Jääkiekon taustatyöt kiinnostavat pelaajauransa päättänyttä Filppulaa

Vajaa vuosi sitten suomalaisessa jääkiekossa päättyi yksi merkittävä ura, kun hyökkääjä Valtteri Filppula päätti ripustaa luistimensa naulaan. Päätös on pitänyt, ja varusteet ovat pysyneet kaapissa. Hän palasi jäälle vasta viime viikonloppuna Kuopiossa NHL Hockey Day in Finland -tapahtuman yhteydessä pelatussa alumniottelussa.

Miehen itsensä mukaan hän ei ole myöskään jäälle järin paljon haikaillut. Päätös syntyi vakaan harkinnan päätteeksi ja sopivaan aikaan.

– Ei ole hirveästi tehnyt mieli jäälle. On ollut sellainen olo, että aika lopettaa oli ihan oikea. Pelejä on ollut mukava seurata, mutta itse en ole pelaamaan suuremmin halunnut, mikä on ollut ehkä positiivinenkin asia, Filppula sanoi ennen lauantain alumniottelua.

Jos katsoo Filppulan ansioluetteloa, peliura tuskin jätti mitään suuremmin hampaankoloon. Hän voitti Stanley Cupin Detroit Red Wingsissä 2008, olympiakultaa Pekingissä 2022 ja samana keväänä myös MM-kultaa Leijonien kotikisoissa. Vuoden 2022 kahden kansainvälisen turnausvoiton myötä hän nousi ensimmäisenä suomalaispelaajana "kolmen kullan kerhoon" (Stanley Cup, olympiavoitto ja maailmanmestaruus). Tähän mennessä tuohon saavutukseen on yltänyt kaikkiaan 30 pelaajaa, eikä kerho ole saanut uusia jäseniä Filppulan jälkeen.

Lisäksi Filppula on voittanut sveitsiläisen Genève-Servette HC:n riveissä Sveitsin mestaruuden ja CHL-mestaruuden. Kotimaisista kaukaloista häneltä löytyy Jokereissa voitettu SM-hopea vuodelta 2005 ja Mestiksen mestaruus viime vuodelta. Jokerit hävisi kauden päätteeksi Lahden Pelicansille liigakarsinnoissa voitoin 1-4.

– Olen tyytyväinen siihen, että pystyin pelaamaan pitkään sellaisella tasolla, että vielä uran loppupuolellakin oli mahdollisuus olla osa maajoukkuetta ja päästä olympialaisiin sekä MM-kisoihin pelaamaan. Olen ajatellut, että sain urastani irti sen, mitä irti oli saatavissa, Filppula pohti.

– Ei myöskään tullut suurempia loukkaantumisia. Nyt on voinut uran jälkeisiä päiviä viettää terveenä, mikä on todella tärkeää. Vielä en ole kauheasti uraa taaksepäin miettinyt, mutta varmasti tehtyjä asioita tulee käytyä enemmän läpi ajan kanssa, hän jatkoi.

Filppula pelasi NHL:ssä 1 056 runkosarjaottelua (197+333=530) ja 166 pudotuspeliä (25+61=86). Red Wingsin lisäksi hän pelasi Tampa Bay Lightningissa, Philadelphia Flyersissa ja New York Islandersissa. NHL-ura päättyi kaudella 2020-21 Detroitissa, eli samassa paikassa, mistä se kaudella 2005-06 alkoikin.

– Seuraan kyllä edelleen Red Wingsin tuloksia, mutta harvemmin pelejä tulee enää katseltua. Jengi on vaihtunut aika paljon siitä, kun NHL-urani siellä lopetin.

Viiden vuoden takaisesta Red Wingsistä joukkueessa pelaavat enää kapteeni Dylan Larkin ja hyökkääjä Michael Rasmussen. Filppula teki alumniotteludebyyttinsä Kuopiossa ja kävi hiljattain ensimmäistä kertaa tutustumassa myös Red Wingsin alumnitoimintaan Yhdysvalloissa.

– Muutama viikko sitten olin Detroitissa alumnitapahtumassa, mikä oli itselleni ensimmäinen. Oli mukava nähdä vanhoja pelikavereita pitkästä aikaa, Filppula sanoi.

Vaikka pelit on nyt Filppulan osalta pelattu, ei hän ole jättänyt jääkiekkoa täysin taakseen. Alumnitoiminnan lisäksi hän on ollut mukana Jokereissa, jossa hän uransa viime kaudella päätti. Helsinkiläisseuran tähtäimessä on ollut paluu Liigaan, mikä tapahtuukin syksyllä, kun kotimaan pääsarjassa pelataan niin sanottu siirtymäkausi.

Ensi kauden jälkeen nykyisestä Liigasta kolme tai neljä viimeistä joukkuetta putoavat kaudeksi 2027-28 perustettavalle uudelle alemmalle sarjaportaalle. Putoajien määrä riippuu siitä, hakeeko ja saako Mestiksen finaaleissa tällä kaudella pelaava Imatran Ketterä liigapaikan ensi kaudeksi. Uudella pääsarjatasolla jatkaa joka tapauksessa 14 joukkuetta, joiden joukkoon Jokerit tähtää.

Filppula on Jokereissa mukana osaomistajana, mutta ei vielä päivittäisessä arjessa. Valmennustehtävistä hän ei ole ainakaan toistaiseksi kiinnostunut, mutta organisaatiopuolen tehtäviin hän voisi olla valmis.

– Olen Jokereissa mukana, ja sitä kautta voisi olla kiinnostavaa tehdä jotain. Vielä en osaa sanoa tarkemmin, mitä se olisi, Filppula tuumaili.

– Ei ehkä kuitenkaan valmentamista, mutta jotain muuta hommaa. Jonkin verran enemmän pitäisi pitää peleistä taukoa, että valmentamisesta voisi innostua. Se ei ole ainakaan tällä hetkellä ajatuksissa.