Mestarisuosikkien kerhossa on seitsemän jäsentä

Maanantain kolumneissa pidämme pään ylhäällä ja pureudumme NHL-maailman ajankohtaisimpiin aiheisiin. Tällä kertaa esittelemme varteenotettavimmat mestariehdokkaat kaudelle 2018-19.
On lokakuun alku, ja mestaruusunelmat ovat hengissä vielä useissa NHL-kaupungeissa. Toisilla ne unelmat ovat täysin realistisia, toisilla lähinnä päiväunia.

Stanley Cupia luistelutetaan kaukalon ympäri vasta kahdeksan kuukauden päästä. Pudotuspelien alkuun on aikaa puoli vuotta. Mutta koskaan ei ole liian aikaista katsoa, mitkä joukkueet ovat vielä mukana kauden tärkeimmillä hetkillä.
Itäisen konferenssin puolella on neljä suurta: Tampa Bay Lightning, Toronto Maple Leafs, Pittsburgh Penguins sekä luonnollisesti Stanley Cup -mestaruutta puolustava Washington Capitals. Lännen valtiaan pitäisi löytyä kolmikosta Nashville Predators, Winnipeg Jets ja San Jose Sharks.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Capitals täytyy työntää lumilinnan huipulta alas, jos haluaa himoitun pokaalin hyppysiinsä. Aleksandr Ovetshkin ja kumppanit eivät päästä helpolla otettaan lordi Stanleyn maljasta.
Ja miksi päästäisivätkään? Capitals lähti kauteen lähes samalla miehistöllä, jolla mestaruus irtosi. Menetysten puolelle voi laskea vain nelosketjun luottosentteri Jay Beaglen ja kakkosvahti Philipp Grubauerin. Pääkaupungissa toivotaan vain, että kesän mestaruusjuhlat eivät riistäytyneet liikaa käsistä. Mestaruuskrapula ei ole hauska sana.
Toki tilastot eivät puolla Washingtonin tuplaa vaikka Pittsburgh juhlikin 2016 ja 2017. Edmonton Oilersin 1980-luvun kultavuosien jälkeen peräkkäisiin mestaruuksiin ovat pystyneet vain Pittsburgh (myös 1991 ja 1992) sekä Detroit Red Wings (1997 ja 1998).
Ensimmäinen este Washingtonin mahdollisella matkalla tuplamestaruuteen on samassa divisioonassa pelaava arkkivihollinen Pittsburgh. Penguinsilla on luonnollisesti revanssi mielessä, sillä Capitals onnistui viime keväänä höyhentämään pingviinit pudotuspeleissä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1994.

Pittsburghin mestariehdokkuuteen puolestaan on kaksi perinteistä perustetta: Sidney Crosby ja Jevgeni Malkin. Crosby on 31-vuotias ja Malkin 32, joten ihan näillä hetkillä ei kaksikolle tarvitse vielä etsiä paikkaa vanhainkodista.
Keväällä kolmossentteriksi hankittu Derick Brassard ei vielä viime kaudella päässyt kunnolla vauhtiin Penguinsissa, mutta potentiaalia miehestä löytyy. Kysymyksiäkin toki riittää: Löytyykö hyökkäyksen laidoilta tarpeeksi tulivoimaa? Kestääkö puolustuskalusto? Mikä on maalivahti Matt Murrayn todellinen taso?
Toronton uudelleenrakennus on edennyt siihen vaiheeseen, että tavoitteena voi nyt olla vain mestaruus. Nuoret tähdet saivat rinnalleen kesän superhankinnan John Tavaresin. Maple Leafsin sentterikolmikko Tavares - Auston Matthews - Nazem Kadri ei kalpene minkään joukkueen rinnalla.
Lisää aiheesta: [San Jose Sharksin suomalaiskaksikolla lupaava alku]
Kun laidoille laitetaan vielä NHL:n eliittiin nousemassa oleva Mitchell Marner, viileä veteraani Patrick Marleau ja mahdollisesti jonain päivänä jatkosopimuksen allekirjoittava William Nylander, niin maaleista ei pitäisi olla puutetta.
Mutta eikö ne mestaruudet voiteta puolustuspelillä? Toronto ehkä kaipaisi takalinjoilleen sen suuren nimen. Tähtipakin hankkiminen vaatisi kuitenkin käytännössä jonkun hyökkääjän uhraamista.
Torontolla saattaa olla nyt paras tilaisuutensa mestaruuteen, sillä edessä on palkkakattohelvetti. Jos Marner tekee sen, mihin jotkut uskovat, eli nousee taistelemaan pistepörssin kärkisijoituksista, niin Maple Leafsilla saattaa olla ensi kaudella kolme yli 10 miljoonan dollarin miestä. Ja heistä Matthews voi nousta jopa NHL:n palkkakuninkaaksi.

Vai olisiko tämä nyt vihdoin se Tampan vuosi? Sitä sen on pitänyt olla jo jonkin aikaa. Lähelle Lightning onkin päässyt, mutta aina se makein karkki on vedetty pois loppuhetkillä.
Kun unohdetaan kausi 2016-17, jolloin Steven Stamkos oli sivussa loukkaantumisen takia, niin Tampan viime vuosien playoff-saldo on ollut Stanley Cup -finaalit, konferenssifinaalit ja konferenssifinaalit. Ehkä se isoin palkinto tulee nyt jo tilastollisella todennäköisyydellä. Kun tarpeeksi pitkään lyö päätään seinään, niin joskus se murtuu. Siis se seinä.
Tampa on Toronton tapaan isojen kysymysten äärellä tämän kauden jälkeen. Nikita Kutsherovin jättisopimus astuu voimaan, ja NHL:n sentterirankingissa kovaa nousua tekevä Brayden Point tarvitsee uuden pestin. Meininki Tampassa ei ehkä ole "nyt tai ei koskaan", mutta kuitenkin mielellään nyt.
Vaikka Tampa tunnetaan parhaiten hyökkäyksestään, niin joukkue on tasapainoinen ja osaa puolustaa. Ja kaupan päälle maalivahti Andrei Vasilevski kuuluu liigan eliittiin. Lightning on idän ykkösehdokas mestariksi.
Villi länsi ei ennakkoon katsottuna olekaan kovin villi. Nashville on niin hienosti rakennettu joukkue, että joku voisi pitää sitä tylsän hyvänä. Hyökkäyksestä ei löydy miestä, jota voisi kutsua supertähdeksi, mutta syvyyttä riittää. Kuten joku jossain kausiennakossa kirjoitti: "Predatorsia vastaan ei yksinkertaisesti ole turvallista vaihtoa."

Nashvillen puolustuksen kärkinelikko on kateuden aihe läpi NHL:n, ja tolppien välissä häärii jo ehkä hieman ikääntyvä Vezina-voittaja. Pekka Rinteellä on varmasti jotain hampaankolossa parilta viime playoff-keväältä. Jos pidetty suomalainen onnistuu siirtämään runkosarjan vireensä nyt myös pudotuspeleihin, niin pystyykö Predatorsia pysäyttämään kukaan?
No, viime keväänä pystyi. Winnipeg lähetti Nashvillen laulukuoroon ennen kuin koki itse saman kohtalon Vegas Golden Knightsin käsittelyssä. Jets lähti kuluvaan kauteen ainakin kanadalaisen median lellikkinä. The Hockey News kuulutti Winnipegin tulevaksi mestariksi. Sportsnet-kanavan 16 "sisäpiiriläisestä" yhdeksän teki saman julistuksen.
Paljon on puhuttu siitä, että Paul Stastny ei ole enää Patrik Laineen sentterinä. Mutta ei Stastny ollut sitä suurimman osan viime kaudestakaan, ja silti Jets kuului NHL:n eliittiin. Eikä mikään estä GM Kevin Cheveldayoffia vuokraamasta Laineelle uutta pelikaveria jälleen ensi keväänä.
Winnipegissä halutaan toki voittaa nyt, mutta ulkoapäin katsottuna kiire ei ole kova. Blake Wheeleriä ja Dustin Byfuglienia lukuun ottamatta joukkueen tärkeimmät pelaajat ovat reilusti alle kolmekymppisiä, eivätkä he varmasti ole vielä sillä tasolla, mihin tulevat yltämään uriensa huippuvuosina.

Jos Toronto räjäytti pankin hankkimalla Tavaresin, niin jonkinlaisia kovia ammuksia oli käytössä myös Pohjois-Kaliforniassa. Erik Karlssonin tasoiset miehet eivät vaihda seuraa NHL:ssä joka päivä. Ja mikä parasta, San Jose ei joutunut luopumaan kaupassa yhdestäkään avainpelaajastaan. Karlssonin hankinta nosti Sharksia monien papereissa useita pykäliä mestariehdokkaiden rankingissa.
San Jose hankki lisäksi jo keväällä hyökkääjä Evander Kanen, joka muuttui kesällä vuokrapelaajasta vakiokasvoksi pitkälle tulevaisuuteen. Karlsson on toistaiseksi vuokramies, mutta Sharksilla on vielä reilusti aikaa taivutella ruotsalaistähti jäämään Kaliforniaan.
Sharksin huoli on avainpelaajien ikä. Joe Thornton on 39-vuotias ja hänen polvensa vähintään seuraavalla vuosikymmennellä. Kapteeni Joe Pavelski on 34, Brent Burns 33 ja Marc-Edouard Vlasic 31. Mutta eiköhän se kuuluisa Stanley Cup -ikkuna ole vielä parin kauden ajan auki.
San Joselle on etua siitä, että se pelaa NHL:n heikoimmassa divisioonassa, Pacificissa. Sharks selviää parista ensimmäisestä playoff-kierroksesta helpommalla kuin muut mestariehdokkaat.
Nykyinen divisiooniin perustuva NHL:n playoff-systeemi voi olla murhaa joillekin mestarikandidaateille. Viime keväänä moni sanoi, että Predators-Jets-otteluparin voittaja tulee varmuudella nostamaan pokaalia. Joukkueet laittoivat pystyyn niin eeppisen playoff-paukutuksen, että voittajalla ei ollut enää virtaa seuraavalla kierroksella. Winnipeg luhistui yllättävän helposti Vegasin käsittelyssä.
Maailmasta löytyy varmasti Boston Bruinsin faneja, joiden mielestä heidän suosikkinsa kuuluisi tuohon mestarisuosikkien joukkoon. Ja löytyy myös niitä, joiden mielestä Vegasin ensimmäinen kausi ei ollut poikkeus vaan tuleva sääntö.
Mutta eivätköhän kesäkuussa pelaavat joukkueet löydy noiden seitsemän ensin mainitun joukosta. Jos ei, niin syön... Makaronilaatikon ilman ketsuppia.