Skip to main content

Tampan kapteeni ei puhu NHL-uransa jatkosta

Teksti Tom Gulitti / NHL.com

PITTSBURGH – Steven Stamkos on sellaisen tunneryöpyn vallassa, ettei hän voi miettiä tulevaisuuttaan.

Tampa Bay Lightningin kapteeni oli tehnyt lujasti töitä ja laittanut kaikkensa likoon, että hän pystyisi pelaamaan itäisen konferenssifinaalin seitsemännen ottelun torstaina. Siksi hänen oli vaikea niellä kauden päättänyttä 1-2 –tappiota Pittsburgh Penguinsille. Häneltä kysyttiin, josko hän oli miettinyt sitä mahdollisuutta, että tämä oli hänen viimeinen ottelunsa Lightningin paidassa, ja siihen tuli lyhyt ja tiukka vastaus.

”En,” Stamkos kuittasi.

Stamkosin tulevaisuus Lightningissa on melko lailla hämärän peitossa. Hänen sopimuksensa on umpeutumassa ja hänestä on tulossa rajoittamaton vapaa agentti 1. päivä heinäkuuta. Mutta ihan ymmärrettävistä syistä ensi kausi ja tulevaisuus ylipäätään ei ollut päällimmäisenä hänen mielessään torstaina.

Stamkos palasi kokoonpanoon oltuaan kahdeksan viikkoa sivussa oikeasta käsivarresta löytyneen veritulpan ja leikkauksen takia, ja hän oli toivonut sytyttävänsä joukkueen sellaiseen lentoon, että se voittaisi Penguinsin ja pelasi viime vuoden malliin Stanley Cup –finaalissa.

”En voisi olla ylpeämpi tästä porukasta ja siitä kuinka pitkälle pääsimme, varsinkin, kun meillä oli niin paljon loukkaantumisia ja muita vastoinkäymisiä,” kyynelehtivä Stamkos sanoi.

”Olen niin pahoillani näiden kavereiden puolesta, jotka taistelivat ilta toisensa jälkeen. Minä pystyin pelaamaan yhden ottelun, mutta muut pelasivat uskomattoman hyvän pudotuspelikauden. Oli todella kunnia olla heidän kanssaan jäällä tänä iltana. Vahinko vain, että tulos ei ollut se mitä toivoimme.”

Stamkos oli torstaina mukana aamujäillä, mutta väisteli kysymykset pelaamisesta ja totesi vain, ettei hänen tilansa ole muuttunut. Mutta ottelun jälkeen hän tunnusti, että hän oli voinut jo tiistaina kuudennen ottelun jälkeen niin hyvin, että pelaaminen seiskapelissä oli silloin hänen mielestään hyvinkin mahdollista.

”Pidin vain huolta siitä, että olen valmis pelaamaan tarvittaessa, ja nyt oli se tilanne,” hän mainitsi.

”Mutta eihän se mennyt niin kuin toivoimme. Se on raaka totuus ja karvas pala niellä. Mutta kaiken kaikkiaan tämä porukka voi olla tyytyväinen itseensä, koska he taistelivat lujasti. En usko, että monikaan veikkasi meidän etenevän näin pitkälle.”

Stamkos oli kiitollinen siitä, että joukkue pääsi näin pitkälle ilman häntä ja antoi hänelle vielä yhden tilaisuuden pelata tällä kaudella. Hän oli viimeksi pelannut 31. maaliskuuta Nashville Predatorsia vastaan.

Kaksi päivää myöhemmin hän sai diagnoosin, veritulppa, joka leikattiin 4. päivä huhtikuuta. Silloin arveltiin, että hän tarvitsee yhdestä kolmeen kuukautta toipuakseen.

Huhtikuun loppuun mennessä Stamkos oli jäällä joukkueen kanssa. Hän otti kuitenkin hieman varovasti, sillä hän käytti verenohentajia estääkseen uusien tulppien synnyn, ja pelaaminen sellaisen lääkityksen kanssa voi olla vaarallista.

Lightningin lääkärit näyttivät hänelle ennen pitkää vihreää valoa, ja lopullinen päätös pelikunnosta jäi hänelle itselleen.

”Jotta pystyy taas pelaamaan, tuollaisesta tapauksesta täytyy päästä yli niin henkisesti kuin fyysisesti. Minä olin, enkä epäröinyt tai arkaillut mitenkään.”

Stamkos oli hieman jännittynyt ja hermostunut, mutta toisaalta myös innoissaan, kun hän odotti käytävällä mennäkseen muiden kanssa jäälle lämmittelemään ennen illan ottelua.

”Tätä varten sitä elää,” hän muistutti.

”Yleisö on aivan villinä. Seiskapeli ja panoksena paikka Stanley Cup –finaalissa. Halusin ilman muuta olla mukana.”

Myös Lightning halusi hänen olevan mukana ottelussa.

”Hän on meidän johtajamme ja pidämme hänestä yli kaiken,” hyökkääjä Brian Boyle kertoi.

”Olimme todella onnellisia hänen puolestaan, että hän pystyi pelaamaan. Täytyy nostaa hänelle hattua. Ei ole helppoa tulla mukaan sarjaan. Mutta hän antoi meille valtavasti lisää potkua, eikä hänen maalinsakaan ollut kaukana toisessa erässä.”

Lightning oli 1-2 –tappiolla ja toista erää oli jäljellä 3.49, kun Alex Killorn lähetti pitkällä syötöllä Stamkosin yksin oikealta ylös. Hän ei kuitenkaan ehtinyt yksin maalille asti, joten hän veti kaarelta lämärin maalia kohti. Kiekko painui Matt Murrayn oikean käsivarren ja hänen kroppansa väliin, mutta tulokasvahti oli terävänä ja onnistui sysäämään kiekon maalin ulkopuolelle ohi vasemman tolpan.

”Olin ihan varma, että ohitin hänet,” Stamkos harmitteli.

”Kiekko jo ohitti hänet, mutta jotenkin se sitten vain päätyi maalin toiselle sivulle. Se oli lähellä.”

Se oli Stamkosin paras paikka ottelussa, jossa Lightningilla kaiken kaikkiaan ei ollut paljon paikkoja. Hän pelasi 11.55 minuuttia ja merkkautti kaksi laukausta; valmentaja Jon Cooper piti hänen vaihtonsa varmuuden vuoksi lyhyinä.

”Oli hienoa nähdä numero 91 taas jäällä,” puolustaja Anton Strålman hymyili.

”Olen iloinen hänen puolestaan, että hän pystyi taas pelaamaan. Mutta olen tosi pahoillani siitä, ettemme pystyneet pelaamaan hänelle voittoa.”

Seiskapeli osoitti sen, että Penguins oli parempi joukkue, eikä lopputulos kerro sitä, kuinka hyvin he hallitsivat ottelua. Penguins oli laukauksissa parempi 39-17, riisti toistuvasti kiekon Tampa Bayn pelaajilta ja nopeana joukkueena sekä painetta luomalla pakotti heidät jatkuvasti tekemään hätäisiä ratkaisuja.

Ehkä lopputulos olisi ollut toinen, jos Stamkos olisi ollut terve ja mukana ottelusarjan alusta lähtien, mutta niin ei nyt vain käynyt.

”Kyllähän se kirvelee nyt, kun pääsi näin lähelle samaa kuin viime vuonna,” Stamkos myönsi.

”Mutta kaikki kunnia Penguinsille. He pelasivat upean ottelun.”

Katso lisää