Pekka Rinne oli NHL-kauden paras suomalainen

NHL-kauden 2017-18 runkosarja on saatu päätökseen. Kuluva kausi on tuottanut suomalaisille NHL-seuraajille roppakaupalla hyviä ja ihasteltavia asioita.
NHL.com/FI listaa seuraavassa kauden suurimmat suomalaiset kohokohdat.

10. Hurjat pistemäärät
Peräti kolme suomalaista teki vähintään 70 tehopistettä tällä kaudella. Mikko Rantanen paukutti 84 pistettä, Aleksander Barkov 78 ja Patrik Laine 70. Vastaava kausi on nähty NHL:ssä tällä vuosituhannella vain kerran, kun Teemu Selänne, Olli Jokinen ja Saku Koivu rikkoivat 70 pisteen rajan kaudella 2006-07.

9. Granlund jatkoi kehitystään
Mikael Granlund on NHL-tasollakin tähtipelaaja. Hän on ollut sitä jo muutaman kauden, mutta jatkaa 26-vuotiaana edelleen kehittymistään. Hänen pistemääränsä putosi viime kaudesta kahdella, mutta pisteet eivät kerro koko totuutta Granlundin osaamisesta. Miehen rooli on suuri myös puolustussuuntaan, ja hän kantoi sen tälläkin kaudella kiitettävästi. Peliaika ottelua kohden on edelleen yli 18 ja puoli minuuttia, ja tehotilastossa hän on lukemassa +13. Granlund istui jäähyllä vain mitättömät 18 minuuttia ja paransi aloitustenvoittoprosenttiaan viime kaudesta peräti 6,7 prosenttiyksiköllä voittaen tällä kaudella 55,2 prosenttia aloituksistaan.
Lisää aiheesta: [Granlund voi rikkoa ennätyksen\]
8. Niemi selätti vaikeutensa
Antti Niemi ostettiin ulos Dallas Starsista, jossa hän joutui joukkueen pelitavan takia Kari Lehtosen ohella syyttään sylkykupiksi. Sitten alkoi matkalaukkuelämä, joka vei Pittsburgh Penguinsiin ja Florida Panthersiin. Koppi ei tarttunut, sillä Niemi kirjautti kauden kuudessa ensimmäisessä ottelussaan usein vajaita minuutteja ja torjuntaprosentteja 69,2:sta 88,9:ään. Tie vei marraskuussa Montreal Canadiensiin, jonka maalinsuu on tiedetty hankalaksi paikaksi. Ensimmäinen voitto tuli tammikuussa, ja lopulta niitä tuli seitsemän. Kauteen mahtui myös yksi nollapeli. Ura jatkunee NHL:ssä.
7. Haula mätti maaleja
Vegas Golden Knights teki monia täysosumia laajennusdraftissa, ja Minnesota Wildista kaapattu Erik Haula oli yksi heistä. Hän oli kauden toiseksi paras suomalainen maalintekijä 29 osumallaan yhdessä Sebastian Ahon ja Mikko Rantasen kanssa. Porilaisen maalisaldo on sama kuin kahden edellisen kauden yhteenlaskettu maalilukema, eli kun hän sai kaipaamansa hyökkäävän roolin, hän täytti sen hyvin. Sekä pelaaja että seura voittivat tässä siirrossa.
Lisää aiheesta: [Haula murskaa ennätyksiään\]
6. Raannasta tuli ykkösvahti
Chicagossa ja New Yorkissa ykkösvahdiksi nousu ei onnistunut, mutta Arizonan aavikolla kaikki natsasi. Antti Raanta kärsi jonkin verran loukkaantumisista, mutta kun hän pelasi, hän oli läpi kauden Coyotesin tärkein pelaaja. Raannan torjuntaprosentti 93,0 on kaikista vähintään 20 ottelua pelanneista maalivahdeista toiseksi paras, ja hän häviää St. Louis Bluesin Carter Huttonille vain yhdellä prosenttiyksiköllä. Kolme nollapeliä pelannut Raanta palkittiin hienoista otteistaan myös kolmevuotisella ja rahakkaalla jatkosopimuksella Coyotesiin.
5. Rask kantoi Bostonia
Tälläkin sivustolla kirjoitettiin marraskuussa, että uhkaako Tuukka Raskia alennus Boston Bruinsin kakkosmaalivahdiksi, kun 12 ensimmäisestä startista tuli vain kolme voittoa. Anton Hudobin nousi uhkaamaan vuoden 2014 Vezina Trophyn voittajaa. No, Raskista ei tullut Bruinsin kakkosta, sillä jo saman kuun lopulla Raskin kauden neljäs voitto aloitti miehen osalta jakson, jonka aikana hän voitti 19 peliä aloittamastaan 22 ottelusta. Samalla hän nosti pitkin kautta loukkaantumisista kärsineen Bostonin Atlantic-divisioonan ja koko Itäisen konferenssin kärkitaisteluun. Kolme nollapeliä ja 34 voittoa ovat kovia lukemia.

4. Barkov nousi Hart-keskusteluun
Suomalaiset ovat voittaneet Selke Trophyja, Vezina Trophyja ja Lady Byng Trophyn. Hart Trophya ei ole suomalaispelaajalle vielä myönnetty, mutta tällä kaudella maamme paras kenttäpelaaja Aleksander Barkov nousi mukaan keskusteluihin, joissa pohdittiin liki ennätysvaikeaa arvokkaimman pelaajan titteliä. Barkov pelasi ehjimmän kautensa koko NHL-urallaan ja teki sitä myöten lähes luonnollisesti uransa ennätyspisteet. Kaikki 27 maalia ja 51 syöttöpistettä syntyivät kuitenkin siten, että tamperelainen ei koskaan varastanut puolustuspelaamisesta. Ilman Barkovia Florida olisi kertaluokkaa huonompi joukkue, eikä taistele ilman häntä ensi kaudellakaan paikasta pudotuspeleissä. Tuskin Barkov Hart Trophya saa tänäkään vuonna, sillä Florida ei päässyt pudotuspeleihin, mutta sekin kausi vielä tulee. Kaikista hyökkääjistä toiseksi eniten Anze Kopitarin jälkeen ottelua kohti pelannut Barkov on Kopitarin ohella suurin suosikki voittamaan parhaalle puolustavalle hyökkääjälle myönnettävän Selke Trophyn.
3. Laine loisti MSG:ssä
Patrik Laineen kakkossija maalipörssissä on itsessään aivan loistava asia ja riittäisi yksistään korkeaan sijaan tällä listalla. Mutta maaliskuun kuudennen päivän ilta New Yorkin Madison Square Gardenissa on nostettava Laineen kauden yksittäiseksi kohokohdaksi. Kypärätempuissa on jo sinällään hohtoa, mutta Laineen kauden ainoa ja NHL-uran neljäs kolmen maalin ilta maailman legendaarisimmassa ja hohdokkaimmassa urheilupyhätössä ansaitsee tulla nostetuksi Laineen kaudesta vielä erikseen esiin. Toki se, että hän teki kahdella peräkkäisellä kaudella yli 30 maalia ja yhteensä 80 maalia alle 20-vuotiaana ovat myös häikäisevän kovia juttuja. Laine tulee rikkomaan tulevilla kausilla 50 ja varmasti jopa 60 maalin rajat.

2. Rantasen hurja pistemäärä
Suomen ennätys yhden kauden NHL-pisteissä on Jari Kurrilla, kun hän teki 135 pistettä kaudella 1984-85. Teemu Selänne pääsi tulokaskaudellaan kolmen pisteen päähän. Vain nämä kaksi herraa ovat suomalaisista rikkoneet sadan pisteen rajan, ja seuraavaksi kovimman uransa parhaan pistelukeman on suomalaisista tehnyt Olli Jokinen, joka kokosi 91 pistettä kaudella 2006-07. Siinä perspektiiviä siihen, kuinka harvassa ovat olleet ne kaudet, joilla kukaan suomalaispelaaja on tehnyt Rantasen tämän kauden 84 tehopistettä kovempia lukemia. Rantasen kauden 29 maalia ja 55 syöttöä ovat NHL-historian neljänneksi kovimmat suomalaislukemat, kun jokaiselta pelaajalta otetaan laskuihin vain uran paras kausi. Taakse jäävät muiden muassa Esa Tikkanen, Petri Skriko, Jere Lehtinen ja Ilkka Sinisalo. Rantanen otti myös ison roolin Colorado Avalanchen pudotuspelitaistelussa, joka päättyi denveriläisittäin onnellisesti.
1. Rinteen Vezina-tason kausi
Pekka Rinne oli tämän kauden paras suomalainen. Hän on vanhin NHL:ssä pelaava suomalainen, mutta näytti illasta toiseen, että on yhä 35-vuotiaanakin liigan ja maailman huipputasoa. Rinne starttasi 59 peliä, joista hän voitti peräti 42. Hän on voittotilastossa kolmantena, mutta Andrei Vasilevski ja Connor Hellebuyck pelasivat Tampa Bay Lightningin ja Winnipeg Jetsin maaleilla Rinnettä enemmän. Rinteen torjuntaprosentti ja päästettyjen maalien keskiarvo ovat paremmat kuin näillä kahdella. Rinne pelasi Vasilevskin kanssa eniten nollapelejä koko kaudella eli kahdeksan. Hän myös nousi muun muassa Miikka Kiprusoffin rinnalle siinä, että hän on voittanut yli 40 ottelua kolmella eri kaudella. Kesällä hänet voidaan hyvinkin palkita parhaan maalivahdin palkinnolla Vezina Trophylla.