauden parhaat ylivoimaviisikot.

Yksi pelätty arkkitehti ja yksi huipputaitava puolustaja ovat yhteisiä nimittäjiä NHL-kauden parhaissa ylivoimissa. Muutoin päättyneen kauden tehokkaimmissa viisikoissa on kyllä omat eronsa.

Minnesota Wild sai lisäapua kovasta hankinnasta kesken talven, Vegas Golden Knightsissa väkevintä jälkeä ei tehnyt kukaan nimekkäimmistä tähdistä. Montrealissa taas luotettiin nuoriin lahjakkuuksiin.

Seuraavassa on listattu viime kauden viisi parasta ylivoimaviisikkoa.

Edmonton Oilers

Keskimäärin koko kauden parasta ylivoimaa pelattiin Edmontonissa. Oilers oli ainoa joukkue, jonka ylivoimaprosentti alkoi kolmosella, sillä se hyödynsi 30,6 prosenttia saamistaan mahdollisuuksista.

Kapteeni Connor McDavid oli samalla koko kauden ylivoimaisesti paras pistemies ylivoimilla kerättyään 54 pistettä, eli 11 pistettä enemmän kuin Montreal Canadiensin Nick Suzuki ja 12 pistettä enemmän kuin joukkuekaveri Leon Draisaitl.

Draisaitl oli öljymiesten ykköstykki tekemällä 16 ylivoimamaalia, mikä oli jaetusti viidenneksi eniten koko NHL:ssä. Evan Bouchard oli Edmontonin ykkösviisikon ainoa puolustaja. Ryan Nugent-Hopkins pääsi pisteille 29 ylivoimamaalissa ja Zach Hyman viimeisteli kymmenen ylivoimakuviota.

Dallas Stars

Miro Heiskaselle merkittiin runkosarjassa vain kaksi ylivoimamaalia, mutta suomalaispuolustaja oli yksi vakiokasvoista Starsin ykkösviisikossa. Ylivoimapisteitä hän teki 28. Hyökkääjä Mikko Rantasenkin ylivoimamaalien määrä (6) oli varsin vaatimaton, mutta syöttäjänä hän toimi 28 ylivoimaosumassa.

Starsin ylivoiman varsinaisen tehokaksikon muodostivat täyden pelimäärän kirjauttaneet Wyatt Johnston ja Jason Robertson. Johnston johti tilastoja 27 ylivoimamaalillaan ja 42 pisteellään. Robertson jäi vain yhden pisteen päähän, mutta hänen ansiokkaat 15 maaliaan olivat hädin tuskin puolet Johnstonin saldosta.

Johnston, Robertson, Rantanen ja Heiskanen kellottivat kaikki selvästi yli 200 minuuttia ylivoima-aikaa. Keskushyökkääjä Roope Hintz pystyi pelaamaan vain 53 ottelussa, mutta ehti silti tehdä ylivoimatehot 6+13=19.

Minnesota Wild

Minnesotaan tuotiin kesken kauden äärimmäisen kovan tason tekijä ryydittämään ylivoimaa, kun NHL:n parhaisiin puolustajiin lukeutuva Quinn Hughes vaihtoi Vancouver Canucksin nutun Wildin paitaan. Hughes ehti pelata Minnesotassa reilun puolikkaan runkosarjasta ja teki 48 ottelussaan 22 ylivoimapistettä – mutta ei yhtäkään maalia.

Kirill Kaprizov oli totutusti Wildin ylivoiman kapellimestari. Venäläistaituri viimeisteli 19 maalia ylivoimalla ja oli pisteillä vielä 13 muussa. Matt Boldy soitti kakkosviulua ylivoimatehoin 11+19=30. Kourallisen ylivoimamaaleja tekivät kauden aikana myös Mats Zuccarello, Joel Eriksson Ek sekä Vladimir Tarasenko.

Wild oli runkosarjassa NHL:n kolmanneksi paras ylivoimajoukkue 25,2 prosentin tehokkuudellaan. Maaleja se teki ylivoimalla 65, eli kolme vähemmän kuin Oilers ja kuusi vähemmän kuin Stars.

Vegas Golden Knights

Joukkueena Vegas oli sekä ylivoimaprosentilla että ylivoimamaalien määrällä mitattuna runkosarjassa "vasta" kuudenneksi paras. Jos kuitenkin puhutaan tarkalleen ylivoimaviisikoista, niin Golden Knights kuuluu listalle, koska sen tehokas ykkösviisikko erottuu tilastoissa niin selkeästi.

Jack Eichel, Mark Stone, Mitch Marner, Tomas Hertl ja Pavel Dorofejev pelasivat kukin ylivoimaa runkosarjassa yli 200 minuuttia. Ylivoima-ajassa ritarien tilastossa kuudentena oleva Shea Theodore jäikin enää 96 minuuttiin, eli alle puolikkaalle vastuulle.

Dorofejev pelasi jälleen tehokkaan kauden, jossa ylivoima oli avainasemassa. New York Rangersiin kesällä siirtynyt venäläislaituri teki 37 maalistaan peräti 20 ylivoimalla ja oli Golden Knightsin tehokkain ylivoimapelaaja. Arkkitehti Eichel jäi 28 pisteeseen, joista vain yksi oli maali. Toiseksi eniten maaleja teki Hertl, joka iski 13 kertaa, kun taas Stone kirjautti ylivoimalla tehot 9+18=27. Viime kesän tähtihankinta Marner teki 24 ylivoimapistettä.

Montreal Canadiens

Quebecissa operoi viisikko, jonka voi ounastella piinaavan NHL:n alivoimanelikoita vielä vuosien ajan – ehkä vain koko ajan vaarallisempana. Tällä kaudella Canadiensin ylivoima rankaisi vastustajaa 23,1 prosentin varmuudella, mikä riitti ylivoimatilastossa vasta 10. sijaan. Canadiensin 56 ylivoimamaalia oli sentään jaetusti liigan seitsemänneksi paras lukema.

Myös Montreal luotti selvään ykkösviisikkoon, jonka jokainen jäsen pelasi ylivoimaa yli tuplasti verrattuna keneenkään ulkopuoliseen. Kaikki ykkösporukan jäsenet myös iskivät vähintään 20 ylivoimapistettä.

Viimeistelyssä Canadiensin ylivoimasta ei löydy yksittäistä hirmutykkiä, vaan kolme pelaajaa teki yli kymmenen maalia. Juraj Slafkovsky osui 15 kertaa, Suzuki ja Cole Caufield tekivät 11 ylivoimamaalia. Ivan Demidovillekin kertyi seitsemän osumaa.

Suzuki oli kuitenkin mukana peräti 77 prosentissa Canadiensin kauden ylivoimamaaleista 43 pisteellään. Caufield teki 29 pistettä, Slafkovsky 28. Demidov ja puolustaja Lane Hutson tekivät ylivoimalla 20 pistettä.