Siirto Hurricanesiin tasoitti Saarelan tietä

NHL on jäävuoren huippu. Sinne pääsevät vain pelaajat, jotka ovat valmiita antamaan kaikkensa jääkiekon eteen ja tavoittelemaan ammattilaisurheilun himotuinta pokaalia, Stanley Cupia. NHL:n lisäksi maailmassa on kuitenkin lukuisia muitakin hienoja jääkiekkosarjoja, jotka ovat täynnä taitavia ja lahjakkaita pelaajia. Jokainen heistä on matkalla jonnekin, omaa tietään. NHL.com/fi esittelee Kotikaukalossa-sarjassa mielenkiintoisia ilmiöitä ja ihmisiä NHL:n ulkopuolella.

Aleksi Saarela totesi Ylen haastattelussa nuorten maailmanmestaruuden jälkeen, että viime ajat ovat olleet kuin satukirjasta.

Siltä se varmasti tuntui. Suomi vei koko potin ja Saarela oli yksi Suomen joukkueen kulmakivistä, joka nousi koko kansan tietoisuuteen sekä taistelevilla otteillaan että nasevilla, itseluottamusta huokuneilla kommenteillaan.

Satukirjan kansia ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon. Pikemminkin siitä on avattu uusi luku tai kokonaan uusi jakso.

Ässien kausi päättyi runkosarjaan, mutta Saarelaa ei porilaisten pettymyksestä voi ainakaan syyttää. Hänestä tuli liigahistorian kuudenneksi nuorin pelaaja, joka on rikkonut 20 maalin rajan.

Saarelan taidot on tiedetty nuoresta junnusta lähtien, mutta viime pari aivotärähdystä ja muutamat muut vammat hidastivat kehitystä. Tällä kaudella Saarela on selkeästi kirinyt takaisin eroa moniin muihin ikätovereihinsa – ja mennyt ohikin.

– Sain MM-kisoista vielä aavistuksen tervettä itseluottamusta. En oikein edes tiedä, että mistä sen taisteluvireen kaivoin siellä kisoissa, mutta sen jälkeen samaa taistelua saatiin nähdä Liigassakin, hän pohtii.

Saarela lähtökohtaisesti sentteri, mutta MM-joukkueessa hän pelasi lähinnä laiturin tontilla.

– Näytin, että pystyn pelaamaan yhtä hyvin laidassakin. Pelaan siellä missä valmentaja käskee, Saarela sanoo painokkaasti.

Saarela antaa ison kiitoksen Ässiä alkukauden valmentaneelle Pekka ”Rocky” Rautakalliolle, joka luotti nuoreen mieheen, vaikka marraskuun maaottelutaukoon asti hänellä oli pieniä käynnistysvaikeuksia.

Laitilan kenttien kasvatti oppi luottamaan entistä enemmän laukaukseensa, joka on yksi hänen selkeistä vahvuuksistaan.

– Nyt pystyn jo etukäteen miettimään, että mihin vedän, kun paikka tulee. Kun lähden omista kiekon kanssa, on jo mielessä, että yritänkö räpyläpuolelle ylös vai grogilasinkorkuista kilpipuolelle.

Saarela on Laitilan Jyskeen ja Rauman Lukon kasvatti, mutta hän on pari viime kautta taistellut Porin Ässien riveissä. Ensi kaudeksi Saarela on palaamassa takaisin Raumalle, vaikkei virallisesti sopimusta ole vielä julkistettu.

– Porissa on ollut kyllä mahtava tunnelma kotipeleissä. Välillä tuntuu, että aivan kuin vastustaja olisi tullut jo valmiiksi hävinneenä peliin.

Saarelan värikäs kausi sai uuden käänteen siirtotakarajan alla, kun hänen NHL-oikeutensa siirtyivät siirtotakarajan alla New York Rangersista Carolina Hurricanesiin.

Saarela oli mukana kaupassa, joka saattaa olla käänteentekevä koko Carolinan historiassa. Hurricanes luopui seuran francise-pelaaja Eric Staalista ja sai vastineeksi Saarelan lisäksi kaksi toisen kierroksen varausvuoroa.

New York Rangers on ollut pienestä lähtien Saarelan suosikkijoukkue. Oliko kauppa pettymys?

– En koe asiaa sillä tavalla. Jos joskus pääsen NHL:ään, minulle on ihan sama, että mikä seura on. Se on kuitenkin ollut unelma pienestä pojasta lähtien.

Mikä Saarelalle tulee ensimmäisenä mieleen Carolina Hurricanesista? No Jeff Skinner tietenkin. Ja kakkosmaalivahti Eddie Läck, joka pelasi Leksandin A-junnuissa silloin, kun isä Pasi Saarela edusti Elitserien-seuran edustusjoukkuetta.

Rangers ja Hurricanes ovat organisaatioina täysin eri vaiheessa. New Yorkin suurseura tavoittelee Stanley Cupia, kun Carolina puolestaan valmistelee isoa nuorennusleikkausta. Siinä mielessä Saarelan siirto oli hyvinkin otollinen.

Saarela myöntää, että seuran vaihtuminen saattaa hyvinkin nopeuttaa hänen lähtöään Pohjois-Amerikkaan. Carolinasta on tulossa nuorten mestarileijonien pesäpaikka, sillä kultajoukkueen tähtisentteri Sebastian Aho on Hurricanesin varaus.

– Emme ole puhuneet Ahon kanssa asiasta, mutta veikkaan, että hänkin on tyytyväinen tilanteeseen. Olemme kuitenkin hyviä kavereita, ja pystymme varmaan jeesaamaan toisiamme hyvin harjoitusleirillä, Saarela pohtii.

Ja jäälläkin voi jeesata. Esimerkiksi niin, että Aho syöttää ja Saarela painaa kiekon ylähyllylle.

Isä Pasi Saarela oli SM-liigan pelätyimpiä maalitykkejä. Poika Aleksi on seuraamassa samaa rataa.

Eikä Saareloiden kiekkoperintö ole siihen jäämässä. Aleksin nuorempi veli Antti valittiin Pohjola-Leirin All Stars -joukkueeseen.