Lopulta kyse on osaltaan myös henkisen puolen asioista, jotka toki muutoinkin korostuvat tiukoissa seitsemänsissä otteluissa. Torontossa kelpaa vain menestys, ja paineet ovat perinteikkäässä kiekkokaupungissa pelaavilla pelaajilla järisyttävän kovat. Erityisesti pudotuspeleissä jokaisen pelaajan jokaista luistimenpiirtoa seurataan suurennuslasin kanssa. Paine kasvaa vuosi vuodelta, ja Maple Leafsilta odotettiin tänäkin vuonna pitkää pudotuspelikevättä. Aiempien kausien viisi peräkkäistä putoamista ensimmäisellä kierroksella toivat varmasti oman tuskansa vaahteranlehtien puseroon.
Lisämausteensa tuskaan tuo vielä se, että edeltävillä neljällä kaudella Toronto on hävinnyt ottelusarjan nimenomaan viimeisessä "kuolemanpelissä". Putoaminen on tapahtunut näiden vuosien aikana kolmesti seitsemännessä ottelussa ja kuplapudotuspeleissä vuonna 2020 ratkaisevassa viidennessä pelissä.
Jokaisessa näistä tappiosta mukana olleen Marnerin sanat lauantain taiston tauottua olivat paljon puhuvia.
- Olemme täysin kyllästyneitä tähän tunteeseen, Marner manasi.
- Tämä sattuu vielä pitkään. Meidän täytyy varmistaa, että tulemme kesän jälkeen takaisin voimakkaampana, nopeampana ja viisaampana joukkueena, hän jatkoi.
Jos haluaa hakea jotain merkittävää pelillistä osa-aluetta, jolla Lightning oli Maple Leafsia parempi, niin se oli erikoistilanteet. Lightning oli ylivoimalla ja alivoimalla yksinkertaisesti parempi joukkue. Jos halkoo hiuksia, kuudennessa ottelussa Tampa Bay voitti nimenomaan erikoistilanteilla, kun Anthony Cirelli iski alivoimalla ja Nikita Kutsherov ylivoimalla. Tuossa ottelussa Torontolla olisi ollut ensimmäinen tilaisuus katkaista sarja.