Meidän visiomme: Jääkiekko todella kuuluu kaikille

Riippumatta siitä, kuka voittaa Stanley Cupin sekä missä ja milloin palkinto luovutetaan voittajalle, NHL-kausi 2019-20 muistetaan ikuisesti siitä, että jääkiekkoyhteisön ja ympäri maailmaa eri yhteisöjen tietoisuus havahtuivat yhdessä rotua, epäoikeudenmukaisuutta ja etuoikeuksia koskeviin kysymyksiin.

Liigassa oli meneillään valtava muutos, sen seuroissa, pelaajissa sekä yhteistyökumppaneissa, jo ennen George Floydin traagista kuolemaa ja sitä seuranneita massamielenosoituksia ympäri maailmaa, myös useissa NHL-kaupungeissa, joissa tuomittiin poliisin brutaali toiminta.

Tämä on jääkiekolle hetki lisätä toimia, joilla voidaan kitkeä pois systemaattinen rasismi, tuoda esiin pinnan alla kytevä epäoikeudenmukaisuus ja nostaa lajin kulttuurinen saavutettavuus aivan uudelle tasolle.

NHL-seurojen omistajien, toimitusjohtajien ja valmentajien viimeaikaiset julkiset lausunnot ovat "vapauttaneet" aktiiviset NHL-pelaajat puhumaan avoimesti arvoistaan. Jääkiekko on tunnettu "joukkue ensin" -lajina, joka perinteisesti on välttänyt ottamasta kantaa mielipiteitä jakaviin sosiaalisiin ja poliittisiin kysymyksiin, mutta nyt muutos on ollut merkittävä ja tervetullut. Ennen oli vain muutama yksinäinen ääni (useimmat heistä olivat eläkkeelle jääneitä mustia pelaajia, jotka julkisuudessa puhuivat rodusta ja jääkiekosta harkitusti sekä suojelevasti), mutta nyt kaikkien äänien kirjo osallistuu meneillään olevaan sosiaaliseen liikkeeseen sanoakseen "oman totuutensa" lajin tilasta.

Yhteinen tavoite on selvä: Meidän lajimme sekä me siihen liittyvät ihmiset voimme olla parempia versioita itsestämme ja luoda todella kaikille avoimia ympäristöjä käyttäen hyväksi asemiamme, etuoikeuksiamme ja esiintymismahdollisuuksiamme.

NHL on pitkään käyttänyt sanontaa "Jääkiekko kuuluu kaikille", mutta ei samalla tavalla julistuksena kuin tämän hetken todellisuudessa vaan kuvaamaan tilannetta ja visiota tulevaisuudesta. Laji ei ole tunnettu monimuotoisuudestaan, mutta uskon, että sillä on valmiudet tulla lajiksi, joka maailman eri lajeista parhaiten sisällyttää kaikki toimintaansa.

Teemme kaiken aikaa töitä toteuttaaksemme tuon vision, mutta tiedämme, että se vie aikaa. Meiltä vaaditaan pitkän tähtäyksen sitoutumista. Tarvitaan ennennäkemätöntä sitoutumista, vastuunkantoa ja rohkeutta, jotta muutos tapahtuu.

Onneksemme sitoutuminen on luonteenomaista jääkiekkokulttuurille, samoin sitkeys ja yhteispeli. Nyt tarvitaan noita piirteitä ja paljon muutakin. Tarvitsemme lajin nöyryyttä, kykyä selviytyä hankalista tilanteista sekä vaikeiden aikojen joustavuutta.

Jääkiekkokulttuurilla on uskomaton kyky tehdä hyvää, erityisesti kasvattaa lajiin osallistuvien elämäntaitoja ja luonteen kypsyyttä. Ja kuitenkin aina on ollut vallalla käsitys, ja joissakin tapauksissa myös todellisuutta - tämä on todistetusti tullut esille historiankirjoissa, kuvakielessä, toiminnassa ja passiivisuudessa - että laji ja sen tarjoamat edut eivät ole kaikkien ulottuvilla, vaikka ei ole ollutkaan mitään sääntöjä tai toimia, jotka estäisivät pääsyn nauttimaan näistä eduista.

Jotta jääkiekko kuuluisi kaikille, tällä hetkellä lajin piirissä olevien, jääkiekon "heimoon" kuuluvien, pitää tarkoituksellisesti luoda kulttuuri ja ympäristö, johon he aktiivisesti kutsuvat siihen vielä kuulumattomia yhteisöjä.

NHL ja sen jäsenseurat tietävät, että tällä hetkellä lajiin kuuluvat henkilöt ovat valtaosin valkoihoisia, kaukalon jäältä johtohuoneisiin saakka. Olen työskennellyt liigassa lähes kolme vuotta, jääkiekkobisneksessä korkeimmalle edenneenä mustaihoisena (naisena), ja olen varma siitä, että useimmat valtaapitävissä asemissa olevat ihmiset ovat hyväsydämisiä, heillä on hyvät aikomukset sekä halu tehdä lujasti töitä muuttaakseen työntekijöidensä ja seuraajiensa ajatusmaailmaa. Olen varma myös siitä, että valtaosa lajin parissa toimivista johtajista ymmärtää nyt, kuinka demografiset, kulttuurilliset ja sosiaaliset muutokset voivat vahvistaa heidän organisaatioidensa pitkän tähtäyksen kasvua.

Kuinka siis päädyimme tilanteeseen, jossa olemme nyt? Yhdessä lajin historian vaiheessa talousjohtajat olivat sitä mieltä, että osallistumista rajoittavat tekijät olivat yksinomaan sosioekonomisia (luistimien vuokraaminen tai ostaminen maksaa liikaa "heille") tai maantieteellisiä ("heidän" naapurustoissaan ei ole jääkiekkohalleja), ymmärtämättä täysin sosiaalista ja kulttuurista todellisuutta tai tutkimatta perinpohjaisesti saatavilla olevia tietoja. Noiden vanhojen oletuksien pohjalta - sekä väärän luulon, että rotu ja etninen tausta kulkevat käsi kädessä tulojen kanssa - värillisten ihmisten jääkiekkoharrastuksesta tuli synonyymi hyväntekeväisyydelle. Vuosikymmenten aikana tästä tuli itseään ruokkiva käsitys, ja lajista - jonka harrastaminen usein periytyy sukupolvelta ja kulttuurilta toiselle - tuli "joillekin kuuluva" ja "toisille ei". Laji pysyi pitkään hyvin valkoisena ja hyvin miehisenä.

Jääkiekon juuret ovat työväenluokassa, jonka parissa laji syntyi ja sitä pelattiin. Valitettavasti viime vuosina junioritoiminnan ammattimaistuminen ja erikoistuminen ovat luoneet eliittijärjestelmän ja edelleen lisänneet lähes kaiken juniorikiekon jakaantumista "niihin joilla on" ja "niihin joilla ei ole". Teemme töitä löytääksemme ratkaisuja näihin laaja-alaisiin kysymyksiin, mutta meillä pitää myös olla rohkeutta nähdä ja myöntää, että yhteiskunnassa on menossa itsensä eristämistä sekä diskriminointia, ja miten ne vaikuttavat jääkiekkoon. Nämä "epämiellyttävät keskustelut" vapauttavat meidät rakentamaan tulevaisuuttamme.

Lajina ja liiketaloutena kehitymme, kun koulutamme yksilöitä kulttuuriin, tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja mukaan sisällyttämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän työn kautta asioita ymmärretään uudella tavalla: Lajin kulttuurinen saavutettavuus vaikuttaa osallistumiseen, ja syrjivä kielenkäyttö sekä käytös kiistatta vaikuttavat yhteisöihin - erityisesti värillisiin ihmisiin, mutta myös seksuaalivähemmistöihin, alkuperäisasukkaisiin ja muihin vähemmistöryhmiin.

Meidän täytyy aloittaa kuuntelemalla kaikkia ihmisiä ja kunnioittamalla heidän mielipiteitään, mukaan lukien heitä, jotka eivät ole kokeneet olevansa tervetulleita lajimme pariin. Meidän ei pidä asettua puolustuskannalle, kun kuulemme heidän negatiivisista kokemuksistaan. Meidän ei pidä keksiä oikeutuksia tapahtuneille. Meidän täytyy arvostaa niiden vähemmistöjen edustajien rohkeutta, jotka uskaltavat liittyä mukaan pääasiassa valkoisten ja miesten hallitsemiin ympäristöihin. Ei pidä tuomita vaan pyrkiä entistä kovemmin empaattisuuteen.

Kenenkään ei pitäisi millään jääkiekon tasolla kärsiä hiljaa tai tuntea, että heidän rakastamansa laji ei tue heitä niinä tärkeinä hetkinä, kun he joutuvat syrjinnän kohteeksi.

Emme voi odottaa, että Akim Aliun kokemukset tulevat julkisiksi ja pakottavat meidät keskustelemaan emmekä voi odottaa Evander Kanen kaltaisten pelaajien vaativan toimia aivan omillaan. Emme missään nimessä voi laskea vain entisten mustaihoisten pelaajia varaan, kuten Kevin Weekes, Anson Carter, Bryce Salvador, Jamal Mayers tai Willie O'Ree, ja odottaa, että he ilmestyvät nuorisojääkiekon monikulttuuriseen toimintaan ja luovat yhteyksiä musta- tai ruskeaihoisten lasten kanssa. Ei, tarvitsemme valkoihoisia liittolaisia - heitä, joilla on paljon valtaa lajin parissa (pelaajia ja liikejohtajia) - joiden erikoisasemaa voimme käyttää asioiden parantamiseen.

Lajimme on velkaa kaikille niille ihmisille, rodusta, uskonnosta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta ovat julkisesti kertoneet tarinoita henkilökohtaisista kamppailuistaan. Voimme ja toimimme paremmin, niin liigana kuin lajina.

Liigana luomme NHL:n pelaajille uusia väyliä ja turvallisia tiloja ilmaista itseään. Ajatuksen kanssa suunnitellut, rauhalliset ja positiiviset mielenilmaukset ovat tervetulleita, samoin toimet ja julkiset äänenpainot, jotka edistävät sosiaalista kehitystä niin lajissamme kuin maailmassamme.

Laadimme suunnitelman, joka ottaa käyttöön ylhäältä alas ja alhaalta ylöspäin liikkuvia lähestymistapoja, joilla vastataan rasismiin, eriarvoisuuteen ja syrjintään. Luomme lajin, jonka kivijalkana on kaikkien kuuluminen mukaan.

Olemme parhaillaan luomassa moniarvoisuuteen sekä yhteenkuulumiseen liittyviä neuvostoja ja komiteoita, joiden jäseninä on jääkiekkojohtajia, valmentajia, pelaajia sekä kiekkovaikuttajia lajin jokaiselta tasolta. Tarkoituksena on kehittää ratkaisukeskeistä ajattelua, jonka tuloksena laji houkuttelee ja palvelee paremmin työntekijöitä, pelaajia ja juniorijääkiekkoilijoiden perheitä demografisilla alueilla, joilla lajin suosio on matala.

Rasistisella sekä syrjivällä kielenkäytöllä ja käytöksellä on nyt nollatoleranssi. Avaamme uuden Hockey Culture Hotline -linjan, jonne henkilöt voivat ilmoittaa tietoja väärinkäytöksistä - valta-aseman väärinkäytöstä syrjintään ja kaikesta siltä väliltä - joihin puututaan.

Rohkaisemme ja tuemme edelleen jääkiekon koko ekosysteemiä (juniorijääkiekkoilijoista ammattilaisiin) opettamaan kaikille avointa toimintaa organisaatioissaan. Autamme kyllä näissä toimissa.

Ennen kaikkea keskitymme erityisesti lajimme nuorimpiin sukupolviin laatimalla heille koulutusohjelmia, joilla on pysyviä vaikutuksia. Rakennamme monimuotoisen yhteisön, johon kuuluvat pelaajat, fanit ja työntekijät.

Nämä toimet vaativat sen, että vahvistamme suhteitamme nuorisojääkiekon kanssa, varsinkin niillä alueilla, jotka eivät ole perinteisiä jääkiekkoyhteisöjä. Toimiin kuuluu myös yhteistyön luominen voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kanssa, jotka ovat pitkään toimineet yhdessä vähemmistöjen kanssa. Myös liigan ja seurojen tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin, kuten Learn to Play -ohjelma, kiinnitetään enemmän huomiota ja yritetään tukea entistä enemmän monimuotoisuutta.

Lajiin osallistuminen ei ole sidoksissa jäähän, joten mekään emme ole. Lisäämme katukiekon ja salibandyn tarjontaa kouluissa ja koulujen iltapäiväkerhoissa monikulttuurisissa naapurustoissa, joissa ei tähän saakka ole ollut mahdollisuutta harrastaa näitä lajeja. Tarjoamme lisää pelaamismahdollisuuksia sekä uudenlaisen kulttuurisen urheilukokemuksen sukupolvelle lapsia, jotka ovat "enimmäkseen vähemmistöjä".

Tämän kaltaiset ohjelmat ovat yhtä hyviä ja toimivia kuin niissä työskentelevät ihmiset, ja siksi ymmärrämme monimuotoisuuden merkityksen toimistoissamme. Tässä tapauksessa jääkiekko kaiken kaikkiaan tarvitsee uudistuksia - jääkiekkomedioista varusteiden valmistajiin. Sitoudumme muuttamaan tapoja, kuinka rekrytoimme, palkkaamme ja koulutamme kykeneviä ihmisiä, harjoittelijoista kokeneisiin johtajiin. NHL purkaa perinteiset ajatusmallit, jotka ovat liittyneet henkilökunnan palkkaamiseen; etsimme vaikutuksen tekeviä yksilöitä kaikilta elämän aloilta parantaaksemme tapojamme ajatella, luoda ja toimia. Monimuotoisuus on ratkaiseva tekijä uudenlaisen tulevaisuutemme luomisessa.

Tiedostamme Pohjois-Amerikan demografisten muutosten ja monikulttuurisuuden vaikutukset liike-elämään ja ymmärrämme, että luottamuksen rakentaminen ja suhteiden luominen yhteisöihin vaatii avoimuutta, rehellisyyttä ja aikaa. Voimme rakentaa olemassa oleville perinteillemme ja samaan aikaan luoda uusia kokemuksia, jotka toivottavat tervetulleeksi ja kunnioittavat yksilöllisyyttä ja kulttuuria.

Onnistummeko me? Kyllä, totta kai. Mutta kehitys ei etene viivasuoraan. Runoilija Nikki Giovannin sanoin, "Elämässä tapahtuu virheitä. Se ratkaisee, kuinka virheeseen vastataan". Niinhän se on, että luistelemaan oppiminen tarkoittaa itse asiassa sitä, että oppii nousemaan ylös kaatumisen jälkeen. Uudelleen ja uudelleen.

Teemme joka päivä töitä vahvistaaksemme visiotamme siitä, että jääkiekko todella kuuluu kaikille.