Vuoden 2017 NHL Draftin huuma kantaa yhä ja tulevaisuudessa

NHL.com/fi kertoo sinulle tuoreimmat uutiset vuoden 2022 varausikäluokan huippulupauksista. Tässä artikkelissa otamme katsauksen viime vuosina korkealla varattuihin suomalaisiin, heistä syntyneisiin odotuksiin ja mahdollisuuteen palata huipulle ensi kesänä.

Kesällä 2017 oli hienoa olla suomalaisen jääkiekon tulevaisuuden seuraaja. NHL Draftin ensimmäisellä kierroksella varattiin peräti kuusi sinivalkoista nuorukaista, Miro Heiskanen, Juuso Välimäki, Urho Vaakanainen, Kristian Vesalainen, Henri Jokiharju ja Eeli Tolvanen. Yhteensä suomalaisia napattiin 23, joka oli isoin lukema sen jälkeen kun varaustilaisuuden kierrosten määrä pudotettiin seitsemään.
Neljä vuotta myöhemmin kesällä 2021 suomalaisia ei varattu yhtään ensimmäisellä kierroksella. Paniikkinappulaa ei kuitenkaan kannata kaivaa esiin. Ei Suomi ole yhtäkkiä lopettanut huippukiekkoilijoiden kasvattamista. Ensi kesänä on taas tilaisuus nousta kärkikastiin.

Monet ovat sitä mieltä, että draft-ikäluokan 2021 laittaminen järjestykseen oli paljon tavallista vaikeampaa koronakauden takia. Kykyjenetsijöiden työ oli huomattavasti haastavampaa, sillä videoiden katselu ei ole sama asia kuin ottelun seuraaminen paikan päällä.
- Kun juttelin muutamien GM:ien kanssa, he sanoivat, että näiden valitettavien olosuhteiden takia voi saada paremman pelaajan neljännellä kierroksella kuin ensimmäisellä kierroksella, Seattle Krakenin GM Ron Francis sanoi viime kesänä.
Eivätkä pelaajat ole valettu jostain tietystä muotista Suomessa. Ja ainahan vuosissa on vaihtelua niin täällä kotimaassa kuin muuallakin. Joskus draftin kärjessä voi olla paljon puolustajia, tai joskus yhdysvaltalaisia menee pienillä numeroilla enemmän kuin kanadalaisia. Ensi kesäksi on puolestaan veikattu Slovakian invaasioita - toki siis suhteellisessa mittakaavassa.
Vuodet ja pelaajat eivät ole sisaruksia keskenään.
- Nämä pelaajat eivät ole tulleet miltään liukuhihnalta. Kirkkaimmatkin tähdet ovat kaikki vähän erityyppisiä pelaajia. Minulta on kysytty viime aikoina monesti Pohjois-Amerikassa, että mikä ihmeen tehdas teillä siellä on, kun suomalaisia tulee nyt jatkuvalla syötöllä NHL:ään. Olen vastannut, että eihän meillä mitään tehdasta ole, koska silloin kaikki olisivat samanlaisia, nykyään kommentaattorin töissä toimiva jääkiekkovalmentaja Ismo Lehkonen muotoili Ilta-Sanomille kolme vuotta sitten.
Ison muutoksen kautta jyrkkään nousuun
Mutta toki odotukset ovat Suomessa kasvaneet. Tuota kesää 2017 edelsi vuoden 2016 NHL Draft, jonka ensimmäisellä kierroksella poimittiin neljä suomalaista. Heistä kaiken lisäksi kolme (Patrik Laine, Jesse Puljujärvi, Olli Juolevi) varattiin viiden ensimmäisen pelaajan joukossa.

Suomessa on puhuttu paljon siitä muutoksesta, joka juniorivalmennuksessa tehtiin tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppupuoliskolla. Tuolloin palattiin taitokiekon pariin.
- Liitto ja seurat ovat yhteistyössä tehneet paljon asioita oikein. On keskitytty enemmän yksilöiden kehittämiseen harjoituksissa, seuroissa ja akatemioissa. Seuroihin on tullut paljon taitovalmentajia, ja peliä on pilkottu enemmän niin, että pelaajia opetetaan pelaamaan pelin periaatteiden kautta. Puhdas systeemipelaaminen on jäänyt vähemmälle, Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen perkasi asian Ilta-Sanomille tammikuussa 2019.
Sen muutoksen tulokset ovat näkyneet jo vuosikausia. Kesästä 2010 ja Mikael Granlundista alkoi kesään 2020 saakka kestänyt putki, jonka aikana joka vuosi varattiin vähintään yksi suomalainen NHL Draftin ensimmäisellä kierroksella.
- Junnumaajoukkue- ja seurajoukkuevalmentajien välillä käydään keskustelua kansainvälisen kiekon vaatimuksista. Tiedetään, miten pelaajien pitää pelata siellä pärjätäkseen, Jalonen jatkoi.
Ja heistä on tullut pitkän linjan NHL-pelaajia. Vuosien 2010-15 suomalaisista ykköskierroksen varauksista vain puolustaja Julius Honka on poistunut takavasemmalle.
Toki myöhemmissä vuosissa on rajatapauksia. Esimerkiksi puolustajien Juolevin ja Vaakanaisen NHL-urat eivät ole vielä lähteneet kunnolla liitoon, mutta he ovat sen verran nuoria, että ei anneta mitään tuomioita tässä vaiheessa.
Pieni varausvuoro ei takaa supertähtitason NHL-uraa, mutta todennäköisesti se takaa useampia näyttöpaikkoja. Suomi tuotti vuosina 2010-20 kymmenen top 10 -varausta. Draftien kärkikolmikoissa varattiin viisi suomalaista.
Yksi perinteinen pelipaikka on valitettavasti hyytynyt. Suomalaisia korkeita maalivahtivarauksia ei ole nähty vähään aikaan. Tällä vuosituhannella on varattu neljä sinivalkoista veskaria ensimmäisellä kierroksella: Kari Lehtonen (2002), Hannu Toivonen (2002), Tuukka Rask (2005) ja Riku Helenius (2006). Raskista ja Lehtosesta tuli huippuluokan NHL-vahteja. Mutta Raskin varauksesta tulee ensi kesänä jo 17 vuotta.

Tähän asiaan on iskenyt aivovienti.
- Suomalaisjoukkueet alkoivat käyttää ensimmäisenä maailmassa maalivahtivalmentajia 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Se antoi Suomelle ison etulyöntiaseman. Kun Venäjälle alkoi mennä ensimmäisiä suomalaisvalmentajia, etenkin maalivahtivalmentajilla oli kova kysyntä. Maalivahtivalmentajat ovat olleet Suomessakin valmennuksen kehittäjiä. Luulen, että se on isoin oppi, joka Suomesta on viety Venäjälle, entinen Leijonien päävalmentaja Erkka Westerlund kertoi Yle Urheilulle lokakuussa.
NHL-seurat saattavat olla varovaisia ykköskierroksen vuoron käyttämisestä maalivahtiin, mutta viime vuodet ovat osoittaneet, että tarpeen tullen ne eivät epäröi. Kolmessa viime draftissa on varattu yhteensä neljä maalivahtia ensimmäisellä kierroksella.
- Maalivahtien kehitys on osa-alue, joka tulisi pitää koko ajan Suomen vahvuutena. Uskon, että Jääkiekkoliitossa on reagoitu asiaan, Westerlund jatkoi.
Joka tapauksessa nämä viime vuosien huippuvaraukset tulevat muodostamaan Leijonien rungon ensi talven olympiakisoissa. Se ei luonnollisesti takaa menestystä, mutta potentiaalia pitäisi ainakin olla.
- Sukupolvenvaihdos tulee näkymään. Kahdeksan vuotta on kulunut edellisistä olympialaisista, joissa NHL-pelaajat olivat mukana. Senkin takia paljon eri pelaajia on mukana. Se on hyvä juttu, että on nuorehko joukkue. Se on Suomen vahvuus. On paljon hyviä ja nuoria pelimiehiä, kesän 2015 NHL Draftissa numerolla 10 varattu Mikko Rantanen sanoi STT:lle elokuussa.
Paluu pienille numeroille ensi kesänä
Ei tuo viime kesän "notkahdus" katkaissut suomalaista momentumia. Sinivalkoisia pelaajia varattiin toisella kierroksella kuusi, joista paria spekuloitiin vahvasti ykköskierrokselle. Kuten Francis sanoi, jos alla olisi ollut normaali kausi, niin tulos olisi voinut olla toinen.
Ja tuskin kukaan näin jälkikäteen valittaa kesän 2015 kahden suomalaisen kakkoskierroksen varauksen kohtalosta. Sebastian Aho ja Roope Hintz tuntuvat pärjäävän ihan hyvin.
Momentum voi jatkua hienosti ensi kesän NHL Draftissa. Hyökkääjät Joakim Kemell ja Brad Lambert ovat luonnollisesti olleet eniten otsikoissa, mutta kyllä siellä on muitakin nimiä.
Sportsnet tyrkytti marraskuun rankingissaan HIFK:n puolustaja Otto Salinia ensimmäiselle kierrokselle. TSN:n Craig Button laittoi viime viikolla HIFK:n keskushyökkääjä Aleksanteri Kaskimäen ykköskierrokselle ja Ilveksen laitahyökkääjä Jani Nymanin aivan kakkoskierroksen alkuun. Jokereiden laituri Miko Matikka oli puolestaan The Athleticin Scott Wheelerin listalla toisen kierroksen alussa.
Kautta on vielä paljon jäljellä. Myös alle 20-vuotiaiden ja alle 18-vuotiaiden MM-kisat ovat edessä. Ne voivat muuttaa asetelmia paljonkin. Jos viime kesänä suomalaiset tippuivat veikatuista asemistaan, niin ensi kesänä voi käydä toisin päin.
Vaikka ihan lähihistoria on opettanut, että draftissa ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, niin emmeköhän me luota siihen, että Suomi palaa ensi kesän varaustilaisuudessa niille ihan pienille numeroille.
- Hän on monen mielestä Euroopan ykkösehdokas ensi vuoden draftiin. Se ei tarkoita, että hän olisi koko draftin ykkönen, mutta kyllä hän meidän mielestämme tällä hetkellä on Euroopan ykkönen, NHL:n kykyjenetsintäorganisaation Euroopan johtaja Göran Stubb totesi Iltalehdelle.
Stubb puhui luonnollisesti Kemellistä.