Mikko Koivu

Kun Minnesota Wild huusi Mikko Koivun nimen vuoden 2001 NHL Draftin kuudennella varausvuorolla, alettiin kirjoittaa yhtä taalajäiden hienoimmista suomalaistarinoista. Koivun taival maailman kovimmassa kiekkoliigassa on ollut pitkä ja komea. Yhdeksän kautta seuransa kapteenina toiminut keskushyökkääjä saavutti 900 NHL-ottelun rajapyykin torstaina, kun Wild kohtasi Washington Capitalsin.

Koivu on Teemu Selänteen ja Teppo Nummisen ohella ainoa suomalainen, joka on pelannut yli 900 NHL-ottelua saman seuran riveissä. Selänne teki sen Anaheim Ducksissa ja Numminen Winnipeg Jetsissä/Phoenix Coyotesissa.
Koivu, 34, sijoittuu tämänhetkisellä 902 NHL-ottelun saldollaan suomalaispelaajien kaikkien aikojen tilastossa yhdeksänneksi. Aktiivipelaajista edellä on vain Jussi Jokinen (936), ja matkaa seitsemäntenä olevaan Jyrki Lumpeeseen (985) on 83 ottelua. Se on Koivun kilometreillä täysin saavutettavissa, jos konkarin kroppa vain kestää. Puolustusvastuunsa tunnollisesti kantavan Koivun pelityyli on fyysisesti erittäin kuluttava.
Vaikka peliuran parhaat vuodet alkavat olla jo takana, Koivu suorittaa NHL:ssä edelleen niin korkealla tasolla, että tuhannen runkosarjaottelun merkkipaalun saavuttaminen on hyvinkin mahdollista.

Koivu on tehnyt pelaamissaan 902 ottelussa 188+457=645 tehopistettä, mikä riittää suomalaisten kaikkien aikojen pistepörssissä viidenteen sijaan. Olli Jokinen (321+429=750) on pistepörssissä neljäntenä, ja eroa herrojen välillä on 105 pistettä. Jos Koivulta löytyy potkua vielä muutamaan NHL-kauteen, ei Jokisen tavoittaminenkaan ole utopiaa.
Pelillisellä puolella kapellimestarin rooli on siirtynyt Wildissä eteenpäin, mutta henkisellä puolella ja tukipilarina Koivu on joukkueelleen yhä elintärkeä. Kapteenin sopimus jatkuu vielä ensi kauden loppuun saakka, ja jos mies säilyy ehjänä, Wild haluaa varmasti pitää hänet vielä organisaatiossaan. Etenkin siksi, että Minnesotalla ei ole lähellekään mitat täyttävää korvaajaa Koivun tilalle.
Koivun ja Wildin matka on ollut pitkä ja toisinaan kivikkoinenkin, mutta vaikeimmat vuodet taakseen jättänyt joukkue on selvinnyt pudotuspeleihin jo viidellä peräkkäisellä kaudella. Mestaruutta Minnesota ei ole onnistunut vielä voittamaan, joten haave Stanley Cupista ajaa Koivua yhä eteenpäin.
Vaikka kapteeni Koivun rykmentti on varmasti kelpo haastaja myös tämän kevään pudotuspeleissä, ei Wild yllä ykköspallille kovinkaan monen mestaruusveikkauksissa. Minnesotassa on revitty monena keväänä joukkueesta kaikki mahdollinen irti, mutta se ei vain ole riittänyt päätyyn asti.

Wild ei siis ole vahvin hevonen Stanley Cup -jahdissa, mutta Mikko Koivun joukkuetta ei voi koskaan jättää pois laskuista. Koivu on osoittanut sen Suomen maajoukkuepaidassa monta kertaa.
Vaikka uralle ei tulisikaan Minnesotassa sitä aivan kirkkainta kruunua, jo nykyisellään Koivun ura on ollut huikea. Uransa alkuvuodet "Sakun pikkuveljenä" kulkenut Mikko on ansainnut omat kannuksensa ja johtanut Wildia esimerkillisesti. Hän ei ole koskaan ollut mikään säihkyvin ja näyttävin pelaaja, mutta joukkueelleen hän on ollut aina kullanarvoinen.
Koivu hoitaa tonttinsa mallikkaasti puolustusalueella, ja hyökkäyspäässäkin hän on repinyt koneestaan irti maksimit Minnesotan hyväksi jo monta vuotta. On jopa pienimuotoinen vääryys, että sarjan parhaalle puolustavalle hyökkääjälle jaettava Selke Trophy on kiertänyt Koivun jo kauan. Viime kaudella Koivu oli Selke-finalistien joukossa, mutta pysti meni jo neljännen kerran Boston Bruinsin Patrice Bergeronille.
Mutta Mikko Koivulle ei ole koskaan ollut tärkeintä henkilökohtainen gloria vaan joukkueen etu.