Vancouverin miehistöllä voidaan taistella kärkisijoista

NHL-kauden 2021-22 harjoitusleirien alkua odotellessa NHL.com/fi tekee analyysin jokaisen 32 joukkueen kokoonpanosta. Analyysien neljänneksi viimeisenä joukkueena uunista tulee ulos Vancouver Canucks.

Vancouver Canucksin viime kausi oli jättimäinen pettymys, kun vuoden 2020 pudotuspeliyllättäjiin kuulunut seura jäi Scotia North -divisioonan jumboksi. Ohikausi on nyt takana, ja Canucks mielii takaisin pudotuspeleihin. Tällä kertaa tavoitteet ovat korkeammalla kuin vuosiin, eivätkä menestystoiveet ole tuulesta temmattuja. Jos taitavasta joukkueesta revitään kaikki irti, Canucks voi jopa taistella divisioonansa kärkipaikasta.
Avainpelaajat
Canucksin ydinrungossa näkyy jatkuvuus, ja se on yksi iso syy siihen, miksi seurassa uskotaan taas menestykseen. Viime kauden ongelmat ovat historiaa, ja kauteen lähdetään puhtaalta pöydältä.
Avainpelaajien ryhmä on leveä, ja joukkue saakin kasaan kaksi hyvätasoista kärkikenttää. Elias Pettersson ja Quinn Hughes ovat yhä ilman sopimusta, mutta rajoitetusti vapaina pelaajina olevat nuorukaiset lienevät lähellä jatkopahvia.
Lisää aiheesta: [Canucks ampui kovilla kesän aikana tavoitellakseen mestaruutta]
Jos ja kun Pettersson ja Hughes solmivat jatkot, ovat he joukkueen tärkeimmät palaset. Pettersson pelaa ykkössentterinä ja on potentiaalinen 80 tehopisteen ylittäjä. Kolmen NHL-kauden aikana ruotsalaisen tilille on tullut 165 ottelua ja peräti 153 tehopistettä (65+68). Puolustaja Hughes puolestaan kuuluu liigan parhaimpiin kiekollisiin puolustajiin, ja jenkkitaituri voi hyvinkin taistella NHL:n tehokkaimman puolustajan tittelistä. Viime kaudella hän saalisti 56 otteluun tehot 3+38=41 ja jäi vain seitsemän pisteen päähän puolustajien pistepörssin voittaneesta Tyson Barriesta.
Petterssonin ohella hyökkäyksen avainpalasiin kuuluvat kapteeni Bo Horvat, Brock Boeser, J.T. Miller ja uusi hankinta Conor Garland. Heistä kukin on potentiaalinen 70 tehopisteen pelaaja, joten Canucksin hyökkäyksen kärki näyttää todella hyvältä.
Hughesin ohella pakistossa ison ruudun saa Garlandin tavoin Arizona Coyotesista tullut Oliver Ekman Larsson, joka on tärkeä tekijä molemmissa päissä kenttää. Yltäminen 40 tehopisteen kauteen ei yllättäisi.
Puolustuspelin kulmakiviin kuuluu ainakin Tyler Myers. Myös Travis Hamonic ja Luke Schenn voivat olla kantavia voimia oman pään kiekottomassa pelissä.
Ykkösmaalivahdin viittaa kantaa Thatcher Demko, joka on monien muiden joukkueen avainpelaajien tapaan täynnä potentiaalia.
Suomalaiset
Canucksin ainoa NHL-sopimuksen alainen suomalainen on puolustaja Olli Juolevi, jolla on allaan debyyttikausi taalaliigassa. Entinen suurlupaus ei vielä onnistunut tekemään läpimurtoaan, mutta sen tekeminen olikin hankalaa vancouverilaisten hullunmyllyssä. Monipuolinen 23-vuotias puolustaja pelasi kauden aikana 23 ottelua tehoin 2+1=3.

Nyt Juolevi tavoittelee vakituista ruutua pakistosta, mutta tehtävä näyttää olevan entistä vaikeampi, sillä kilpailu on lisääntynyt. Uudet tulijat Tucker Poolman ja Brad Hunt taistelevat suomalaisen kanssa samasta paikasta. Niin tekee myös lupaava Jack Rathbone.
Vancouverin leiriin kuuluu myös kolme suomalaisvarausta, joilla ei ole vielä NHL-sopimusta. Canucks kuitenkin omistaa Joni Jurmon, Toni Utusen ja Aku Koskenvuon NHL-oikeudet.
Tulevaisuuden nimet
Canucksin tulevaisuus näyttää valoisalta, ja olisi ihme, jos seura ei nousisi tulevien vuosien aikana vakituiseksi pudotuspelijoukkueeksi. Menestystä pitäisi tulla vääjäämättä - ehkä jo alkavalla kaudella.
Vakituinen NHL-miehistö on täynnä nuoria, yhä kehittyvässä iässä olevia pelaajia. Heihin kuuluvat muun muassa Pettersson, 22, Hughes, 21, Boeser, 24, Garland, 25, Horvat, 26, Höglander, 20, ja Demko, 25.
NHL-miehistöön pyrkivät myös Rathbone ja venäläishyökkääjä Vasili Podkolzin, jotka molemmat ovat potentiaalisia tulevaisuuden NHL-tähtiä. Rathbone, 22, on tehnyt vakuuttavaa jälkeä yliopistosarja NCAA:ssa, ja hän on päässyt näyttämään osaamistaan jo miesten sarjoissa. Viime kaudella ammattilaisuransa aloittanut taituri teki AHL:ssä kahdeksassa ottelussa tehot 2+7=9 ja NHL:ssä saman ottelumäärän aikana tehot 1+2=3.
Podkolzin, 20, puolestaan on taitava laitahyökkääjä, josta on kohistu vuosien ajan. Viime kaudella taitava 192-senttinen pelaaja viiletti SKA Pietarin paidassa KHL-jäillä ja toimi Venäjän alle 20-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina. NHL-läpimurto saattaa tapahtua välittömästi.
NHL-miehistön ulkopuolisista lahjakkuuksista ei toistaiseksi löydy liikaa hehkutettuja tapauksia, sillä seura ei ole varannut kahteen vuoteen ensimmäisellä kierroksella. Tämän vuoden NHL Draftissa Canucks nappasi ensimmäisenä pelaajana valkovenäläisen Danila Klimovitshin, joka huudettiin toisella kierroksella. Vuotta aiemmin seuran ensimmäinen varaus oli kolmannella kierroksella varattu Joni Jurmo, joka yrittää tehdä läpimurtoaan Suomessa Jukurien paidassa Olli Jokisen alaisuudessa.
Joukkueen vahvuudet
Viime kauden perusteella Canucksilla ei ole isoja vahvuuksia, mutta viime kautta ei voi tuijottaa liikaa. Mukana oli paljon huonoa tuuria.
Canucksin kenties suurin vahvuus on korkea taitotaso. Joukkue pyrkii palauttamaan tehonsa tehottoman viime kauden jälkeen, eikä olisi järin suuri yllätys, jos Canucks olisi runkosarjassa tehokkaimpien ryhmien joukossa. Esimerkiksi kaudella 2019-20 joukkueen kärkiosasto oli hyvin samanlainen kuin nyt ja Canucks oli sarjan kahdeksanneksi tehokkain.

Korkean taitotason myötä vahvuuksiin saattaa kuulua myös ylivoimapeli. Viime kaudella oli ongelmia tässäkin, mutta edelliskaudella ylivoima toimi 24,2 prosentin teholla ollen liigan neljänneksi parasta.
Kehittämiskohdat
Kuten todettu, viime kausi oli vancouverilaisille vaikea. Siksi kehittämiskohtia löytyy jokaiselta saralta. Tehojen on palattava ennen kaikkea. Myös alakerrassa pelin on oltava tiiviimpää ja jämäkämpää kuin viime kaudella. Etenkin viisikkopuolustuspeli pitää saada paremmalla mallille. Viime kaudella joukkue päästi ottelua kohden keskimäärin 33,4 laukausta omaa maalia päin, mikä oli kolmanneksi eniten koko sarjassa. Tämän on nyt muututtava.
Yksi tärkeä asia on myös erikoistilanteissa parantaminen. Ylivoimaprosentti oli viime kaudella 17,4, eli koko sarjan seitsemänneksi huonoin. Alivoima toimi vajaan 80 prosentin teholla ja oli sarjan keskikastia. Kehittämisen varaa löytyi siinäkin.
Yltää pudotuspeleihin, jos…
Joukkue löytää normaalin tehokkuutensa. Se vaatii muun muassa sitä, että Pettersson ja Hughes tekevät jatkosopimukset ennen kauden alkua ja että viisikkohyökkäyspelin lisäksi myös ylivoima kehittyy isoin askelin viime kaudesta. Jos hyökkäyksen potentiaalin lisäksi lunastetaan myös puolustuspotentiaali, Canucks voi taistella jopa Pacific-divisioonan voitosta.