Taalakaukaloissa pelataan kaikkien aikojen suomalaiskautta

NHL:n napakka joulutauko alkaa olla lusittu, joten on aika vilkaista, mitä on tapahtunut, missä mennään ja mitä kenties on vielä luvassa sankkalukuisen suomalaispelaajien joukon osalta maailman parhaassa kiekkoliigassa. Ei liene liioittelua sanoa, että meneillään on härmän näkövinkkelistä kaikkien aikojen mielenkiintoisin NHL-kausi, joten tässä muutamia poimintoja.

Syyskauden hahmosta tuskin tarvitsee kättä vääntää. Colorado Avalanchen tähti Mikko Rantanen on keikkunut NHL:n pistepörssin kärkipaikalla koko kauden. Ketju Rantanen - Nathan McKinnon - Gabriel Landeskog on ollut koko liigan tehokkain, ja tehotrion ahnein rohmu on ollut Rantanen.
Rantasen 37 ottelun saldo 16+43=59 kielisi tasaisen vauhdin taulukolla siitä, että hän voisi saavuttaa tällä kaudella jopa 130 pisteen rajan, jota ei ole NHL:ssä ylitetty sitten kauden 1995-96. Tuolloin Pittsburgh Penguinsin Mario Lemieux vei Art Ross Trophyn uskomattomalla 161 pisteen noteerauksella.

Rantaselta osattiin odottaa vahvaa kautta, vaikka ei nyt ehkä pistepörssin dominointia kuitenkaan. Kovin paljon odotuksia sen sijaan ei vielä ladattu Montreal Canadiensin varaamaan 18-vuotiaaseen Jesperi Kotkaniemeen. Kenties nuorimies kuvitteli itsekin ennen kauden alkua, että hän käy läpi Canadiensin harjoitusleirin ja palaa sen jälkeen vielä vuodeksi SM-liigaan. Toisin kuitenkin kävi, sillä hän valtasi itselleen paikan Montrealin keskikaistalta.
Kotkaniemen 15 minuutin tuntumassa pyörivä ottelukohtainen peliaika sekä pistesaldo 3+17=17 kielivät siitä, että tulokassentteri on betonoimassa asemaansa Habsin miehistössä.
Kotkaniemeä vuotta vanhemman Miro Heiskasen kohdalla odotukset olivat sen sijaan korkealla. Ei siis ollut mikään jättiyllätys, että Heiskanen otti paikkansa Dallas Starsin takalinjoilta, mutta tapa, jolla hän sen teki, oli. Joulutauon alkaessa Heiskanen oli Dallasin tehokkain puolustaja saldolla 7+10=17. Peliaikaa hän oli kerännyt keskimäärin yli 23 minuuttia ottelua kohden, mikä oli kolmanneksi eniten Stars-pelaajista John Klingbergin ja Esa Lindellin jälkeen.
Kun runkosarja on kääntymässä jälkimmäiselle puoliskolleen, mielenkiintoinen on myös Rasmus Ristolaisen ja Buffalo Sabresin tilanne. Buffalon alakerran ykköshärkä lähestyy 400 NHL-ottelun rajaa, mutta ei ole vielä koskaan kuusivuotisella urallaan pelannut pudotuspeleissä, kun Sabresilla ei ole ollut niihin mitään asiaa.

Buffalo yllätti syyskaudella kaikki ja pitää edelleen hyppysissään ensimmäistä playoff-paikkaa sitten kevään 2011. Muutos on merkittävä, kun puhutaan joukkueesta, jonka kauden on tällä vuosikymmenellä usein voinut paketoida jo marraskuussa.
Maalivahtiosastolla Edmonton Oilersin Mikko Koskinen on näyttänyt, että viime vuosina "parhaaksi NHL:n ulkopuolella pelaavaksi maalivahdiksi" tituleerattu vantaalainen on kovaa valuttaa myös taalakaukaloissa. Hän on kovaa vauhtia viemässä Edmontonin ykkösvahdin paikkaa Cam Talbotilta. Koskinen on kirjauttanut tällä kaudella pelaamissaan 18 ottelussa torjuntaprosentin 92,5 ja päästettyjen maalien ottelukohtaisen keskiarvon 2,34. Talbotin vastaavat lukemat ovat 89,4 ja 3,21, joten niissä on vissi ero. Iso on ero myös voitoissa: Koskisella on niitä 11, kun 19 ottelua torjunut Talbot on voittanut vain seitsemän kertaa.
Lisää aiheesta: [Joulun kärkipaikasta ei kannata repiä liikaa riemua]
Tuukka Raskin tilanne Boston Bruinsissa puolestaan on päinvastainen. Kakkosveskarina kauteen lähtenyt Jaroslav Halak on heittänyt väkevän haasteen, ja hänellä on suomalaista selvästi paremmat tilastot sekä ote ykkösveskarin paikasta. Rask on ollut "kuopassa" ennenkin ja on noussut sieltä ylös, mutta silti on mielenkiintoista nähdä, mitä Bruinsin veräjällä tapahtuu. Rask, 31, tienaa seitsemän miljoonaa dollaria kaudessa, ja hänen sopimustaan on tämän kauden jälkeen vielä kaksi sesonkia jäljellä. Kaksi vuotta vanhemman Halakin 2,25 miljoonan kausitienestit takaava paperi on voimassa vielä ensi kauden.
Mutta yksi asia ei muutu. Nashville Predators luottaa Pekka Rinteeseen kuin vuoreen, ja Rinne voi hyvinkin olla jälleen matkalla kohti Vezina-ehdokkuutta ja kenties itse pystiäkin.