Weekes: Ducksilla kulkee, Predators nousee
Teksti Kevin WeekesEntinen NHL-maalivahti ja nykyinen NHL-analyytikko Kevin Weekes bloggaa läpi kauden hänen huomionsa herättäneistä pelaajita, joukkueista, tilanteista ja trendeistä.
On hämmästyttävää miten Ankkojen lento vain jatkuu ja jatkuu. Joukkueesta tuli entistäkin syvempi siirtotakarajalla kahden hyökkääjän, Jamie McGinnin ja Brandon Pirrin siirryttyä pelaajakaupoissa Anaheimiin.
McGinn on pelannut kaksi ottelua Ducksin paidassa ja tehnyt maalin kummassakin.
Pirri on vielä toipilaana loukkaantumisen vuoksi. Anaheim saa nyt hyökkäystehoja myös sivuosien esittäjiltä. Sama hyökkäys, mikä ei saanut mitään aikaan vielä kauden aikana näyttää nyt aivan toisenlaiselta. Ja samalla myös puolustuspeli on parantunut.
Ducks kukisti Arizona Coyoetesin maalein 5-1 torstaina voittaen jo kymmenennen peräkkäisen pelinsä, millä tämän kauden joukkue nousi tasoihin Anaheimin seuraennätyksen kanssa. Huikeat 17 voittoa viimeisistä 19 ottelusta (17-1-1).
Ryan Keslerin peli kulkee taas tahmean alun jälkeen. Hän pelaa taas niin kuin Ducksin joukkueenjohto oli kuvitellut hänen pelaavan silloin kun hänet hankittiin Anaheimiin. Keslerin kaltaisen pelaajan peluuttaminen kakkossentterinä Ryan Getzlafin takana on suunnaton etu ja ylellisyys joukkueelle. Hän tuo keskikentälle lisää kokoa ja voimaa.
Cam Fowlerin maali torstaina oli esimerkki siitä pelistä, jota Ducks tarvitsee enemmän. Nimittäin hyökkäystehoja puolustajilta. Hampus Lindholm, Sami Vatanen ja Fowler ovat puolustajia, jotka pystyvät luistelemaan hyökkäyksiin mukaan ja joilla on taitoa luoda hyökkäystä takalinjoilta käsin.
Keskustelin Predtorsin GM David Poilen kanssa. Hän sanoi joukkueensa pelaavan nyt paremmin pelin jokaisella osa-alueella.
Filip Forsberg on vihdoinkin löytänyt maalijyvän; kaksi hattutemppua viime viikolla eikä tämäkään viikko ole ollut heikko.
Maali ja kaksi syöttöpistettä torstaina New Jersey Devilsiä vastaan jatkoajalla maalein 5-4 hävityssä ottelussa. Forsberg laukoi paljon aikaisemminkin, mutta jostain syystä kiekot eivät menneet sisään. Nyt hän lähestyy pian 30-maalin rajapyykkia; hän on tehnyt jo 27. I
Maalivahti Pekka Rinne on esiintynyt vahvasti viime aikoina.
Viisi voittoa (5-0-3) viimeisistä kahdeksasta aloituksesta.
Rinnettä pidetään yhtenä NHL:n viidestä parhaasta maalivahdista, mutta hän ei pelannut aikaisemmin kaudella totutulla omalla tasollaan. Hän on parhaimmillaan maalivahti, joka pystyy voittamaan pelejä yksinään. Viime aikoina hän on taas pelannut niin hyvin kuin Pekka Rinne pystyy pelaamaan.
Shea Weber missasi kolme ottelua loukkaantumisen takia, mutta on tehnyt neljä pistettä kahdessa ottelussa palattuaan kokoonpanoon. Tässä oli muutamia syitä siihen, miksi Predators on ottanut vähintään yhden pisteen viimeisistä 11 pelaamastaan ottelusta (7-0-4).
Penguinsin tarkastelu on hyvä aloittaa Patric Hörnqvististä.
Hän teki maalin Pensin 4-1 voitossa New York Rangersiä vastaan torstaina. Viisi maalia kolmessa viimeisessä ottelussa. Hörnqvistin ollessa näin kuuma pelaaja kuin hän on viime aikoina ollut, hän saa ylimääräistä tulaa jäällä, etenkin ylivoimapelissä.
Torstain voitto Rangersistä oli iso voitto Pensille. New York oli voittanut 11 edellisistä 13 pelistään Penguinsiä vastaan.
Ja Sidney Crosby ja Evgeni Malkin tekivät kumpikin maalin tuossa ottelussa.
Olli Määttä on ollut aliarvostettu osa Penguinsin peliä. Hän on pelannut vahvasti niin hyökkäyssuuntaan kuin puolustettassakin.
Phil Kessel teki torstaina 20. maalinsa tällä kaudella. Hän on tehnyt viisi maalia viimeisissä 10 ottelussa.
Olisiko Penguins halunnut hänen tekevän 30 maalia? Varmasti olisi, mutta ottaen huomiooon, että hän on joutunut sopeutumaan uuteen joukkueeseen ja sulautumaan uuteen ympäristöön, jos hän tekee lopulta 25 maalia, hänen kauttaa on pidettävä onnistuneena.
Marc-Andre Fleuryn merkitys on niin tärkeä kaikessa, mitä Pittsburgh tekee tai yrittää tehdä.
Fleury on suurin syy siihen, että joukkue pystyy pelaamaan haluamallaan tavalla.
Hän on ollut joukkueensa tasaisin pelaaja viimeisten neljän kauden aikana, etenkin ottaen huomioon joukkuetta ravistelleet loukkaantumiset. MA Fleuryn on oltava parhaimmillaan, jotta Penguins voi päästä pitemmälle keväällä.
Bruinsin GM Don Sweeneyn paras siirto oli se, jota hän ei lopulta tehnyt.
Hän ei antanut potkuja valmentaja Claude Julienille. Torstaina Julien nousi tasoihin Art Rossin kanssa Boston Bruinsin seurahistorian eniten otteluja (387) voittaneena valmentajana Bruinsin kaadettua Chicago Blackhawks maalein 4-2.
Julien on hoitanut leiviskänsä tyylikkäästi kaikista myrskyistä selviten.
Näin vierestä millaista kunnioitusta New England Patriotsin valmentaja Bill Belichek osoitti Julienia kohtaan Bruinsin isännöimässä Winter Classicissä.
Niin paljon kuin Belichek on saavuttanut omalla valmentajaurallaan, se kunnioitus jota hän tuntee Julieniä kohtaan on todellakin merkki jostain.
Loui Erikssonin kauppaamatta jättäminen kuuluu myös yhdeksi Sweeneyn parhaista siirroista, joita hän ei tehnyt.
Eriksson on tärkeä osa joukkuetta runkosarjan loppusuoralla ja Stanley Cupin playoffeissa jos Boston niin pitkälle pääsee.
Siirtorajalla hankituista hyökkääjä Lee Stempniakista (kaksi syöttöpistettä torstaina) ja puolustaja John-Michael Lilesista (yksi syöttöpiste) on tässä myös apua.
Bruinsilla on mahdollisesti kolme 30 maalin tekijää tällä kaudella. Brad Marchand (33), Patrice Bergeron (25) ja Eriksson (24). Kovin moni joukkue ei voi sanoa samaa.