Wild on noussut Central-divisioonan kärkikahinoihin

Minnesota Wild on aloittanut NHL-kautensa erinomaisesti. Wild on kiilannut itsensä Central-divisioonassa jo toiselle sijalle, ja kärjessä porskuttava Nashville Predators on vain kolmen pisteen päässä.
Perjantain ottelu Winnipeg Jetsiä vastaan oli mainio osoitus Wildin iskukyvystä. Samalla se oikeastaan kiteytti Minnesotan kauden alun suuntaviivat sekä hyvässä että pahassa.

Wild ei ole tällä kaudella ollut terävimmillään otteluiden alussa, mutta se on silti onnistunut kääntämään pelejä voitoiksi. Minnesotan pojat ovat nimittäin kääntäneet taalaliigassa eniten otteluita edukseen (kuusi voittoa) sen jälkeen, kun he ovat hävinneet avauserän.
Jets karkasi perjantaina Patrik Laineen osumalla avauserässä johtoon ja Nikolaj Ehlers vei toisen erän lopulla joukkueensa jo kahden maalin karkumatkalle, mutta se ei Wildin menoa haitannut. Minnesotan hurmioitunut kotiyleisö piiskasi joukkueensa hurjaan lentoon, jonka avittamana Wild kampesi itsensä päätöserässä Jetsin rinnalle ja ohi.
Lisää aiheesta: [Mitä kaikkea alkukauden NHL-tilastot kertovat?]
Tuo nousu kertoo erinomaisesti joukkueen tämänhetkisestä henkisestä tilasta. Wild uskoo omaan pelitapaansa, ja onnistumisia tulee laajalta rintamalta. Jetsiä vastaan esiin nousi heikohkon alkukauden pelannut Nino Niederreiter. Sveitsiläishyökkääjä onnistui maalinteossa vasta kolmannen kerran tällä kaudella. Niederreiter kavensi ottelun komealla yksilösuorituksella ja oli sen jälkeen alustamassa Eric Fehrin tasoitusosumaa vahvalla päätypelaamisellaan.
Minnesotassa meininki näyttää jo alkukaudesta vakuuttavalta. Toki tässä vaiheessa moni varmasti naurahtaa ja ajattelee mielessään, että mitä se toimittajan retale siellä höpisee. "Niinhän se on aina runkosarjassa näyttänyt, mutta keväällä on eri ääni kellossa…"

Historian valossa se on täysin luonnollista. Jos ajattelee Wildin otteita isossa kuvassa, runkosarjassa joukkue on suorittanut aina hyvällä tasolla, mutta keväällä homma on takkuillut.
Joukkue on hinannut itsensä joka kerta pudotuspeleihin viimeisen viiden kauden aikana. Samalla se on ylittänyt sadan pisteen rajan runkosarjassa kolme kertaa. Silti pudotuspelisaldo on melko murheellista luettavaa.
Vuosina 2013-15 Chicago Blackhawks laittoi Wildin laulukuoroon peräkkäisinä kausina pudotuspelien toisella kierroksella. Kolmella edellisellä kaudella noutaja on tullut jo ensimmäisellä kierroksella.
Wild on siinä mielessä harvinainen joukkue, että sillä ei ole oikeastaan missään vaiheessa ollut selkeää supertähteä riveissään. Sellaista kaveria, joka olisi kantanut joukkuetta selvästi reppuselässään.

Zach Parisen piti olla sellainen, mutta loukkaantumiset vesittivät tuon haaveen. Se on heijastunut kevään isoissa peleissä, kun joukkue on jäänyt järjestäen muiden jyräämäksi. Viime kaudella juurikin Jets jyräsi Wildin jään rakoon pudotuspelien avauskierroksella.
Tilanne ei ole sen suhteen muuttunut, vaikka Mikael Granlund on noussut lähelle tähtistatusta erinomaisilla otteillaan.
Wild elää ja kuolee edelleen vahvasta joukkuepelaamisestaan. Silti sillä on vähintäänkin kelvolliset rakennuspalikat, kun katsotaan isoa kuvaa. Maalivahti Devan Dubnyk on heittämällä taalaliigan kärkivahteja, ja joukkueen top 4-puolustus Ryan Suterin, Matt Dumban, Jonas Brodinin ja Jared Spurgeonin johdolla ei kalpene millekään joukkueelle.
Etenkin Suterin ja Dumban vire on ollut viime aikoina hurjaa. Dumba johtaa puolustajien maalipörssiä kymmenellä osumallaan ja on iskenyt viimeiseen kuuteen peliin tehot 5+4=9. Suter on kantanut puolustuksen johtajan viittaa harteillaan erinomaisesti. Yksi sarjan parhaista kahden suunnan puolustajista on onnistunut erinomaisesti myös tehopisteiden valossa. 23 pelissä on syntynyt tehopisteet 3+15=18. Erittäin kiekkovarman puolustuksen varaan on hyvä rakentaa.

Hyökkäysosastolla Granlund on saanut hienosti tulitukea joukkueen "pappaosastolta". Minnesotassa on varmasti tervehditty ilolla Parisen erinomaista alkukautta. Jääkiekkokenttien Jari Litmanen pelasi viime kaudella vain 42 ottelua, mutta nyt 34-vuotias konkari on saanut pelata ehjän alkukauden. Parise on nakuttanut 22 ottelussa tehot 10+10=20.
Parise muodostaa myös vahvaa alkukautta pelaavan Mikko Koivun (4+15=19) kanssa erinomaisen tutkaparin, joka omalta osaltaan pimensi erinomaisesti Mark Scheifelen johtamaa kärkiketjua perjantain Jets-väännössä.

Muutaman vaisun kauden jälkeen kokenut Eric Staal on löytänyt uralleen uuden kevään Minnesotassa. Viime kaudella peräti 42 kaappia runkosarjassa iskenyt Staal on löytänyt maalijyvänsä myös tällä kaudella.
Jetsiä vastaan konkari iski arvokkaan voittomaalin vain muutamaa minuuttia ennen loppua. Ottelu oli täynnä tunnetta, ja se näkyi myös melkoisena tunteenpurkauksena Staalin tuuletuksessa maalin jälkeen.
- Se oli ehkä hieman aggressiivista, mutta olin todella innoissani. Joskus et vain voi tunteelle mitään, vaan tuollaista tapahtuu. Marraskuun peleissä ei yleensä ole noin paljon tunnetta, mutta reaktio oli samanlainen kuin itse ottelukin, Staal pohti pelin jälkeen.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Staalin tunnereaktio kuvastaa erinomaisesti tämän hetken Minnesota Wildia. Joukkue tietää itsekin, että nimien vertailussa se ei pärjää muille kärkijoukkueille, mutta suorittaessaan tasonsa ylärajoilla mahdollisuudet tavoitella sitä kirkkainta ovat kuitenkin olemassa.
Joukkue on todella nälkäinen, ja se huokuu jokaisen pelaajan otteista. Wildin lääkkeet vahvaan kauteen eivät ole muuttuneet. Maalintekokilpailussa joukkue ei pärjää, mutta vahvasti kiekolla pelaava ja jokaisesta sentistä jäällä taisteleva Wild on ilkeä vastustaja jokaiselle joukkueelle taalaliigassa.
Vaikka Predators ja Jets ovat materiaalinsa puolesta ehdottomia ennakkosuosikkeja Central-divisioonassa, Wildia ei kannata unohtaa.