Suomen hurmio vei MM-kisojen finaaliin asti

Venäjän kotikisat. Metelöivä venäläinen fanilauma katsomossa. Kaukalossa kovia NHL-staroja, kuten Aleksandr Ovetshkin, Jevgeni Kuznetsov, Serbei Bobrovski, Pavel Datsjuk… MM-välierä ja mestaruus mielessä.

Ainoa ongelma, että vastassa on Suomi, joka on viime vuosina tottunut myllyttämään Venäjää kansainvälisissä peleissä joka tasolla.

Suomi jatkoi MM-kisoissa puhtaalla pelillä ja jatkoi loistavia otteita kaatamalla Venäjän 3–1.

Suomesta on tullut arvokisojen kestomenestyjä, mutta huumankin keskellä on hyvä muistaa, että nämä voitot isoista kiekkomaista ovat aina monen onnistumisen summa.

Työ on tehtävä joka kerta uudelleen.

Suomi on nyt vain yhden voiton päässä historiallisesta triplasta. Yksikään maa ei ole ennen voittanut samana vuonna 20-vuotiaiden mestaruutta, 18-vuotiaiden kultaa ja aikuisten maailmanmestaruutta.

Suomi ei häkeltynyt edes siitä, että Venäjä tuli ryminällä peliin heti aluksi. Sergei Shirokov pääsi viemään Venäjän jo toisella minuutilla johtoon, mutta Suomi sai nopeasti oman pelinsä kuntoon.

Suuntaa näytti varsinkin Mikko Koivun johtama ketju, jossa laidoilla polkivat Leo Komarov ja Mikael Granlund. Heidän esimerkkinsä hyökkäyspään myllytyksistä valoi uskoa muihinkin.

Jos Patrik Laine on varastanut suurimman huomion kisojen aikana Suomen nuorisokaartista, Venäjää vastaan eturiviin nousi Sebastian Aho, joka upotti ylivoimalla kaksi osumaa.

Aho on viimeistään näyttänyt, että hän on valmis myös kansainvälisiin kaukaloihin. Carolina Hurricanesin lupauksella on kasassa jo 12 pistettä, ja hän taistelee jopa pistepörssin voitosta.

– Luotimme omiin arvoihin ja toisiimme tiukalla hetkellä, Sebastian Aho totesi fiksusti MTV:n haastattelussa.

Laineen pelin huippukohta oli loistava lättysyöttö Jussi Jokisen 2–1-maaliin. Voitto oli Laineelle makea, sillä hän pääsi juhlimaan voittoa heti ensimmäisessä pelissä vanhaa suosikkipelaajaansa Ovetshkinia vastaan.

Jos suomalaisilla olisi taipumusta tuntea säälin tunnetta venäläisiä jääkiekkoilijoita kohtaan, Ovetshkin voisi päästä kohteeksi. Niin epätoivoiseksi hänen yksittäiset ryntäilynsä menivät varsinkin pelin lopussa.

Ovetshkinin viime viikot ovat olleet vaikeita. Ensin Washington Capitalsin mestaruushaaveet kariutuivat Stanley Cupin pudotuspeleissä, ja sen jälkeen kotikisat päättyivät pettymykseen.

Ei Ovetshkinin kannata kuitenkaan vaipua epätoivoon. Ei hän olisi voinut maataan yksin pelastaa. Suomi on tätä nykyä niin itseluottamusta uhkuva ja yhtenäinen jääkiekkojoukkue, että sen voittaminen vaatii urotekoja miltä tahansa maalta.

Suomi oli täynnä arjen sankareita. Yksi heistä oli puolustaja Atte Ohtamaa, joka otti kroppaansa pari kivuliasta kutia ennen Jussi Jokisen iskemään tasoitusmaalia.

Alkusarjan aikana Suomessa virisi keskustelua ykkösmaalivahdin asemasta, mutta Mikko Koskinen on näyttänyt, että hän on se muuri, jonka varassa Leijonat voi edetä loppuun asti. Hänen rauhallinen olemuksensa luo turvaa koko puolustukseen.

Suomen peli kolmannen erän johtoasemassa oli ihailtavan kypsää. Olisiko valmennustiimiin kuuluvalla Jukka Rautakorvella osuutta asiaan? Takavuosina tutuksi käyneestä ”suomipaniikista” ei ollut tietoakaan.

– Kopin voima on niin vahva tällä hetkellä. Pelaajat ovat kasvaneet yhteen. Kokeneet pelaajat ovat auttaneet nuoria, päävalmentaja Kari Jalonen sanoi MTV:llä.

Suomi on historian aikana juhlinut kaksi kertaa maailmanmestaruutta, 1995 ja 2001. Häviävänä osapuolena se on ollut seitsemän kertaa.

Voi olla, että torit ja suihkulähteet täyttyvät Suomen kaupungeissa taas sunnuntaina.

– Vaikka se kuulostaa vähän hullulta, finaalissa pitää pelata vielä paremmin, Jalonen muistutti.