Borgströmin kohdalla ei voida puhua pelkästään siitä, että valmentajat olisivat kehittäneet häntä. Kalto myöntää, että nuorukainen fiksuna pelaajana opetti myös valmentajaa.
B-juniori-ikäisenä Borgström nautti pelaamisesta ja halusi vain pelata mahdollisimman paljon. Kalto ei muista, että vielä tuolloin olisi ollut puhetta lähdöstä yliopistopolulle matkalla kohti kiekkoammattilaisuutta.
- Luulen, että vasta A-junioreissa on tullut esille yliopistovaihtoehto. Hänelle se maailma on sopinut hyvin, ja hän on päässyt laittamaan itsensä fyysisesti kuntoon. Ja myös se, että hänhän oli lähestulkoon kympin oppilas jo silloin, kun hän tuli meille lukioon mennessä. Hän on hoitanut koulunsa aina säntillisesti, Kalto kehui entistä valmennettavaansa.
Kalto mainitsee useassa yhteydessä Borgströmin fiksuuden, joka näkyy tekemisessä niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Kentällä hän pystyy ajattelemaan ja näkemään asioita eri tavalla kuin muut ja tekemään oivallisia ratkaisuja nopeasti. Kentän ulkopuolella nuorukainen tietää sen, mitä tarkoittaa olla ja elää ammattilaisurheilijan elämää.
Tällä kaudella Yhdysvaltain yliopistosarjassa kiekkoili kaikkiaan 23 suomalaispelaajaa. NCAA on vuosi vuodelta nostanut profiiliaan pelaajien kehittäjänä, ja sarjaa pidetään tällä hetkellä yhtenä parhaista sekä tuottavimmista poluista matkalla kohti NHL:ää.