Skip to main content

Kekäläisen pitkä tie kiekkomaailman huipulle

Jarmo Kekäläinen on ensimmäinen eurooppalainen NHL-seuran toimitusjohtaja

Teksti Varpu Sihvonen / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.

NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta. Tässä juttusarjassa esittelemme NHL:n suomalaisia sankareita. Tällä kertaa sinivalkoinen sankarimme on Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen.

Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen pitää työtään elämäntapana. Hän ei mieti työtunteja, eikä hänellä ole viikonloppu- tai ylityölisiä. Hallille mennään silloin kun tarvitaan, ja vapaita pidetään, kun on sopiva hetki. Viime vuoden reissupäivien määräkin selvisi vasta veroilmoitusta tehdessä, kun hänen piti laskea, montako päivää kului tien päällä.

- Niitä matkapäiviä oli 170-180. En enää muista tarkkaa lukua, hän naurahtaa.

Kekäläinen on kulkenut pitkän matkan päästäkseen eräällä lailla historialliseen asemaan. Hän on ensimmäinen suomalainen ja eurooppalainen NHL-seuran toimitusjohtaja. Häneltä kysytään usein, onko se hänestä jotenkin hienoa, ja vastaus on aina sama.

- Tavoitteeni on olla ensimmäinen eurooppalainen GM, joka voittaa jotain tai menestyy tässä ammatissa. Mutta onhan se tietysti hieno juttu, että on päässyt tähän ammattiin. Toivottavasti se avaa ovia ja portteja muillekin, hän tuumii.

Kekäläinen on Kuopion Palloseuran kasvatti, joka aloitti pelaajauransa ykkösdivisioonassa KalPassa, mistä hän siirtyi SM-liigaan Ilvekseen (1985). Sieltä matka jatkui NCAA-liigan ja Clarksonin yliopiston (1987) kautta Boston Bruinsiin (1989), takaisin KalPaan (1991) sekä edelleen Tapparaan (1992). Peliuran loppuvuodet sujuivat Ottawa Senatorsissa (1993) ja Ruotsin liigan Västerås IK:ssa (1994).

Hyökkääjä alkoi uransa viimeisinä vuosina miettiä, mitä tekisi pelivuosien jälkeen. Valmentaminen oli yksi vaihtoehto, sillä hän oli vuosien varrella tehnyt muistiinpanoja valmentajistaan; mikä teki toisesta valmentajasta hyvän ja toisesta huonon. Hän muistelee aloittaneensa pelaamisen jälkeen työt agenttifirmassa saadakseen olla edelleen tekemisissä jääkiekon kanssa.

- Syksyllä 1995 aloitin IFK:n managerina ja tavallaan kiipesin puuhun väärä pää edellä. Ei minusta sitten tullutkaan valmentajaa. Tosin minähän olen vielä nuori mies (50-vuotias). Aina voi vaihtaa alaa, hän sanoo ja hymyilee.

IFK-vuosien jälkeen 1990-luvun lopulla käynnistyi viimeinen vaihe jaksosta, jota hän kutsuu NHL:n korkeakouluksi. Sen aikana hän näki eri näkökulmasta NHL-organisaation johtamisen vaatimukset oltuaan kolme vuotta Ottawan ja kahdeksan vuotta St. Louis Bluesin pelaajatarkkailutehtävissä.

- Aloin kuitenkin kaivata päivittäistä tekemistä joukkueen kanssa. Sain kokea sitä hetken aikaa, kun olin maajoukkueen mukana vuoden 2004 World Cupissa.

Kekäläinen muistelee, kuinka World Cupissa oli perhosia vatsassa, kun oma joukkue oli jäällä, ja kuinka mahtava fiilis syttyi hallille tullessa.

- Kaipasin noita asioita niinä vuosina, kun olin enemmän tekemisissä vain scoutingin kanssa. Niillä ajoilla ei ollut itselle tunteen tasolla mitään merkitystä. Etsin vain pelaajia, jotka saataisiin meidän joukkueeseen, hän selittää.

Lopulta 22 vuotta kestäneet korkeakouluopinnot olivat ohi. Kekäläisestä tuli vuonna 2013 Columbus Blue Jacketsin general manager, toimitusjohtaja.

- Voi varmaan sanoa, että olen maksanut oppirahani noiden vuosien aikana. Tai 18 vuotta olin kouluttanut itseäni, kun minut valittiin tähän hommaan. Kukaan ei voi sanoa, että pääsin tähän liian helposti, sattumalta tai liian nopeasti. Kyllä minä tein töitä sen eteen.

NHL-seuran GM:n toimenkuvaa on vaikea selittää lyhyesti. Kekäläinen tiivistää, että hän kokoaa kaikki ihmiset, joita jäällä oleva joukkue tarvitsee: valmentajat, lääkärit, huoltajat, hierojat, fysioterapeutit ja scoutit, jotka tarkkailevat pelaajia varaustilaisuuden ja kauppojen varalta. Ja tietysti Kekäläisen vastuulla on koota menestyvä NHL-joukkue sekä sen tueksi farmijoukkue, jonka puoleen käännytään, kun joku loukkaantuu tai ei pelaa tarpeeksi hyvin.

Hän johtaa joukkuetta valmentajien kanssa päivittäin sekä suunnittelee pelaajien varaamista ja kehittämistä muistaen kaiken aikaa palkkakaton. Hän ei elä hetkessä, vaan katsoo työssään vuosia eteenpäin. Palkkamenoihin on käytettävissä rahaa vain tietty määrä, joten hän ei voi ajatella vain sitä, millainen joukkue on nyt. Hän miettii kaksi, kolme, neljä tai viisikin vuotta eteenpäin, että miten joukkue muuttuu sitä mukaa kun pelaajat kehittyvät.

- Miten heidän palkkansa nousevat ja mistä karsitaan? Mistä hankitaan pelaajia tilalle? Lisäksi joka päivä tapahtuu aina jotain odottamatonta, ja siihen pitää reagoida, hän paljastaa pohdittavanaan olevia asioita.

Työn suurin haaste on se, että joukkue elää kaiken aikaa. Voi tulla loukkaantumisia, tai jonkun pelaajan perheessä on hänen pelaamiseensa vaikuttavia ongelmia. Eivätkä yllätyksiä järjestä vain NHL-joukkueen pelaajat, vaan myös farmijoukkue, junioripelaajat ja Euroopassa olevat pelaajat. Yllätykset voivat olla positiivisia tai negatiivisia.

- Varmaan kovin haaste kohdataan sitten, jos pääsemme tilanteeseen, että joukkueessa on liian paljon hyviä pelaajia. Tosin sen haasteen haluaisin jonain päivänä kohdata, Kekäläinen hymyilee.

Siinä tilanteessa hänen pitäisi päättää, mistä päästä hyviä pelaajia lähdetään karsimaan, että päästään palkkakaton alle.

Kekäläinen sanoo tyytyväisenä, että työ on vastannut odotuksia ja että hän saa elää unelmaansa joka päivä. Hän nauttii työstään - niinäkin päivinä, kun välillä "tulee turpaan" - ja joka päivä oppii jotain uutta.

- Olen sanonut monta kertaa, että kun en kerran pysty enää pelaamaan, niin tämä on toiseksi paras vaihtoehto.

Mutta kaikkein parasta on ostaa heinäkuuksi lentolippu Suomeen ja vetäytyä kesämökille lataamaan akkuja.

Katso lisää