Suhonen seuraa lajia yhä aktiivisesti ja varsinkin suomalaisten NHL-pelaajien polut kiinnostavat häntä suuresti. Hän seuraa, miten suomalaispelaajat sopeutuvat ympäristön, kulttuurin ja pelisysteemien muutoksiin.
- Aho on siinä mielessä suosikkipelaajani, Suhonen kertoi.
Kolmatta NHL-kauttaan pelaava Aho johtaa Hurricanesin sisäistä pistepörssiä nakuteltuaan pelaamissaan 13 ottelussa 4+13=17 tehopistettä. Hän kirjautti vähintään yhden syöttöpisteen kauden 12 ensimmäisessä ottelussaan ja sivusi Wayne Gretzkyn sekä Ken Linsemanin nimissä olevaa NHL-ennätystä.
Suhosen mukaan Aholla on poikkeuksellinen kyky sopeutua NHL:ään ja menestyä siellä. Valmentajalegendasta on mielenkiintoista seurata, miten muut suomalaiset pystyvät ylittämään samat esteet. Suhosen tarkkailemiin pelaajiin kuuluvat Hurricanesin hyökkääjä Teuvo Teräväinen, 24, Dallas Starsin puolustaja Miro Heiskanen, 19, Edmonton Oilersin hyökkääjä Jesse Puljujärvi, 20, sekä Jetsin Laine, jonka esityksiä hän pääsi seuraamaan Helsingissä paikan päällä.
Suhosen mielestä nuoret suomalaispelaajat kohtaavat taalaliigassa nykyään aivan toisenlaisia haasteita kuin pari vuosikymmentä sitten. Hän käyttää esimerkkinä sittemmin Hockey Hall of Fameen valitun Teemu Selänteen kehityskaarta tämän NHL-uran alkutaipaleella.
- Kun varasimme Selänteen Winnipegiin, odotimme kaksi vuotta (tavallista pidempään) ennen kuin kutsuimme hänet sinne, Suhonen muisteli.
Jets varasi Selänteen vuoden 1988 NHL Draftissa ensimmäisen kierroksen 10. pelaajana, mutta hän debytoi taalajäillä vasta vuonna 1992. Selänne murskasi tulokkaiden ennätykset takomalla 76 maalia ja 132 tehopistettä kaudella 1992-93.
Lisää aiheesta: [NHL kävi Suomessa kiittämässä saamistaan pelaajista]
- Laadimme Teemulle treeniohjelman, tarkkailimme häntä ja varmistimme, että hän oli valmis (NHL:ään). Ja hän oli. Nuorten pelaajien kohdalla ajoitus on kaikki kaikessa, Suhonen sanoi.
- Jotkut kehittyvät nopeasti, toiset hitaammin. Taitotaso voi olla hyvä, mutta henkisellä puolella voi olla isojakin eroja. Pitää olla hyvin huolellinen sen suhteen, että pelaaja on myös intellektuaalisesti ja emotionaalisesti valmis kohtaamaan edessä olevat muutokset, hän jatkoi.
Suomalaispelaajien evoluutiota on ollut Suhosen mielestä kiehtovaa seurata. Aiemmin tavoitteena oli päästä pelaamaan SM-liigaan ja maajoukkueeseen, mutta nyt pelaajat haluavat suunnata NHL:ään mahdollisimman varhain.
- Meillä on erittäin hyvä järjestelmä nuorten pelaajien kehittämiseen, mutta sekin on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana. Nyt päätavoite on NHL, ja se on todella suuri muutos... Jotkut pelaajat lähtevät sinne liian aikaisessa vaiheessa, eivätkä he ole vielä valmiita. Jokainen nuori pelaaja on erilainen.
Vaikka Suhosta kiinnostavat myös esimerkiksi musiikki ja teatteri, hän kokee jääkiekkovalmennuksen olevan yhä se voima, joka ajaa häntä eteenpäin. Suhonen valmensi viimeksi Itävallan maajoukkuetta kaksi vuotta sitten.
- Voisin valmentaa yhä ja kaipaan sitä. Kun on kerran valmentaja, on aina valmentaja. Haluan ajatella ja lukea, en istua toimistossa. Se ei ole minua varten. Kuulun pukukoppiin ja kaukaloon pelaajien seuraan. Tietokoneiden, internetin, Facebookin ja Twitterin valtaamassa nykymaailmassa pitäisi muistaa, miten tärkeää on ihmiskontakti ja vuorovaikutus. Ja sitähän valmentaminen on.
