Coloradon Mikko Rantanen virittelee suomalaishistoriaa

Colorado Avalanchen suomalaishyökkääjä Mikko Rantanen on livahtanut kuin varkain NHL:n pistepörssin kärkeen ja johtaa pistepörssiä kolmen pinnan erolla ennen ketjukaveriaan Nathan MacKinnonia ja Pittsburgh Penguinsin Jevgeni Malkinia.

[Osallistu tänään, niin voit voittaa nimmareilla varustettuja NHL-palkintoja!]
Livahtanut sopii Rantaseen sanana siksi, koska edelleen Sebastian Aho, Patrik Laine ja jopa Mikael Granlund vievät suurimmat suomalaisotsikot. Viime kaudella Rantanen voitti suomalaisten pistepörssin 84 pinnallaan, mutta Laineen maalitehtailu ja kokonaisuutena suomalaisten hirmukausi jätti varjoonsa sen, että Rantasesta tuli Jari Kurrin, Teemu Selänteen ja Olli Jokisen jälkeen vasta neljäs 80 tehopisteen rajan NHL:ssä saavuttanut suomalainen.
Tällä kaudella on vaikuttanut siltä, että Laineen hukkunut maalijyvä saa enemmän palstatilaa kuin Rantasen pistetehtailu.
Suomalaisten pistepörssissä Rantasella (5+16=21) on kuuden pisteen kaula Ahoon (4+11=15), joka on aloittanut kautensa Carolina Hurricanesissa kymmenen ottelun pisteputkella. Rantanen on tehnyt 12 ottelussa mahtitehot, jollaisia eurooppalaispelaajista ovat mättäneet yleensä vain ruotsalaiset, tshekit tai venäläiset.

Ruotsalaiset Henrik ja Daniel Sedin sekä Peter Forsberg, venäläiset Jevgeni Malkin ja Aleksandr Ovetshkin sekä tshekki Jaromir Jagr ovat 2000-luvun ei-pohjoisamerikkalaiset taalaliigan pistepörssin voittajat. Pistepörssin voittoa ei ole tullut Suomeen myöskään aiemmin, vaikka Jari Kurri ja Teemu Selänne loistivat vuosikausien ajan pistenikkarien kärkipäässä.
On vielä turhaa spekuloida sillä mahdollisuudella, että tämän kauden päätteeksi suomalaispelaaja pokkaisi pistepörssin voittajalle jaettavan Art Ross Trophyn. Runkosarjaa on takana vasta kuukausi, mutta Rantanen on ollut illasta toiseen tehokas. Hänen, MacKinnonin ja Gabriel Landeskogin muodostamassa ketjussa yhteistulos on vielä enemmän kuin osiensa summa.
- Se on ehdottomasti paras ketju maailmassa juuri nyt, Minnesota Wildin Mikael Granlund tuumi lauantaina pelatun keskinäisen ottelun jälkeen.
Lisää aiheesta: [Aho johdattaa Hurricanesia pudotuspeliraiteelle]
Wild nappasi pelistä arvokkaat kaksi pistettä ja piti Rantasen poppoon tehoitta päätösminuutille saakka. Granlundiin verrattuna Rantanen lähti aikanaan NHL:ään huomattavasti pienemmän kohun saattelemana. Rantasen läpimurto tapahtui vuodenvaihteen 2014-15 nuorten MM-kisoissa, joissa hän oli neljällä täysosumallaan Suomen paras pistemies ja maalintekijä. Suomen kisaurakka päättyi ennen mitalipelejä, mutta Rantanen palasi TPS:n riveihin täynnä itseluottamusta.
Kevät 2015 poiki nousun TPS:n liigajoukkueen ratkaisijoiden joukkoon, TPS:n A-nuorten Suomen mestaruuden takuumieheksi ja pääsyn aina A-maajoukkueen MM-leiritykseen asti. Avalanche varasi Rantasen ensimmäisen kierroksen 10. pelaajana vuoden 2015 NHL Draftissa ja otti nuorukaisen kypsymään AHL:ään kaudeksi 2015-16.
Kausi AHL:ssä oli menestys, kun Rantanen otti paikkansa kapeasta kaukalosta, iski kovat tehot ja valittiin yhdessä Frank Vatranon kanssa kauden tulokkaaksi. Vuodenvaihteessa Rantanen kipparoi Nuoret Leijonat kotikisoissa alle 20-vuotiaiden maailmanmestariksi. Helsingin pakkasessa Patrik Laineen ja Jesse Puljujärven nimet toistuivat ihmisten huulilla, mutta Rantanen johti esimerkillään ja iski muutaman todella tärkeän osuman. Sama päti myös Ahoon, joka oli PuLa-Aho-ketjun aivot. Nyt Ahokin loistaa NHL:ssä monipuolisuudellaan.

NHL:n pistepörssin kärkinimenä Rantanen on pistänyt peliin kaikki osaamisalueensa. Hän ei elä Laineen tavoin pelkistä maaleista vaan hänet voi laittaa rooliin kuin rooliin. MacKinnonin, Rantasen ja Landeskogin ketjussa on tavallaan kolme yleishyökkääjää, joilla jokaisella sattuu olemaan keskimääräistä paremmat kyvyt jokaisella osa-alueella.
Rantanen pystyy ratkaisemaan maaleillaan, rakentamaan peliä ja voittamaan kaksinkamppailuja omassa kenttäpäädyssä. Klassisen voimahyökkääjän raamit (193 cm ja 96 kg) ovat iso apu myös hyökkäyspään kulmissa tai maalinedustalla painiessa.
Mutta se pistepörssin voittaminen? Eväät ovat olemassa, mutta monilla muillakin pelaajilla on sanansa sanottavana. Penguinsin Malkin (5+13=18) ja Sidney Crosby (5+7=12) kiristävät tahtiaan, MacKinnonin (9+9=18) pistepussi lihoo vähintään samaan tahtiin Rantasen kanssa, ja Boston Bruinsin tehoketjusta Patrice Bergeron (9+7=16) ja David Pastrnak (10+5=15) ovat vahvoja kandidaatteja kärkisijoille. Kahdella edellisellä kaudella Art Ross Trophyn pokannut Edmonton Oilersin Connor McDavid on rohmunnut tehot 7+9=16.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Jari Kurri ylsi parhaimmillaan pistepörssin toiseksi kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kaudella 1984-85 lukemilla 71+64=135, mutta voittaja Wayne Gretzky paineli omalla sataluvullaan (73+135=208). Seuraavan kerran Kurri teki toiseksi sijoittuessaan tehot 54+54=108, mutta Gretzky mätti kaudella 1986-87 lähes 80 pistettä (62+121=183) enemmän kuin ketjukaverinsa.
On tyhmää verrata 1980-luvun villien vuosien pistemääriä nykyaikaan, jolloin todella harva pääsee NHL-kaudella yli 100 tehopisteen rajan. Erot kärjessä ovat kaventuneet ja taso laajentunut.
Teemu Selänne oli tulokaskaudellaan 1992-93 pistepörssin viides tehoin 76+56=132, mutta voittaja Mario Lemieux nakutti lähes 30 pistettä enemmän (69+91=160). Tulokaskautensa jälkeen Selänne voitti maalipörssin vielä kahdesti ja ylsi kaksi kertaa pistepörssin kakkoseksi. Kaudella 1996-97 hän oli Lemieux'n (50+72=122) jälkeen pistepörssin kakkonen lukemilla 51+58=109. Kaudella 1998-99 Selänne (47+60=107) oli pistepörssin kakkonen Jaromir Jagrin (44+83=127) jälkeen, mutta jäi tshekistä parikymmentä pistettä.

Suomalaiset pistepörssin johtajatkin ovat olleet harvassa. Saku Koivu oli hirmuvireessä syksyllä 1996 ja johti pistepörssiä joulukuussa, mutta polvivamma katkaisi kauden. Paluun koittaessa pistepörssin kärkijoukko oli karannut jo liian kauaksi.
Pistepörssin kärkisijoilla jatkaminen edellyttää Rantaselta ja Aholta ehjää kautta. Monen ottelun poissaoloihin ei ole varaa, ja tulosta pitää tulla tasaisesti. Mutta kävipä pistepörssin voittotaistelussa kuinka tahansa, Rantanen ja Aho ovat asemoineet itsensä pysyvästi sarjan parhaiden hyökkääjien joukkoon.