Valtteri Filppula, pudotuspelien luottopelaaja

Esa Tikkanen oli toinen Edmonton Oilersin suuruuden ajan merkkihenkilö. Hän keräsi pudotuspeleissä tehoja 132.

Teemu Selänne pelasi pitkän ja kunniakkaan uran ja huipensi sen Stanley Cupin voittoon 2007. Tehopisteitä pudotuspeleissä kertyi 88.

Kuka on tilastossa neljäs? Saku Koivu? Ei. Jere Lehtinen? Ei.

Kyllä, Valtteri Filppula.

Tampa Bay Lightningin hyökkääjä ei pidä itsestään isoa meteliä, mutta hänestä on kehittynyt vuosien varrella luunkova ja rutinoitunut pudotuspelijyrä.

Filppula on kerännyt Stanley Cupin pudotuspeleissä 73 tehopistettä, ja hän voi hyvin ohittaa Selänteen uransa aikana. Ikää on kuitenkin vasta 32, ja ”Valle” on erinomaisessa fyysisessä kunnossa.

Pudotuspeliotteluita on eniten Kurrilla (200) ja toiseksi eniten Tikkasella (186). Filppulalle pelejä on kertynyt 141 – 11 enemmän kuin Selänteelle.

Filppulan salaisuus on siinä, että hän on pelannut urallaan suurimman osan Detroit Red Wingsissä. Ja Red Wingshän ilmestyy joka kevät yhtä varmasti pudotuspeleihin kuin muuttolinnut etelästä.

Filppula pelasi ensimmäisen täyden kautensa Detroitissa 2006–07. Siitä lähtien Filppula on pelannut kevään kekkereissä joka kausi, sillä Tampakin on edennyt runkosarjasta jatkoon kolmena viime kautena, kun hän on seurassa pelannut.

Eli seurajohtajille vinkki: jos haluat pudotuspeleihin, ota joukkueeseesi Valtteri Filppula.

Pudotuspelikeväiden huipennus tuli 2008, kun Detroit kukisti finaalissa Pittsburgh Penguinsin. Detroit ja Filppula etenivät finaaliin seuraavanakin vuonna, mutta silloin oli Penguinsin vuoro ottaa omansa pois.

Suomalaishyökkääjä on erittäin arvostettu sekä omien että vastustajien leirissä. Hän ei ole ehkä ykkösrivin hyökkäysuhka, mutta pelaaja, joita jokainen menestyvä ryhmä tarvitsee mukaan.

Pudotuspeleissä hän on tehnyt vain yhden maalin, toisen kierroksen avausottelussa New York Islandersia vastaan. Valmentaja Jon Cooperin luotto Filppulaan on silti järkkymätön.

Hän pelaa parikymmentä minuuttia illassa, huhkii alivoimalla ja pyörittää ylivoimaa.

Cooper muistuttaa, että Filppulaa aliarvioidaan usein sen takia, ettei hän tee isoja maalimääriä.

– Hän on yksi joukkueen hiljaisista sankareista. Hän on se pelaaja, joka ottaa tärkeitä aloituksia. Hänestä on tullut todella hyvä jäähyjen tappaja Ryan Callahanin kanssa, Cooper kehui.

– Hänet voi myös panna ylivoimalla. Ja usein Filppula pelaa Pavel Datsjukin ja Henrik Zetterbergin kaltaisia pelaajia vastaan, joten tasakentällisinkään ei ole helppoja minuutteja.

Islanders-sarjassa Filppula on se pelaaja, jonka Cooper heittää usein kovassa vireessä olevaa John Tavaresin ketjua vastaan.

Heidän pimentämisensä on Tampa Bay Lightningille ehdottoman tärkeää.

– Hänen työnsä on kiittämätöntä hommaa, Ryan Callahan sanoi.

Filppula on kuin toimiston luottojätkä, joka lähetetään tapaamiseen silloin, kun halutaan tulosta. Hän on se raataja, joka jaksaa lapioida ojan pohjalla työmiehistä pisimpään.

Kiiltokuvamainen ulkomuoto ja rauhallinen olemus hämäävät. Sisällä kytee taistelija. Filppula ei hermostu pelitilanteissa juuri koskaan, mutta hänessä on paljon sisäistä, näkymätöntä kovuutta.

Se on kovuutta, joka näkyy esimerkiksi ahtaisiin paikkoihin tunkemisena. Hän on se pelaaja, joka jaksaa vääntää kulmassa vielä pitkän vaihdon lopussakin.

Cooper muistelee yhtä tilannetta Detroit-sarjasta. Filppulalla ja Datsjukilla oli tasavertainen mahdollisuus ehtiä kirikiekkoon.

– Ajattelin, että kolmannen pelaajan pitää tulla paikalle, sillä kumpikaan ei antanut toiselle mahdollisuutta päästä kiekkoon käsiksi. Ja niin siinä kävikin.