Suomen ja Ruotsin ikuinen taistelu kaukalossa

Suomen ja Ruotsin kamppailut urheiluareenoilla ovat aina herättäneet kansan sisällä paljon tuntemuksia. Tunteet ovat ailahdelleet vuosien varrella ilosta suruun ja katkeruudesta ihastukseen. Naapurimaiden mittelöt eivät jätä koskaan kylmäksi. Vahva paikalliskamppailuhenki tulee esiin oikeastaan jokaisen urheilulajin kohdalla, eikä jääkiekko ole poikkeus.

Jokainen muistaa Leijonien surullisenkuuluisan kamppailun Ruotsia vastaan vuoden 2003 MM-kisoissa sekä Torinon olympiafinaalin vuonna 2006, mutta tuoreimman kiekkoilijasukupolven vahvan nousun myötä tilalle on tullut myös paljon kirkkaampia muistoja. Niihin lukeutuvat esimerkiksi MM-kulta vuonna 2011, nuorten MM-kulta 2014 ja nuorten MM-kisojen välierä Ruotsia vastaan vuonna 2016. Lista tämän vuosikymmenen osalta näyttää melko mukavalta.
Nuorten MM-turnaus on kiekkoa seuraavien silmissä yksi vuoden odotetuimmista kisoista. Se ei ole mikään yllätys, sillä nämä kisat ovat nuorten lupausten viimeiset maajoukkuepelit ennen ammattilaiskaukaloita. Pelillisesti turnauksesta tekee erityisen viihdyttävän se, että pelissä on välillä vauhtia enemmän kuin järkeä, virheitä ei pelätä ja jokaisen "pojan" silmistä voi aistia sen rakkauden ja tunteen palon jääkiekkoa kohtaan. Vaikka aikuisten arvokisat ovat myös erittäin hienoja tapahtumia, sitä tiettyä poikamaista "rakkaudesta lajiin" -mentaliteettia on ammattilaisvuosien koulimien pelaajien kohdalla vaikeampi tavoittaa.

Nuoret Leijonat kohtasivat tämän vuoden kisojen avausottelussa Ruotsin. Päävalmentaja Jussi Ahokkaan joukkue ei päässyt ottelussa omalle tasolleen ja kärsi kitkerän 2-1 tappion. Jos ajatellaan kuitenkin kokonaiskuvaa, Suomi on noussut haastamaan Ruotsin tietynlaisen henkisen isoveljen asemaa viimeisten vuosien aikana.
Kun vertaillaan kiekkomaita, yksi parhaista mittareista on kansainväliselle huipputasolle tuotettujen pelaajien määrä. Siinä Ruotsi on ollut Suomea edellä 2000-luvulla. Kun Suomessa NHL-varausten määrä ja laatu kääntyi laskuun 2000-luvun alussa, Ruotsissa se räjähti huimaan nousuun. Ruohonjuuritasolla tehty laadukas työ näkyy varauslistoissa ja NHL:n pistepörssissä.
Lisää aiheesta: [Nuorten MM-kisat 26.12. - Suomella nihkeä avaus]
Sen näkee suoraan tilastoista. Esimerkiksi viime kaudella Ruotsilla oli peräti 88 pelaajaa, jotka pelasivat vähintään yhden ottelun NHL:n runkosarjassa. Heistä 13 keräsi kauden mittaan vähintään 50 tehopistettä. Suomella NHL-pelaajien lukumäärä viime kaudella oli 33, ja heistä seitsemän ylsi 50 tehopisteen rajaan. Tällä kaudella suomalaispelaajia on nähty NHL-kaukaloissa 41 ja ruotsalaisia 82.
Ruotsi on tilastojen puolesta vielä kovempi kiekkomaa, mutta välimatkaa on kiritty hiljalleen umpeen. Suomessa on tehty paljon asioita oikein viimeisten kymmenen vuoden aikana. Pelaajatuotanto on ottanut isoja askeleita eteenpäin. Suomen pelaajapolku on tuottanut viime vuosina komean määrän superlupauksia NHL:ään asti, eikä tahti näytä hiipuvan.

Tällä vuosikymmenellä NHL:ään on varattu ykköskierroksella 21 suomalaista: Teuvo Teräväinen, Olli Määttä, Mikael Granlund, Joel Armia, Aleksander Barkov, Rasmus Ristolainen, Julius Honka, Kasperi Kapanen, Mikko Rantanen, Patrik Laine, Jesse Puljujärvi, Olli Juolevi, Henrik Borgström, Miro Heiskanen, Juuso Välimäki, Urho Vaakanainen, Kristian Vesalainen, Henri Jokiharju, Eeli Tolvanen, Jesperi Kotkaniemi ja Rasmus Kupari.
Tuosta valioryhmästä NHL:n huipulle on noussut jo nyt iso kasa pelaajia. Meneillään olevissa nuorten MM-kisoissa pelaava Kaapo Kakko on ainakin nousemassa listalle korkealla varausnumerolla, eikä senkään jälkeisten vuosien tilanne näytä todellakaan hassummalta. Kisoissa myöskin pelaavat Anton Lundell ja Tapparan hyökkääjä Kasperi Simontaival ovat vahvoja kandidaatteja kasvattamaan ykköskierrosten varausten listaa vuonna 2020, ja Oulun Kärppien lupaava hyökkääjä Aatu Räty on yksi ikäluokkansa kärkinimiä vuoden 2021-varausluokassa.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Suomalainen pelaajapolku on todellakin osoittanut iskukykynsä ja etenkin sen, että Suomesta pystyy nousemaan edelleen aivan NHL:n kirkkaimmalle huipulle saakka. Mikko Rantasen tykkikausi Colorado Avalanchessa osoittaa sen erinomaisesti. Winnipeg Jetsin Patrik Laine kamppailee jo nuoressa iässä NHL:n maalipörssin voitosta, ja Dallas Starsin tulokaspuolustaja Miro Heiskanen on noussut ryminällä NHL-kaukaloihin. Jos Heiskasen kehitys jatkuu samanlaisena, hän voi kamppailla tulevina kausina jopa NHL:n parhaalle puolustajalle annettavasta Norris Trophysta. Jo nuo nuoret herrat osoittavat erinomaisina esimerkkeinä sen, että Suomen tulevaisuus näyttää kirkkaalta.
Näitä nuorten MM-kisoja kannattaa todellakin seurata tarkalla silmällä. Vaikka Nuoret Leijonat hävisivätkin avausottelun Ruotsille, matkaa on vielä jäljellä.