Nro 8: Suomi nappaa pronssia Naganosta 1998

NHL-pelaajat ovat mukana helmikuussa järjestettävissä Milano-Cortinan 2026 talviolympialaisissa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2014. Helmikuun turnausta odotellessa sukellamme Suomen olympiahistorian kymmeneen suureen hetkeen niissä kisoissa, joissa NHL-pelaajat ovat olleet mukana (1998, 2002, 2006, 2010 ja 2014). Vuorossa on numero 8: Suomi nappaa pronssia Naganosta 1998.

Suomi oli jahdannut arvokisamitalia pitkään, mutta kun ketsuppipullo avautui Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988, mitaleista alkoi tulla arkipäivää, ja varsinkin 1990-luvun puoliväli ja loppu olivat suomalaiselle kiekkoyleisölle hienoa aikaa.

Kaikesta edellisvuosien menestyksestä huolimatta Suomi ei ollut Naganon vuoden 1998 olympiaturnauksen ennakkosuosikkien joukossa, eikä se ollut sitä edes pronssiotteluun lähdettäessä. Siihen oli tosin selvä syy. Vastassa oli NHL-ammattilaisten Kanada. Suomen joukkueessa oli mukana viisi Suomessa tai Ruotsissa pelannutta kenttäpelaajaa, ja kolmesta maalivahdista Jukka Tammi pelasi Saksassa, Jarmo Myllys Ruotsissa ja Ari Sulander SM-liigassa.

Lisäksi NHL-pelaajista Esa Tikkanen oli pelannut kauden mittaan vain 28 ottelua ennen olympialaisia, ja puolustaja Tuomas Grönman oli saanut farmikomennuksen kahdeksan ottelun jälkeen.

Kanadalla puolestaan supertähtiä riitti. Eric Lindros, Joe Sakic, Brendan Shanahan, Ray Bourque, Steve Yzerman, Patrick Roy, Scott Stevens, Al MacInnis, Chris Pronger, Rob Blake, Martin Brodeur, Theo Fleury – ja Wayne Gretzky.

Kanadalaisilla oli tosin omat murheensa jo ennen turnausta, kun rannalle jäivät esimerkiksi Ron Francis, Scott Niedermayer ja Adam Oates sekä Paul Kariya loukkaantumisen vuoksi.

Soppaa sekoitti vielä se, että joukkueen kapteeniksi nimettiin Gretzkyn sijasta Lindros.

Kanada oli tosin selvittänyt alkusarjan vakuuttavasti puhtaalla pelillä ja saanut lohkoykkösenä puolivälierävastustajakseen Kazakstanin, jonka se kukisti helposti 4-1.

Suomi puolestaan lähetti puolivälieristä kotiin Ruotsiin, joka oli ainoana joukkueena pystynyt laittamaan Kanadan koville. Teemu Selänne iski Leijonien molemmat maalit 2-1 voitossa ja antoi ottelun jälkeen oman paluulippunsa joukkuekaverilleen, Anaheimissa pelanneelle ruotsalaishyökkääjä Tomas Sandströmille. Ruotsin ainoan maalin teki Peter Forsberg vain 12 sekuntia ennen loppusummeria.

Hän sai Jari Kurrin lentolipun Denveriin.

Välierässä Suomi joutui Pavel Buren unelmaottelun uhriksi. Russian Rocket iski viisi maalia, ja Venäjä eteni finaaliin 7-4 voitollaan.

Kanada puolestaan hävisi puolivälierässä Tshek… Dominik Hasekille 1-2, rangaistuslaukauskisan jälkeen. Suurimman kohun aiheutti Gretzkyn jääminen katsojan rooliin, sillä valmentaja Marc Crawford ei pitänyt "Ysiysiä" enää tarpeeksi vaarallisena maalintekijänä.

Leijonavalmentaja Hannu Aravirta veti hihastaan jokerikortin valitsemalla pronssiotteluun maalivahdikseen Sulanderin, joka oli pelannut turnauksessa vain alkusarjan ottelun Kazakstania vastaan. Suomi voitti tuon mittelön 8–2, ja Kazakstan laukoi kiekon 15 kertaa kohti Sulanderia.

Kokemus oli valttia pronssiottelun alussa. Suomi pääsi ylivoimalle Yzerman kaadettua Jari Kurrin maalin edessä, kun ottelua oli pelattu 3.25. Kurrin ketju eli Kurri, Tikkanen ja Mika Nieminen jäivät jäälle pyörittämään ylivoimaa, eikä kestänyt kuin 11 sekuntia, kun kiekko oli maalissa. Kurri voitti aloituksen taakseen, kiekko päätyi Tikkaselle, joka siirsi sen päätyyn Niemiselle. Kurri steppaili maalin edustalla, löysi paikan ja Nieminen toimitti lätyn suomalaislegendan lapaan. Patrick Roy ei ehtinyt kiekon tielle.

Kanada tasoitti ottelun ajassa 16.50, kun Suomi oli juuri selvittänyt alivoiman. Sitä kanadalaisempaa maalia ei liene olemassakaan, kun ensin Yzerman lämäsi kiekon aloituspisteiden välistä ohi maalin, mutta se kimposi takalaidasta Adam Footelle, joka lämäsi sydämensä kyllyydestä. Sulander torjui, ja sitten paikalle rynnisti Rod Brind’Amour, joka pamautti kiekon maaliin.

Vain 33 sekuntia myöhemmin Suomi johti ottelua taas. Nyt asialla oli Tupu-Hupu-Lupu-ketju, kun Ville Peltonen otti loukkaantuneen Selänteen paikan Saku Koivun ja Jere Lehtisen rinnalla. Peltonen vei kiekon Kanadan alueelle, minkä jälkeen Lehtinen ja Koivu syöttelivät Kanadan puolustuksen sekaisin ja Lehtinen tykitti läheltä 2-1 johtomaalin.

Gretzky sai toisen erän alussa uransa viimeisen olympiatehopisteen nappisyötöllä kulmasta Shanahanin lapaan. Kanada nousi tasoihin. Heti tasoituksen jälkeen Kanadalle tarjottiin voittoa hopealautasella, kun Suomi sai kaksi jäähyä samassa ajassa.

– Se oli loistava taistelu ja se oli yksi pelin ratkaisupointti. Sovittiin, että sellainen tsemppi otetaan kolmannessa erässä jokaiseen vaihtoon, Peltonen sanoi täydellisestä alivoimasta.

Kolmannen erän alussa Peltonen näytti esimerkkiä, kun hän Yzermanin estelyistä huolimatta ampui kiekon vasemman aloituspisteen päältä Royn selän taakse. Tuo osuma jäi lopulta pronssiottelun voittomaaliksi.

– Oli hieno fiilis saada kiekko Royn taakse, kun ei täällä monen muunkaan veskarin taakse saada monta kiekkoa, Peltonen sanoi.

– Voittaja on aina voittaja, mutta kovempi kilpailuhan täällä oli [kuin MM-kisoissa 1995].

Myös Kurri nosti esiin suomalaisten taistelutahdon.

– Se asenne löytyi, ettei anneta yhtään periksi. Kanada yritti alussa ottaa luuloja pois, ja Lindros ajoi muutaman kerran päin. Olimme siihen henkisesti valmiina. Halusimme todistaa, että pystymme voittamaan pelaamalla.

Naganossa Kurri oli paria kuukautta vaille 38-vuotias ja pelasi uransa viimeistä kautta. Hän teki olympialaisissa kuitenkin kuudessa ottelussa hienot viisi tehopistettä, mikä oli yhtä paljon kuin esimerkiksi Jaromir Jagrilla.

– Lähdin tekemään mitä vain joukkueen eteen, mutta pikkuhiljaa roolini kasvoi ja luottamus kasvoi. Meidän ketjullamme ei kolissut omiin, ja pystyimme tekemään muutaman maalin silloin tällöin. Se toimi hyvin joukkueen eteen, Kurri totesi tyytyväisenä.

Suomi kukisti NHL-tähdet 3-2. Leijonat oli mitaleilla, kun kaikki parhaat olivat mukana. Daavid oli voittanut Goljatin. Taas.

– Kaikki vakuuttivat ennen turnausta, että Suomi ei kuulu neljän joukkoon, [mutta] pelaajien mielestä mitali oli realistinen tavoite. Nyt se on saavutettu, päävalmentaja Hannu Aravirta tiivisti.